RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Simonkylän ja Simoniemen kyläasutus
Simo, Lappi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kellotapuli, kirkko, kylä, lainamakasiini, navetta, pappila, piensatama, talonpoikaistalo, talousrakennus, tie, työväen asuintalo
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Simo
- Region
- Lappi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 65.63574, 25.02163
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 2159
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Simoniemen kylä ja Simonkylä edustavat hyvin Perämeren rannikkoalueen kyläasutusta. Kylien rakennuskanta on Lapin oloissa poikkeuksellinen, sillä toista maailmansotaa edeltävä rakennuskanta on säilynyt laajasti Lapin sodan tuhoilta. Rakennuskannan joukossa on runsaasti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun 1½- ja 2-kerroksisia päärakennuksia vaihtelevine kuistiratkaisuineen.
Simoniemen kylän talot ovat ryhmittyneet kahteen ryhmään kirkon ja kalarannan lähettyville, pappila on kyläryhmiä etelämpänä. Simonkylän ytimen Simojoen suistossa muodostaa vanha Pohjanmaan rantatie, jonka varrelle pääosa kylän vanhasta rakennuskannasta on keskittynyt paikoitellen tiiviiksi ryhmiksi. Useimmat kantatilojen päärakennuksista ovat 1800-luvulta ja pihapiirissä on usein kaksi asuinrakennusta. Kahden ruokakunnan päärakennuksissa esiintyy kaksoiskuisteja. Vasankarin saha-alueelle ja kala-aitoille vievän tien molemmin puolin on pienasutuksen muodostama tiivis sahan työväestön yhdyskunta punamullattuine, harjakattoisina tupineen.
Simonkyläntie on Tiehallinnon 1982 nimeämä museotie. Tie on osa rantaviivan myötäisesti Turusta Oulun, Kemin ja Tornion kautta Tukholmaan kulkenutta Pohjanmaan rantatietä. Erityisen edustava tiejakso on Simonkylän Jokipään kohdalla.
Simoniemi ja Simonkylä ovat osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta "Simojoen suun kulttuurimaisemat".
Historia
Vanhin, suhteellisen varma tieto Simon keskiaikaisesta asutuksesta on 1540-luvulta, jolloin Simossa mainitaan olleen 22 taloa, puolet Simonkylässä, kuusi Simoniemessä ja loput viisi Maksniemessä.
Varhaisin asutus perustui erätalouteen, lohenpyyntiin ja karjanhoitoon. Kylillä oli kalastustukikohtia sekä sisäjärvillä että ulkosaaristossa. Rannikon edustalla oli hyviä laidunsaaria.
1800-luvulta alkaen metsätalouden merkitys kylille kasvoi. Simojoesta kehittyi merkittävä uittoväylä. Sekä Simoniemeen että Simonkylään perustettiin sahat, joiden tuoma vauraus näkyy poikkeuksellisen komeassa rakennuskannassa.
Simonkylän kautta Turusta Tukholmaan kulkenutta Pohjanmaan rantatietä käytettiin kelirikkoaikoina postinkuljetukseen. Ratsupolku määrättiin raivattavaksi 1652, mutta se valmistui kärrytieksi vasta 1752. Suomen sodassa 1808-1809 tie toimi armeijan perääntymistienä.
Further reading (as the agency lists it)
Lapin rakennusperintö. Lapin läänin rakennusperinne ry. 1984.
Hannu Heinänen ja Mauno Hiltunen (toim.), Simon kirja. JYY:n kotiseutusarja 24. Simon kunta 1986.
Leena Sälejoki-Hiekkanen (toim.), Tie yhdistää. Tielaitos 1986.
Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. 1993.
Jarmo Lokio, Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi 1997.
Satu Kalpio ja Tarja Bergman, Lapin perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut 116. Lapin ympäristökeskus ja Metsähallitus 1999.
Kaarina ja Eino Niskala, Simonkylän kulttuuriympäristö. Air-Ix suunnittelu, Ympäristötaito Oy. Simon kunta 2002.
"Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi" -inventointihanke 2004-2008, aineistot. Lapin ympäristökeskus.
Tiina Elo ja Sirkka-Liisa Seppälä, Mutterikuistien kylät. Simon kulttuuriympäristöohjelma. Suomen ympäristö 9/2013. Ympäristöministeriö ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Helsinki 2013.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Simoniemi village and Simonkylä represent well the village settlement of the Perämeri coastal area. The building stock of the villages is exceptional for Lapland conditions, as the building stock predating the Second World War has survived widely despite the destruction of the Lapland War. Among the building stock are many 1½- and 2-storey main buildings from the end of the 19th century and the early 20th century, with varied porch arrangements.
The houses of Simoniemi village are grouped into two clusters near the church and the fishing shore, while the parsonage lies further south of the village groups. At the core of Simonkylä, at the Simojoki river mouth, is the old Ostrobothnia coast road, along which most of the village's old building stock is concentrated in places into dense groups. Most of the main buildings of the kantatila farms date from the 19th century, and the farmyard often has two residential buildings. Main buildings housing two households have double porches. On both sides of the road leading to the Vasankari sawmill area and the fish storehouses is a dense settlement of sawmill workers, formed by small-scale housing, with red-ochre painted, gable-roofed cottages.
Simonkyläntie is a museum road designated by Tiehallinto in 1982. The road is part of the Ostrobothnia coast road that ran along the shoreline from Turku via Oulu, Kemi and Tornio to Tukholma. A particularly representative stretch of road is at Jokipää in Simonkylä.
Simoniemi and Simonkylä are part of the nationally valuable landscape area "Simojoen suun kulttuurimaisemat".
History
The oldest, relatively reliable information on medieval settlement in Simo dates from the 1540s, when Simo is recorded as having had 22 farms: half in Simonkylä, six in Simoniemi and the remaining five in Maksniemi.
The earliest settlement was based on a hunting economy (erätalous), salmon fishing and livestock husbandry. The villages had fishing bases both on inland lakes and in the outer archipelago. Off the coast there were good pasture islands.
From the 19th century onwards, forestry grew in importance for the villages. The Simojoki river developed into an important floatway. Sawmills were established both in Simoniemi and in Simonkylä, and the prosperity they brought is visible in the exceptionally fine building stock.
The Ostrobothnia coast road, which ran from Turku to Tukholma via Simonkylä, was used for postal delivery during kelirikko (impassable-road) periods. A bridle path was ordered to be cleared in 1652, but it was not completed as a cart road until 1752. In the Finnish War of 1808-1809, the road served as the army's retreat route.
Nearby in the register
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.