RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Jämsänjoen agraarimaisema
Jämsä, Keski-Suomi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kylä, talonpoikaistalo, talousrakennus
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Jämsä
- Region
- Keski-Suomi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.85529, 25.21822
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 193
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Jämsänjoen molemmin puolin ulottuvalle viljavalle alueelle on jo varhain keskittynyt suuria talonpoikaisia maatiloja, joiden 1800-luvulla muotoutunut rakennuskanta noudattaa monessa pihapiirissä empirekaudelle ominaista säätyläistilojen arkkitehtuuria. Pitkästä asutushistoriasta muistuttaa joen varrella oleva rautakautinen kalmisto.
Savikkoalueella sijaitseva Jämsänjokilaakso tunnetaankin Keski-Suomen vilja-aittana. Jämsän taajamarakenteen eteläpuolella oleva alue polveilee avoimena maanviljelysmaisemana. Joen itärannalla on mm. Ala-Mannisen, Vinnin, Puttolan ja Ruotsulan tilat sekä vastarannalla joen mutkassa Karhala, Niemi ja Saari. Kaikki tilat peltoineen sisältyvät laajempaan Jämsänjokilaakson maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisema-alueeseen.
Historia
Jämsänjokivarsi oli asuttua seutua jo viikinkiajalla. 1940-luvulla löydetyn kalmiston esineet ajoitetaan 900-luvulle. Alueen otollisuudesta asutukselle kertovat myös monet alueelta tunnetut kivikautiset asuinpaikat. Moreeni- ja kallioalueiden rajaama hedelmällinen jokilaakso muodosti jo 1500-luvulla merkittävän asutuskeskittymän muuten harvaanasutulla seudulla.
Kantatilat Vinni, Manniset, Ruotsula ja Puttola sekä länsirannalla Saari, Karhala ja Niemi olivat olemassa jo 1500-luvun lopulla. Alustalais- ja torppariasutusta muodostui mm. Turkinkylälle sekä Vaherintien, Jokisuuntien ja Kaipolantien varsille.
Further reading (as the agency lists it)
Lauri Kuusanmäki, Jämsäläisen talonpoikaismahdin vaiheita. Keski-Suomea ja keskisuomalaisia II. 1951.
Kerttu Itkonen, Jämsäläisiä empirerakennuksia. Suomen Museo 1968.
Keijo K. Kulha, Vanhan Jämsän historia 1860-luvulta vuoteen 1925. Vanhan Jämsän historiatoimikunta 1975.
Auli Patjas, Jämsän rakennusperintö. Jämsän kaupunki 1982.
Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet. Keski-Suomen liitto, julkaisu B61, 1996.
Jämsän jokilaakson kulttuuriympäristö. Täydennysinventointi. Keski-Suomen museo 1997.
Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Large peasant farms concentrated early on the fertile area stretching along both banks of the Jämsänjoki river, and their building stock, largely formed in the 19th century, follows in many farmyards the architecture of the gentry farms characteristic of the Empire period.
A long settlement history is recalled by the Iron Age cemetery beside the river.
The Jämsänjoki valley, lying in a clay area, is known as the granary of Central Finland. The area south of the Jämsä built-up area undulates as an open agricultural landscape. On the eastern bank of the river are, among others, the farms of Ala-Manninen, Vinni, Puttola and Ruotsula, and on the opposite bank, at a bend in the river, Karhala, Niemi and Saari. All the farms, with their fields, are included in the wider Jämsänjoki valley cultural landscape area, which is of regional value.
History
The Jämsänjoki riverside was already settled in the Viking Age. The burial ground discovered in the 1940s is dated to the 10th century. The many Stone Age settlement sites known from the area also show how favourable it was for settlement. The fertile river valley, bounded by moraine and rock areas, already formed a significant settlement concentration in the 16th century in an otherwise sparsely populated region.
The head farms Vinni, Manniset, Ruotsula and Puttola, and on the western shore Saari, Karhala and Niemi, were already in existence at the end of the 16th century. Alustalainen and torppari settlement developed, among other places, at Turkinkylä and along the Vaherintie, Jokisuuntie and Kaipolantie roads.
Nearby in the register
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.