RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Kinkomaan sairaala-alue
Muurame, Keski-Suomi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- sairaala, parantola
- Character (as the agency lists it)
- metsämaisema, taajama
- Municipality
- Muurame
- Region
- Keski-Suomi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.15812, 25.76584
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 219
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Kinkomaan vaaleat, rapatut sairaalarakennukset ja henkilökunnan asuinrakennukset muodostavat arkkitehtonisesti korkeatasoisen miljöön keuhkotautiparantolalle ihanteellisessa, rantaan rajautuvassa, havupuuvaltaisessa metsämaisemassa.
Kinkomaan sairaala on rakennettu Keski-Suomen tuberkuloosipiirin keskusparantolaksi 1930-luvulla, jolloin koko Suomessa oli käynnistynyt keuhkotautiparantoloitten rakentaminen (ks. kohteet Sääksjärven parantolat ja Kiljavan opisto, Satalinnan parantola, Punkaharju ja Paimion parantola).
Sairaala-alueeseen kuuluvat 1930 valmistuneet rakennukset: viisikerroksinen parantolarakennus, ylilääkärin, alilääkärin ja taloudenhoitajan asuintalot ja talousrakennus, lastensairaala 1938, konehenkilökunnan rivitalo vuodelta 1939 ja kahdelle osastolääkärille tarkoitettu asuinrakennus vuodelta 1939 sekä 1956 valmistuneet asuinrakennukset, ns. Ankkalinna ja Impilinna. Rakennusten arkkitehtuurissa näkyy tyylimurros klassismista funktionalismiin.
Historia
Kamppailu kansantaudiksi kehittynyttä tuberkuloosia vastaan ilmeni konkreettisesti useiden kymmenien keuhkotautiparantoloiden ja -sairaaloiden rakentamisena 1890-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Ensimmäisinä perustettujen laitosten joukossa oli kaksi lääkäriseurojen perustamaa kansanparantolaa, joiden kummankin toiminta käynnistyi 1903. Toinen näistä oli Duodecim-seuran Takaharjun parantola Punkaharjulla ja toinen Finska Läkaresällskapetin Nummela sanatorium Nurmijärvellä.
Parantolat sijoitettiin alueelle, jossa ilma oli puhdasta ja kuivaa. Sijainnin tuli olla tuulilta suojattu ja sumuton. Auringonvalon vaikutus paranemiseen huomioitiin suuntaamalla rakennus ja potilashuoneet luonnonvalon kannalta optimaalisesti. Ravintoa ja lepoa käytettiin keuhkotaudin parannuskeinoina ja hoitoon kuului ns. hallimakuu, jonka takia laajat makuuhallit ja lepoparvekkeet ovat tyypillisiä arkkitehtonisia piirteitä.
Kinkomaan sairaala oli ensimmäinen Kuntaliiton rakennuttama sairaalarakennus. Tontti, n. 25 hehtaaria, ostettiin Rikhard Saloselta, joka omisti Kinkomaan tilan.
Parantolaa varten pyydettiin suunnitelmat Alvar Aallolta, W. G. Palmqvistilta sekä Jussi ja Toivo Paatelalta. Esitetyistä vaihtoehdoista valittiin Paateloiden ehdotus. Päärakennus valmistui kolmikerroksisena 1930. Lisätilan tarvetta korjattiin rakentamalla kaksi lisäkerrosta, jotka valmistuivat 1938. Alueelle tehtiin myös mm. asuntoja lääkäreille ja muulle henkilökunnalle sekä lastensairaala. Parikymmentä vuotta myöhemmin valmistuivat hoitohenkilökunnan kerrostalot Ankkalinna ja Impilinna.
Vuonna 1972 parantolasta tuli Keski-Suomen kuntainliiton hallinnoima sairaala ja rakennukset on peruskorjattu arkkitehti Helge Railon johdolla. Keuhkotautiparantolaan olennaisesti kuuluneet, päärakennuksen päädyissä olleet kolmikerroksiset ulkohallit purettiin 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa tehdyissä korjaustöissä.
Sairaalan rakentamisella oli keskeinen vaikutus nykyisen Kinkomaan taajaman syntymiseen.
Further reading (as the agency lists it)
Pekka Ruuskanen (toim.), Kinkomaan sairaala. Muuramen kirja. 1989.
Marjo Holma, Jussi Paatelan Keski-Suomen tuberkuloosiparantola 1927-1930. Pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Taidehistorian laitos. 1993.
Kinkomaan sairaala-alue, Rakennushistoriallinen selvitys. Päivi Andersson. Keski-Suomen museo 1997.
Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The pale, rendered hospital buildings and staff residences of Kinkomaa form an architecturally high-quality setting for a tuberculosis sanatorium, in an ideal, coniferous-dominated forest landscape bordered by a shore.
Kinkomaa hospital was built as the central sanatorium of the Keski-Suomen tuberkuloosipiiri in the 1930s, when the construction of tuberculosis sanatoria had begun across Finland (see the sites Sääksjärvi parantolat and Kiljava opisto, Satalinna parantola, Punkaharju and Paimio parantola).
The buildings in the hospital area completed in 1930 include: a five-storey sanatorium building; residences and an outbuilding for the chief physician, the assistant physician and the housekeeper; the children's hospital of 1938; a row house for machine staff from 1939; and a residence from 1939 for two ward physicians. Also included are the residential buildings completed in 1956, the so-called Ankkalinna and Impilinna. The architecture of the buildings shows a stylistic break from classicism to functionalism.
History
The struggle against tuberculosis, which had developed into a national disease, concretely manifested itself in the construction of several dozen tuberculosis sanatoria and sanatorium hospitals from the 1890s to the middle of the 20th century. Among the first institutions established were two people's sanatoria (kansanparantola) founded by medical societies, each of which began operating in 1903. One of these was the Duodecim-seura's Takaharju parantola at Punkaharju, and the other was the Finska Läkaresällskapet's Nummela sanatorium at Nurmijärvi.
The sanatoria were sited in areas where the air was clean and dry. The site had to be sheltered from the wind and free of fog. The effect of sunlight on recovery was taken into account by orienting the building and patient rooms optimally with respect to natural light. Nutrition and rest were used as remedies for tuberculosis, and the treatment included the so-called hallimakuu, which is why extensive lying-out halls (makuuhallit) and rest balconies are typical architectural features.
Kinkomaa hospital was the first hospital building commissioned by the Kuntaliitto. The plot, approx. 25 hectares, was bought from Rikhard Salo, who owned the Kinkomaa farm.
Designs for the sanatorium were requested from Alvar Aalto, W. G. Palmqvist, and Jussi and Toivo Paatela. Of the proposals submitted, the Paatela proposal was chosen. The main building was completed as a three-storey building in 1930. The need for additional space was addressed by building two additional storeys, completed in 1938. Housing was also built in the area for doctors and other staff, among other things, as well as a children's hospital. Some twenty years later, the nursing staff apartment blocks Ankkalinna and Impilinna were completed.
In 1972 the sanatorium became a hospital administered by the Keski-Suomen kuntainliitto, and the buildings were thoroughly renovated under architect Helge Railo. The three-storey outdoor halls at the ends of the main building, which were essential to the tuberculosis sanatorium, were demolished during renovation work carried out at the turn of the 1970s and 1980s.
The construction of the hospital had a central influence on the emergence of the present Kinkomaa built-up area.
Nearby in the register
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.