RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Pitkäniemen sairaala
Nokia, Pirkanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- hautausmaa, puisto, sairaala, parantola
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Nokia
- Region
- Pirkanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.48105, 23.57776
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1955
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Pitkäniemen mielisairaalan rakentaminen on ollut yksi valtion suurisuuntaisimmista rakennushankkeista 1800-luvun viimeisinä vuosina. Sairaalaympäristö on säilynyt alkuperäisessä asussaan lukuun ottamatta vähäistä lisärakentamista.
Nokianvirran rantojen ohella Pitkäniemi on ollut yksi seudun pisimpään asutuista alueista. Pitkäniemen paviljonkityyppinen sairaala on 1800-luvun lopulla Pyhäjärveen pistävälle niemelle rakennettu laaja, toistakymmentä rakennusta käsittävä mielisairaala. Sairaalan pihaan johtaa peltoaukean ympäröimä koivukuja ja sairaalan rakennukset sijoittuvat niemelle sisäänajotien molemmin puolin. Alueen keskipisteenä on hallintorakennus, jonka ympärille sairaalapaviljongit sekä asuin- ja talousrakennukset ryhmittyvät. Matalat katetut käytävät yhdistävät valkoiseksi rapattuja kaksi- ja kolmikerroksisia tiilirakennuksia.
Sairaalan ympäristö on istutettu puistoksi, missä on kiveyksin reunustettuja ulkoilureittejä sekä sairaalarakennusten pohjoispuolella kauppapuutarha. Sairaalan nyt jo käytöstä poistunut hautausmaa sijaitsee etäämpänä Nokian ja Tampereen välisen maantien luoteispuolella. Sairaalan maatila viljelyksineen ja laitumineen on lopetettu ja vuokrattu ulkopuolisille. Sairaala toimii edelleen psykiatrisena sairaalana ja sen runsaslajinen puisto liittyy edelleen hoitomenetelmiin.
Historia
Harjun jakokuntaan kuuluneessa Pitkäniemen kylässä oli 1500-luvulla neljä tilaa, jotka joutuivat 1600-luvulla todennäköisesti verorästien vuoksi kruunulle. Ruotujakolaitoksen aikana Pitkäniemi oli Ylä-Satakunnan komppanian kornetin puustelli.
Tälle valtion omistamalle maalle rakennettiin 1896-1900 koko Länsi-Suomea palveleva Pitkäniemen keskuslaitos mielenvikaisia varten. Aikaisemmin perustettuja mielisairaaloita olivat Seilin hospitaali (1623-1962), Lapinlahti Helsingissä (1841-), Niuvanniemi Kuopiossa (1885-) ja Kupittaan mielisairaala Turussa (1892-).
Pitkäniemen rakennushankkeen suunnitelman laativat Yleisten rakennusten ylihallituksessa 1894-1895 arkkitehdit S. Gripenberg, M. Schjerfbeck ja E.A. Kranck, asiantuntijoina olivat Lapinlahden sairaalan johtaja Saelan ja Pitkäniemen ensimmäinen ylilääkäri Emil Houghberg. Sairaala suunniteltiin Euroopassa yleistymässä olleen paviljonkisairaalatyypin mukaan.
Mielisairasasetuksessa 1889 mielisairaus ymmärrettiin sairaudeksi ja käsite houruinhoito hylättiin. Sairaanhoidolliset näkökohdat puolsivat mielisairaalan sijoittamista maaseudulle, jossa potilaita varten voitiin järjestää enemmän tilaa. Muita ajan näkökulmia oli mahdollisuus maanviljelyyn, lisäksi paikka oli hyvin vesi- ja rautatieyhteyksien varrella. Sairaalalle hankittiin oma höyrylaiva 1900.
Oleskelun rauhallisessa ympäristössä ja sopivan työskentelyn ulkoilmassa katsottiin vaikuttavan tervehdyttävästi mielitautien kulkuun. Sairaalan puisto perustettiin pian rakennusten valmistumisen jälkeen. Pellot olivat 1980-luvun lopulle saakka sairaalan omassa maanviljelyskäytössä. Myöhemmin niistä on huolehtinut sopimusviljelijä. Potilaiden työpanos oli maatilan töissä merkittävä aina 1960-luvulle saakka, jolloin lehmistä luovuttiin.
Sairaalan hautausmaa sijaitsee vanhan maantien varressa ja se oli käytössä aina 1960-luvulle saakka. Hautausmaan ympäristössä on I maailmansodan aikaisia juoksuhautoja.
