Lahden rautatieasema ja varikkoalue

Lahti, Päijät-Häme, Finland

The record

Type: Nationally significant built cultural environment (RKY)
Elements (as the agency lists them): koulu, liikenteenrakennus, puisto, työväen asuintalo
Character (as the agency lists it): kaupunki
Municipality: Lahti
Region: Päijät-Häme
Country: Finland
Coordinates: 60.97765, 25.63374
Pin: Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
RKY number: 1904

TodayHistorical map

Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.

Bibliothèque nationale de France (Gallica)

The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).

Historical maps covering this location

1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))

Get directions ↗

This area in the Finnish Heritage Agency's RKY inventory ↗

The Finnish Heritage Agency's description

Kuvaus

Lahden rautatieasema on perustettu Riihimäki-Pietari -radan varrelle liikenteellisesti merkittävään paikkaan, jossa Päijänteen ja Vesijärven vesistöalueen puutavara on siirretty kuljetettavaksi rautateitse eteenpäin sekä Helsingin että Loviisan satamiin. Varikkoalueen toiminnallisesti monipuolinen rakennuskanta on hyvin säilynyttä. Lahden nykyinen rautatieasema edustaa arkkitehtuuriltaan poikkeuksellista 1930-luvun asemarakentamista.

Lahden asemarakennus on järjestyksessä kolmas. Aumakattoinen, kaksikerroksinen ja modernin yksinkertainen tiilirakennus on valmistunut 1935 arkkitehti Thure Hellströmin piirustusten mukaan. Rakennuksen vieressä on samanikäinen tiilinen makasiinirakennus.

Aseman itäpuolella on vanhassa asemapuistossa asemapäällikön asuinrakennus, joka on rakennettu 1912 arkkitehti Albert Leideniuksen tyyppipiirustusten pohjalta. Rakennuksen alkuperäistä jugendasua on muutettu myöhemmin.

Pääradasta erkanevan satamaradan risteyksessä sijaitseva varikkoalue on noin kilometrin päässä aseman länsipuolella. Rakennuskantaan kuuluu rautateiden veturitallin ja vesitornin lisäksi lukuisia asuin- ja talousrakennuksia sekä koulurakennus 1900-luvun alkupuolelta. Veturitallin vanhimmat osat ovat radan rakentamisen ajalta. Vesitorni on rakennettu 1957 arkkitehti Jarl Ungernin laatimin tyyppipiirustuksin.

Historia

Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän keisarikunnan yhdistävän Riihimäen ja Pietarin välisen rataosuuden rakentaminen aloitettiin 1868 hätäaputöinä. Suurten nälkävuosien aikana rakennettu rautatie valmistui 1870. Ensimmäisen Salpausselän ja Vesijärven yhtymäkohtaan sijoitetulla rautatiellä ja asemalla oli keskeinen merkitys Lahden kaupunkikehitykselle. Rautatien rakentamiseen liittyy lisäksi Vääksyn ja Kalkkisten kanavat, joiden rakentamisella yhdistettiin Vesijärvi ja laaja Päijänne.

Hollolan pitäjän Lahden kylän alueelle rakentamisvaiheessa sijoitettu asemarakennus tuhoutui tulipalossa 1873. Seuraavana vuonna valmistunut uusi asemarakennus rakennettiin vanhalle paikalle ja jäi siten varsinaisen taajaman ulkopuolelle. Asemaan ja asemapuistoon liittynyt asemapäällikön asuinrakennus valmistui 1912.

Vesi- ja maaliikenteen solmukohtaan rakennetun rautatien ja aseman ansiosta kylä kasvoi nopeasti ja Lahdesta tuli kauppala 1878 ja kaupunki 1905. Toinen rautatieasema palveli kauppalaa ja kaupunkia 1930-luvun alkupuolelle saakka, jolloin puinen asemarakennus purettiin raidealueen leventämisen vuoksi pois. Nykyinen, vanhan aseman länsipuolelle rakennettu asema valmistui 1935.

