RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Nokian teollisuuslaitokset
Nokia, Pirkanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- koulu, muu teollisuusrakennus, puunjalostustehdas, seurantalo
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Nokia
- Region
- Pirkanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.47349, 23.49967
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1890
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Nokianvirran Emäkosken varrelle perustetut metsä- ja kumiteollisuuden tuotantolaitokset kuuluvat Suomen teollistumisen keskeisiin ympäristöihin. Historiallisesti Nokian puunjalostusteollisuus edustaa modernin paperiteollisuuden varhaisinta vaihetta 1860-luvulta. Kumiteollisuuden alalla Nokiasta on muodostunut 1900-luvun aikana teollisuusalansa synonyymi. Teollisuuslaitokset muodostavat historiallisesti laajan, kerroksellisen ja arkkitehtonisesti arvokkaan kokonaisuuden, joka on edelleen teollisessa käytössä.
Teollisuuslaitokset sijaitsevat Nokianvirran äärellä. Kanava erottaa tehdassaarelle vanhan paperitehtaan, sen vieressä jokirannassa nousevat uuden tehtaan rakennukset. Tuotantorakennusten vanhin kerrostuma on peräisin 1800-luvun lopusta; laajennuksia ja muutoksia on tehty erityisesti 1930-luvulla. Tehtaan konttori on yhtiön suunnittelutehtävissä 1900-luvun alussa toimineen arkkitehti Birger Federleyn tuotantoa. Nokianvirran eteläpuolella sijainneesta sulfiittiselluloosatehtaasta on todisteina enää muutamia rakennuksia, mm. happotornit ja spriitehdas. Paperinvalmistus jatkuu uuden tehtaan alueella, jonka perustana ovat 1940- ja 1950-lukujen rakennusvaiheet. Tehtaan tuntumassa Kullaanvuorella on arkkitehti Bertel Strömmerin 1930-luvulla suunnittelema kumitehtaan ja paperitehtaan ammattikoulu.
Nokianvirran rantavyöhyke on saanut nykymuotonsa voimalaitosrakentamisen myötä 1971, jonka seurauksena Nokian koskimaisemalle tunnusomaisista tehtaan voimala- ja patolaitoksista ovat kertomassa enää valssipadon kiviarkut.
Nokian kumitehtaan tuotantolaitokset ovat kasvaneet useissa, viime vuosiin jatkuneissa laajennusvaiheissa monumentaaliseksi punatiiliseksi rakennusryhmäksi. Kaarevakulmainen ja tornillinen entinen kalossitehdas 1920-luvulta ja 1942 toimintansa aloittanut rengastehdas ovat kaupunkikeskustaan avautuvan tehdasjulkisivun vanhimmat kerrostumat. 1920-luvun rakennuksiin kuuluvat korttelin sisäosassa sijaitsevat autorengastehdas ja entinen isännöitsijän asuinrakennus. Kumitehtaan rakennukset on suunnitellut arkkitehti W. G. Palmqvist, jonka piirustuksien mukaan on rakennettu myös yhtiön työntekijöiden seurantaloon Kerhola, Souranderintien varrella. Seuratalon vieressä on kumitehtaan rakennusmestari N. Salmisen piirtämä Mannerheimin Lastensuojeluliiton neuvola, Lastentalo, 1930-luvulta.
Historia
Emäkosken ympäristö oli ennen teollisuutta Nokian ja Viikin kartanoiden hallussa. Ensimmäinen teollisuustontti vuokrattiin Viikin kartanolta, ja myöhemmin teollisuusalue laajeni Nokian kartanon maiden ostolla.
Fredrik Idestamin Nokialle 1868 perustama hiomo oli samanaikaisen Mäntän hiomon kanssa Suomen varhaisimpia. Nokialla aloitettiin myös ensimmäisenä maassa sulfiittiselluloosan valmistus 1886. Paperitehdas oli käynnistynyt kuusi vuotta aiemmin. Yhtiön rakennuskantaan kuului 1910-luvulla puuhiomo, selluloosatehdas, paperitehdas ja voimalaitos. Paperin valmistus ja hiomon toiminta päättyi tehdassaarella 1950-luvulla ja rakennukset siirtyivät muuhun tuotantokäyttöön. Sellutehtaan toiminta loppui samoihin aikoihin.
Vuonna 1898 perustettu Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö siirtyi Nokialle 1904. Nokian kumijalkineita ja renkaita tuotetaan samalla alueella edelleenkin, tosin 1980- ja 1990-luvuilla toteutettujen yhtiöjärjestelyjen voimin.
