RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Kälviän kirkonkylä (Kelviå kyrkby)
Kokkola (Karleby), Keski-Pohjanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kellotapuli, kirkko, kylä, lainamakasiini, merkkimieskoti, talonpoikaistalo, tie
- Character (as the agency lists it)
- kirkonkylä
- Municipality
- Kokkola (Karleby)
- Region
- Keski-Pohjanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 63.86378, 23.44104
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 2067
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Kälviän kirkonkylän raitin komea kellotapuli, kruununmakasiini sekä kirkonkylän muu rakennuskanta talonpoikaistaloineen kuvastaa keskipohjalaisen vauraan maatalouspitäjän kehitystä 1800-luvun alusta 1900-luvun alkupuolelle. Nimismiehen talo kirkon lähellä on naisasialiikkeen merkkihahmon Lucina Hagmanin synnyinkoti.
Kälviän kirkonkylän asutus on sijoittunut kylän läpi virtaavan Kälviänjoen läheisyyteen. Jokivarteen 1905 rakennettu tasavartinen ja ulkoviisteinen uusgootikkana piirteitä omaava puukirkko on kylän keskeisellä paikalla. Katon harjalla kohoaa kahdeksankulmainen torni. Kirkkopihalla on lisäksi kellotapuli, muutamia vanhoja hautamuistomerkkejä, sankarivainajien muistomerkit sekä 1970-luvun seurakuntatalo. Hautausmaa hautakappeli-paarihuoneineen sijaitsee kylätien eteläpuolella.
Raitin varrella, kirkonkylän maisemallisena päätteenä oleva kellotapuli kuuluu 1700-lopun komeimpiin esimerkkeihin siitä, kuinka kiviarkkitehtuurin muotokieltä sovitettiin perinteiseen hirsirakentamiseen. Barokkiklassillinen kellotapuli on koristettu pilasterein, palkistoin ja päätykolmioaihein ja sitä kattaa kupoli. Tapuli muistuttaa Tukholman Adolf Fredrikin kirkon keskitornia, joka on ollut Jakob Rijfin piirustuksille läheisin esikuva. Tapulista vähän matkan päässä oleva hirsirakenteinen kruununmakasiini on vuodelta 1844.
Taajaman maisemaa rikastavat useat jokivartta reunustavilla mäkialueilla ja jokivarressa sijaitsevat maatilojen talouskeskukset vanhoine pohjalaistaloineen. Taloryhmissä on talousrakennusten lisäksi yhdestä kolmeen päärakennusta pääasiassa 1800-luvulta.
Joen etelärannan Siirilässä on kaksi pihapiiriä. Jokivarressa on Suutarinmäen rakennusryhmä, johon kuuluu kaksi päärakennusta ja ulkorakennuksia. Suutarinmäen kohdalta joen yli johtavan tien varrella on Näsin talo.
Kirkon naapurissa joenrannassa on Hyyppä. Se on Kälviän vanhoja kantatiloja, jonka paikalla on ollut asutusta 1500-luvulta lähtien. Pienempi Hyypän pihapiirin päärakennuksista vuodelta 1800 on nimismiehen talo, joka on mm. opettajana, kansanedustajana ja Martta-järjestön perustajana toimineen Lucina Hagmanin syntymäkoti.
Joen pohjoispuolen mäkialueella on Kriksinmäen pihapiiri. Pitkä koivukujanne johtaa pihapiiriin, jossa ulkorakennusten lisäksi on kaksi puolitoistakerroksista päärakennusta.
Historia
Kälviän jokivarren asutus vakiintui 1500-luvun loppupuolella. Kälviä itsenäistyi Kaarlepyystä (Kokkola) omaksi pitäjäkseen 1639. 1600-luvulla Kälviän taloluku pysytteli 30 talon tienoilla, 1737 pitäjässä oli 33 taloa ja 1830 44 taloa.
Kälviän ensimmäinen kirkko rakennettiin pitäjän itsenäistyttyä jokivarteen Hyypän talon peltopalstalle 1640. Nykyinen kirkko rakennettiin 1905 edeltäneen 1700-luvun ristikirkon hirsistä vanhalle paikalle rakennusmestari O.V. Renellin piirustuksen mukaan ja rakennusmestari Sakari Tuoriniemen johdolla. Kellotapulin alkuperäiset suunnitelmat teki Jacob Rijf 1796. Yli-intendentinkonttorin arkkitehti Olof Tempelman yksinkertaisti suunnitelmia, ja tapuli rakennettiin 1804 Heikki Kuorikosken johdolla. Hautausmaa perustettiin 1880-luvulla, kun hautaaminen kirkkopihan alueelle lopetettiin. Hautakappeli- ja paarihuonerakennus valmistui 1900-luvun alussa.