Further reading (as the agency lists it)
Mervi Kaarninen ja Pekka Kaarninen, Pitkäniemen sairaala 1900-1990. Tampere 1990.
Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990. Tampere 1990.
Eija Honkasalo, Tarja Kuusisto, Eija Teivas, Pitkäniemen alueen ympäristöselvitys 1994.
Jussi Koivuniemi, Mervi Kaarninen, Pekka Kaarninen, Nokian ja Pirkkalan historia. Forssa 1994.
Mervi Kaarninen (toim.), Pitkäniemen vuosisata. Tampere 2000.
Mikla Koivunen, Puistoinventointi Pitkäniemen sairaalasta. Museovirasto 2000.
Eija Teivas - Anu Tulonen, Nokian kulttuuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 225. Pirkanmaan ympäristökeskus. Tampere 2001.
Annu Tulonen, Leena Lusa, Marita Palokoski, Pirkanmaan alueellinen kulttuuriympäristöohjelma. Pirkanmaan ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 275. Tampere 2002.
Mikael Paatela, Sairaalarakennuksen kehitys. Development of the Hospital Building. Arkkitehtitoimisto Paatela-Paatela & Co Oy. Espoo 2003.
Pitkäniemen kulttuurimaisemaselvitys 2007. Samuli Alppi, Sanna Iltanen. TTY Yhdyskuntasuunnittelu.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The construction of Pitkäniemi mental hospital was one of the state's most ambitious building projects in the last years of the 19th century. The hospital grounds have survived in their original form, apart from minor additional construction.
Alongside the banks of the Nokianvirta, Pitkäniemi has been one of the longest-inhabited areas of the region. The pavilion-type hospital at Pitkäniemi is a large mental hospital, built at the end of the 19th century on a headland jutting into Pyhäjärvi, comprising a dozen or so buildings. A birch avenue surrounded by an open field leads to the hospital yard, and the hospital buildings are arranged on the headland on either side of the approach road. The central point of the site is the administrative building, around which the hospital pavilions, residential buildings and service buildings are grouped. Low covered corridors connect the two- and three-storey brick buildings, which are rendered white.
The hospital grounds have been laid out as a park, with gravelled outdoor paths bordered by stones and a commercial nursery garden to the north of the hospital buildings. The hospital's cemetery, which is now out of use, lies further away, on the north-west side of the road between Nokia and Tampere. The hospital's farm, with its fields and pastures, has been discontinued and is leased to outside parties. The hospital still operates as a psychiatric hospital, and its park, rich in species, is still linked to treatment methods.
History
Pitkäniemi village, which belonged to the Harju jakokunta, had four farms in the 16th century, which probably fell to the Crown in the 17th century because of tax arrears. During the ruotujako system, Pitkäniemi was the puustelli of the cornet of the Ylä-Satakunta company.
In 1896-1900, the Pitkäniemi central institution for the mentally ill, serving the whole of Western Finland, was built on this state-owned land. The mental hospitals established earlier were Seili hospital (1623-1962), Lapinlahti in Helsinki (1841-), Niuvanniemi in Kuopio (1885-) and Kupittaa mental hospital in Turku (1892-).
The building project plan for Pitkäniemi was drawn up in 1894-1895 in the Yleisten rakennusten ylihallitus by architects S. Gripenberg, M. Schjerfbeck and E.A. Kranck. The experts were the director of Lapinlahti hospital, Saela, and Emil Houghberg, the first chief physician at Pitkäniemi. The hospital was planned according to the pavilion hospital type, which was becoming common in Europe.
In the Mielisairasasetus of 1889, mental illness was understood as a disease, and the concept of houruinhoito was abandoned. Medical considerations favoured locating the mental hospital in the countryside, where more space could be arranged for patients. Other perspectives of the time included the possibility of agriculture; in addition, the site was well connected by waterways and railways. The hospital acquired its own steamship in 1900.
Residence in a peaceful environment and suitable work in the open air were believed to have a healing effect on the course of mental illnesses. The hospital park was established soon after the buildings were completed. The fields remained in the hospital's own farming use until the late 1980s. Later they have been looked after by a contract farmer. The patients' labour was significant in the farm work up to the 1960s, when the cows were given up.
The hospital cemetery is located along the old main road and was in use up to the 1960s. Trenches from the First World War are found in the area around the cemetery.
Nearby in the register
- Nokian kirkko ja Maatialan pappilaValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
- Nokian teollisuuslaitoksetValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö3 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.