Further reading (as the agency lists it)
Victor Hoving, Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö 1868-1948. Helsinki 1948.
Lars G. von Bonsdorff, Nokia Osakeyhtiö 1865–1965. Helsinki 1965.
Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Ympäristöministeriö. Tutkimus 4/1988. Helsinki 1989.
Jussi Koivuniemi, Mervi Kaarninen, Pekka Kaarninen, Nokian ja Pirkkalan historia. Forssa 1994.
Nokianvirran ja yläjuoksun inventointi ja ympäristöselvitys. Arkkitehtitoimisto Eija Teivas 1997. Nokian kaupunki.
Ritva Palo-oja ja Leena Willberg (toim), Kumi. Kumin ja Suomen kumiteollisuuden historia. Tampereen museoiden julkaisuja 42. Tampere 1998.
Jussi Koivuniemi, Tehtaan pillin tahdissa. Nokian tehdasyhdyskunnan sosiaalinen järjestys 1870–1939. Bibliotheca Historica 64. Helsinki 2000.
Martti Häikiö, Nokia Oyj:n historia 1–3. Helsinki 2001.
Eija Teivas, Anu Tulonen, Nokian kulttuuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 225. Pirkanmaan ympäristökeskus. Tampere 2001.
Olavi Toivola, Puusta pehmopaperiin. Nokian Paperin historia 1865–2005. Jyväskylä 2005.
Nokian kaupungin ja Tampereen museot/ Vapriikin www-sivut: http://inter2.tampere.fi/tehdas/akseli/nokia/virta/koski.htm (15.2.2006).
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The forest and rubber industry production plants established along Emäkoski on Nokianvirta are among the key sites of Finland's industrialisation. Historically, the wood processing industry of Nokia represents the earliest phase of modern paper industry, dating from the 1860s. In the rubber industry, Nokia became a synonym for the field during the 20th century. The industrial plants form a historically extensive, layered and architecturally valuable whole, which is still in industrial use.
The industrial plants are located beside Nokianvirta. A canal separates the old paper mill on the factory island from the new factory buildings rising on the riverbank next to it. The oldest layer of the production buildings dates from the end of the 19th century; extensions and alterations were made especially in the 1930s. The factory office is part of the production of architect Birger Federley, who worked on the company's design tasks at the beginning of the 20th century. Only a few buildings remain as evidence of the sulphite pulp mill that was situated on the south side of Nokianvirta, including the acid towers and the spirit factory. Paper production continues on the site of the new factory, whose foundation consists of the building phases of the 1940s and 1950s. In the vicinity of the factory, on Kullaanvuori, is the vocational school of the rubber factory and paper mill, designed by architect Bertel Strömmer in the 1930s.
The riverbank zone of Nokianvirta has taken its present form with the construction of the power station in 1971, as a result of which only the stone arches of the valssipato remain to tell of the factory's power station and dam, which were characteristic of Nokia's rapids landscape.
The production buildings of the Nokia rubber factory have grown, through several extension phases continuing until recent years, into a monumental group of red-brick buildings. The curved-corner former galosh factory with a tower, dating from the 1920s, and the tyre factory that began operating in 1942 are the oldest layers of the factory façade that opens onto the town centre. The buildings from the 1920s include the car tyre factory and the former manager's residence, located in the interior of the block. The buildings of the rubber factory were designed by architect W. G. Palmqvist, and according to his drawings the company's employee community hall Kerhola was also built, along Souranderintie. Next to the community hall is the Mannerheimin Lastensuojeluliiton neuvola, Lastentalo, from the 1930s, drawn by the rubber factory's building master N. Salminen.
History
Before industry arrived, the Emäkoski area was held by the Nokia and Viikki manors. The first industrial plot was leased from the Viikki manor, and the industrial area later expanded through the purchase of land from the Nokia manor.
The grinding mill that Fredrik Idestam founded at Nokia in 1868 was, together with the Mäntä grinding mill, one of the earliest in Finland. Nokia was also the first in the country to begin manufacturing sulphite cellulose, in 1886. The paper mill had started six years earlier. In the 1910s, the company's building stock included a wood grinding mill, a cellulose factory, a paper mill and a power station. Paper manufacturing and grinding ceased on the factory island in the 1950s, and the buildings were transferred to other production use. Operations at the cellulose factory ended at around the same time.
Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö, founded in 1898, was transferred to Nokia in 1904. Nokia rubber footwear and tyres are still produced in the same area, though through corporate restructurings carried out in the 1980s and 1990s.
Nearby in the register
- Nokian kirkko ja Maatialan pappilaValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö1 mi
- Pitkäniemen sairaalaValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö3 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.