Pikku-Penttilän talon rakennutti Kälviän kirkkoherrana toiminut rovasti Lars Magnus Castren vuoden 1865 paikkeilla. Siirilän talon rakensi Juho Siirilä 1860-luvulla. Nimismies Hagman asettui 1846 Hyypän pihapiirissä olleeseen taloon, joka on hänen 1853 syntyneen tyttärensä, Martta-järjestön perustajan Lucina Hagmanin synnyinkoti. Rakennus siirtyi 1987 Kälviän Marttayhdistyksen omistukseen.
Beskrivning (på svenska)
The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.
Den ståtliga klockstapeln, sockenmagasinet och det övriga byggnadsbeståndet med bondgårdar i kyrkbyn längs vägen i Kelviå kyrkby beskriver utvecklingen i en välbärgad mellanösterbottnisk lantbrukssocken från början av 1800-talet till början av 1900-talet. Länsmannens hus nära kyrkan är födelsehem för kvinnosaksrörelsens förgrundsfigur Lucina Hagman.
Bosättningen i Kelviå kyrkby finns kring Kelviå å som flyter genom byn. Träkyrkan uppfördes 1905 i ådalen och finns på en central plats i byn. Kyrkan är liksidig och har sneddade yttre hörn samt drag från nygotiken. På takåsen reser sig ett åttahörnigt torn. På kyrkans gård finns vidare en klockstapel, några gamla gravminnesmärken, minnesmärken över stupade hjältar och ett församlingshus från 1970-talet. Begravningsplatsen med gravkapell och bårrum finns söder om byvägen.
Klockstapeln finns längs byvägen och utgör kyrkbyns landskapliga avslutning. Klockstapeln hör till de ståtligaste exemplen från slutet av 1700-talet på hur formspråket i stenarkitekturen anpassades till traditionellt timmerbyggande. Klockstapeln är av klassisk barock stil och har prytts med pilastrar, bjälklag samt gavelmotiv och täcks av en kupol. Klockstapeln påminner om centrumtornet i Adolf Fredriks kyrka i Stockholm, vilket var närmaste förebild för Jakob Rijfs ritningar. På kort avstånd från klockstapeln finns sockenmagasinet som byggts i timmer 1844.
Jordbrukslägenheternas driftscentra med sina gamla österbottniska hus längs de många backområdena kring ådalen och i själva ådalen berikar landskapet i bosättningscentrumet. I husgrupperna finns utöver ekonomibyggnader dessutom en till tre huvudbyggnader huvudsakligen från 1800-talet.
I Siirilä vid Kelviå ås södra strand finns två gårdsområden. I ådalen finns Suutarinmäkis byggnadsgrupp, till vilken hör två huvudbyggnader och sidobyggnader. Näsis gård finns längs den väg som leder över ån från Suutarinmäki.
Hyyppä finns vid åstranden och är granne till kyrkan. Hyyppä är en av de gamla stomlägenheterna i Kelviå och har haft bosättning sedan 1500-talet. Den mindre av huvudbyggnaderna på Hyyppäs gårdsområde är länsmannens hus från år 1800. Huset har varit födelsehem för Lucina Hagman, som var bl.a. pedagog, riksdagsledamot och grundare av Martharörelsen.
Kriksinmäki gårdsområde finns på backområdet på norra sidan av ån. En lång björkallé leder till gårdsområdet, där det utöver sidobyggnader också finns två huvudbyggnader i halvannan våning.
Historia (på svenska)
Kelviå ådal fick fast bosättning vid slutet av 1500-talet. Kelviå blev självständigt från Karleby och en egen socken 1639. På 1600-talet låg gårdsantalet i Kelviå kring 30 gårdar, 1737 hade socknen 33 gårdar och 1830 var antalet 44 gårdar.
Kelviås första kyrka byggdes 1640, då socknen blivit självständig, i ådalen på Hyyppä gårds åkerlott. Den nuvarande kyrkan byggdes 1905 av timmer från den föregående korskyrkan på den gamla platsen efter byggmästare O.V. Renells ritningar och under byggmästare Sakari Tuoriniemis ledning. Jakob Rijf gjorde 1796 de ursprungliga ritningarna till klockstapeln. Arkitekt Olof Tempelman på Överintendentsämbetet förenklade ritningarna och klockstapeln byggdes 1804 under ledning av Heikki Kuorikoski. Begravningsplatsen grundades på 1880-talet, då man upphörde med begravningar på kyrkans gårdsområde. Gravkapell- och bårrumsbyggnaden färdigställdes i början av 1900-talet.