Rautatiehallitus, joka oli huolestunut aseman ja kauppalan väliin jäävästä alueesta, ehdotti keväällä 1878 sen pakkolunastamista vastaperustetulle kauppalalle. Laajennetussa asemakaavassa asema-alue liittyykin jo kaupunkirakenteeseen nykyisten Vesijärvenkadun ja Rautatienkadun päätteenä.

Puutavaraliikenteelle tärkeä Vesijärven haararata rakennettiin 1869. Se erosi Helsinki-Pietari -radasta Mytäjärven länsipuolella ja ratojen väliin muodostui kolmiomainen varikkoalue, jossa oli myös rautatieläisten asuintaloja ja koulu. Vesijärvi oli sisävesiyhteyksien vuoksi huomattava satama ja lähtevän tavaran, etupäässä puutavaran määrä oli 1880-luvulla maan toiseksi suurin. Vuoden 1900 jälkeen yksityinen Loviisan rata vähensi osaltaan tämän VR:n haararadan merkitystä.

English translation (from the Finnish)

The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com

Description

Lahti railway station was established on the Riihimäki-Pietari line at a location of considerable traffic significance, where timber from the Päijänne and Vesijärvi water system was transferred for onward transport by rail to the harbours of both Helsinki and Loviisa. The functionally diverse building stock of the depot area is very well preserved. Lahti's present railway station represents exceptionally 1930s station architecture.

The station building in Lahti is the third in sequence. The hip-roofed, two-storey, modern and simply designed brick building was completed in 1935 to designs by architect Thure Hellström. Next to the building stands a brick storehouse of the same age.

On the east side of the station, in the old station park, is the stationmaster's residence, built in 1912 on the basis of standard drawings by architect Albert Leidenius. The original Jugend appearance of the building was altered later.

The depot area, located at the junction where the harbour line branches off from the main line, lies about one kilometre west of the station. In addition to the railway engine shed and water tower, the building stock includes numerous residential and outbuildings, as well as a school building from the early 20th century. The oldest parts of the engine shed date from the time the line was built. The water tower was built in 1957 to standard drawings prepared by architect Jarl Ungern.

History

Construction of the Riihimäki to Pietari railway section, linking the Grand Duchy of Finland and the Russian Empire, began in 1868 as emergency relief work. The railway, built during the Great Famine years, was completed in 1870. The railway and station, located at the junction of the First Salpausselkä and Lake Vesijärvi, were of central importance to the urban development of Lahti. The construction of the railway is also linked to the Vääksy and Kalkkinen canals, through which Vesijärvi and the extensive Päijänne were connected.

The station building, sited during the construction phase in the Lahti village area of the parish of Hollola, was destroyed by fire in 1873. The new station building, completed the following year, was built on the old site and thus lay outside the actual built-up area. The stationmaster's residence, associated with the station and the station park, was completed in 1912.

Thanks to the railway and station, built at the junction of water and land transport, the village grew rapidly, and Lahti became a market town in 1878 and a town in 1905. The second railway station served the market town and the town until the early 1930s, when the wooden station building was demolished to widen the track area. The present station, built to the west of the old station, was completed in 1935.

Rautatiehallitus, concerned about the area lying between the station and the market town, proposed in spring 1878 that it be compulsorily purchased for the newly established market town. In the extended town plan, the station area is now connected to the urban structure as the terminus of the present Vesijärvenkatu and Rautatienkatu.

The Vesijärvi branch line, important for timber traffic, was built in 1869. It diverged from the Helsinki-Pietari line to the west of Mytäjärvi, and a triangular depot area was formed between the two lines, which also included residential buildings for railway workers and a school. Owing to its inland waterway connections, Vesijärvi was a considerable port, and the volume of outgoing goods, mainly timber, was the second largest in the country in the 1880s. After 1900 the privately owned Loviisa line partly reduced the significance of this VR branch line.

Nearby in the register

Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.

Descriptions are shown with the written permission of the Finnish Heritage Agency and reproduced unchanged. Locations come from its open spatial data; pins are placed by TreeAlive. Finnish Heritage Agency (Museovirasto) · Spatial data: CC BY 4.0

All Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö in Päijät-Häme All Region Päijät-Häme records All Finland Heritage registers Historical markers (US)National Register of Historic Places (US)

See your own family's places on a living map