Lars Magnus Castren, som var kyrkoherde i Kelviå, lät kring 1865 bygga Pikku-Penttiläs gård. Juho Siirilä byggde på 1860-talet Siiriläs gård. Länsman Hagman bosatte sig 1846 i ett hus som fanns på Hyyppäs gårdsområde. Huset är födelsehem för hans 1853 födda dotter Lucina Hagman, som grundade Martharörelsen. Åt 1987 övergick byggnaden i Kelviås Marthaförenings ägo.
Further reading (as the agency lists it)
Saini Heikkuri-Alborzi, Pirjo Niemi, Arvokkaat kulttuurimaisemat Keski-Pohjanmaan jokilaaksoissa. Vaasan seutukaavaliitto 1993.
Risto Känsälä, Kälviän ja Ullavan kirkot ja tapulit. Kälviän ja Ullavan
kirja. Jyväskylä 1993.
Harri Turunen (toim.), Kälviän ja Ullavan kirja. Kälviä kunta ja seurakunta. JYY:n kotiseutusarja n:o 31. Jyväskylä 1993.
Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet. Keski-Pohjanmaan liitto, Sigma Konsultit Oy 2001.
Annika Harjula, Kälviän kulttuurimaisemainventointi. Kälviän kunta ja Pohjanmaan museo. Jyväskylä 2003.
Annika Harjula, Kälviän kulttuurimaisemainventointi, Kälviänkylä. Kälviän kunnan www-sivut: http://ww.kalvia.fi/kultt/index.htm (20.11.2007).
Minna Torppa, Keski-Pohjanmaan inventointi, Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The impressive bell tower on the main street of Kälviä church village, the crown storehouse, and the rest of the church village's building stock, including its farmhouses, illustrate the development of the prosperous Central Ostrobothnian agricultural parish from the early 19th century to the early 20th century. The nimismies's house near the church is the birthplace of Lucina Hagman, a leading figure of the women's movement.
The settlement of Kälviä church village is located near the Kälviänjoki, which flows through the village. The wooden church, built on the riverbank in 1905, is equal-armed and externally chamfered with late neo-Gothic features, and stands in a central location in the village. A octagonal tower rises from the ridge of the roof. The churchyard also contains a bell tower, a few old grave monuments, memorials to war heroes, and a parish hall from the 1970s. The cemetery, with its mortuary chapel and bier house, lies south of the village road.
The bell tower at the end of the main street, which forms the visual terminus of the village, is among the most impressive late 18th-century examples of how the formal language of stone architecture was adapted to traditional log construction. The Baroque-Classical bell tower is decorated with pilasters, entablatures and pediment motifs, and is topped by a dome. The tower resembles the central tower of the Adolf Fredrik Church in Tukholma, which was the closest model for the drawings of Jakob Rijf. A little distance from the tower stands the log crown storehouse, dating from 1844.
Several farmyard complexes with traditional Ostrobothnian farmhouses on the hillsides along the river and on the riverbanks enrich the landscape of the built-up area. In addition to outbuildings, the farm groups contain one to three main buildings, mainly from the 19th century.
On the southern bank of the river at Siirilä there are two farmyards. On the riverbank is the Suutarinmäki building group, which includes two main buildings and outbuildings. Along the road that crosses the river from the Suutarinmäki area is the Näsi house.
History
The settlement along the Kälviänjoki became established in the late 16th century. Kälviä became an independent parish from Kaarlepyy (Kokkola) in 1639. In the 17th century the number of farms in Kälviä stayed at around 30; in 1737 there were 33 farms in the parish and in 1830 there were 44.
The first church of Kälviä was built on the riverbank, on a field plot of the Hyyppä farm, in 1640, after the parish became independent. The present church was built on the old site from the logs of the 18th-century cross-plan church that preceded the 1905 church, according to a drawing by building master O.V. Renell and under the direction of building master Sakari Tuoriniemi. The original plans for the bell tower were made by Jacob Rijf in 1796. Yli-intendentinkonttori architect Olof Tempelman simplified the plans, and the tower was built in 1804 under the direction of Heikki Kuorikoski. The cemetery was established in the 1880s, when burial in the churchyard was ended. The mortuary chapel and bier house building was completed in the early 20th century.
The Pikku-Penttilä farm was built around 1865 by Provost Lars Magnus Castren, who served as vicar of Kälviä. The Siirilä farm was built by Juho Siirilä in the 1860s. Nimismies Hagman settled in 1846 in a house in the Hyyppä farmyard, which is the birthplace of his daughter Lucina Hagman, born in 1853, founder of the Martta organisation. The building passed in 1987 to the ownership of the Kälviä Martta Association.
Nearby in the register
- Klapurin taloryhmä (Husgruppen i Klapuri)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö3 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.