RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Ruonan kylä ja Haapaniemen pappila
Kuortane, Etelä-Pohjanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kylä, pappila, pihapiiri, silta, talonpoikaistalo, talousrakennus, tie
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Kuortane
- Region
- Etelä-Pohjanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.84262, 23.48499
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1658
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Ruonan kylässä on useita kaksikerroksisia pohjalaistaloja pihapiireineen ja ne ovat erittäin edustava esimerkki eteläpohjalaisesta talonpoikaisarkkitehtuurista. Samaan Kuortaneenjärven kulttuurimaisemaan kuuluu Haapaniemen 1770-luvulla rakennettu pappila. Ruonan kylällä on myös sotahistoriallista merkitystä Suomen sodan taistelupaikkana.
Ruonan kylä sijaitsee peltomaisemassa Kuortaneenjärven koillispohjukassa, missä etelästä tuleva vanha maantie on haarautunut Alajärvelle ja Vaasaan. Pohjukan kapeikkoon on jo 1600-luvulla rakennettu silta. Nykyinen, varsinaiselta liikenteeltä pois jäänyt Ruonaluoman ja tulvaniityn yli kulkeva 325 metriä pitkä kivisilta maavalleineen on rakennettu 1877.
Ruonan kylän tilat ovat kyläkeskustan lisäksi vanhojen maantielinjojen varrella, nykyisen valtatie 66:n molemmin puolin. Kylän rakennuksista mainittakoon Knuuttilan, Maunuksen, Syrjä-Kokkilan, Mäki-Kokkilan ja Uusi-Haapanalan talot. Punamullatuille kuortanelaisille talonpoikaistaloille, joissa ikkunanpielet ja nurkkalaudat ovat valkoiset, on ominaista räystäiden koristelistoitukset sekä ullakkopäätyjen keltamultamaalaus.
Kuortaneenjärven pohjoisrannalta työntyvän Haapaniemen kärjessä, Ruonan kylän laidalla, sijaitsee Kuortaneen seurakunnan entinen pappila. Pappilarakennus on peräisin vuodelta 1779. Se on tyypillinen karoliininen keskeissalirakennus. Punamullatun pappilan lisäksi pihapiirissä sijaitsee kaksikerroksinen koulutuparakennus, rivi aittoja sekä kivinavetta. Järvenpuoleiselle rinteelle on istutettu puisto. Hyvin hoidettua kokonaisuutta täydentävät vanhaan rakennuskantaan sovitetut uudet kurssirakennukset. Haapaniemen pappila toimii Lapuan hiippakunnan kurssi- ja leirikeskuksena.
Ruonan kylä ja Haapaniemen pappila ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Kuortaneenjärven maisema-aluetta.
Historia
Lapuanjoen yläjuoksulla sijaitseva Kuortaneenjärvi oli vielä keskiajalla kaski- ja eränkäyntialuetta. Pysyvää asutusta syntyi järven ympärille vasta uuden ajan alkupuolella. Ruonan kylä asutettiin 1549. 1560-luvulla Kuortaneenjärven ympärillä oli yksitoista taloa, joista yksi oli Hiironniemessä.
Kuortane perustettiin Lapuan kappeliksi 1645. Ensimmäinen pappila Kuortaneen kappeliseurakunnalle rakennettiin Haapaniemeen 1663. Itsenäiseksi seurakunnaksi Kuortane muodostettiin 1798.
Haapaniemen pappilassa on viettänyt lapsuutensa runoilija Karl Fredrik Stenbäck. Pappilan historiaan liittyvät myös Chydenius-, Rislakki-, Klemetti- ja Kansanaho-suvut.
Lapuan hiippakunnan seurakuntien perustama hiippakuntatalosäätiö hankki Haapaniemen pappilan 1968 koulutuskäyttöön. Rakennuskantaa on sen jälkeen täydennetty 1970- ja 1980-luvulla asunnolla, rantasaunalla ja majoitusrakennuksella.
Ruonan kylän läpi kulkeva tie on osa Oriveden ja Uudenkaarlepyyn maantietä, jonka rakentaminen liittyi 1600-luvun keskitettyyn kaupunki- ja kauppapolitiikkaan. 1617 perustetun Uudenkaarlepyyn kauppapiiriin liitettiin mm. Ruovesi, jonka seurauksena yhteyksien parantamiseksi rakennettiin maantie 1600-luvun loppupuolella Suomenselän yli maantie. Ruonan pohjoispuolella Salmen kautta kulkeva maantie oli osa Kuopion ja Vaasan välistä maantietä, joka rakennettiin 1780-luvulla.
Maantiellä oli merkitystä Suomen sodan aikana, jolloin venäläiset etenivät Oriveden ja Uudenkaarlepyyn välistä tietä kohti Pohjanmaata. Kuortaneella käytiin Suomen sodan aikana ratkaisevia taisteluja, mm. Kuhajärvellä, Ruonassa ja Salmella. Ruonan kylässä 1808 alkanut ankara taistelu päättyi suomalaisten torjuntavoitosta huolimatta vetäytymiseen.
Further reading (as the agency lists it)
Heikki Klemetti, Kuortaneen vaiheita sanoin ja kuvin. Porvoo 1932.
Aulis J. Alanen, Etelä-Pohjanmaan historia IV:1. Vaasa 1948.
Suomen teiden historia I, Tie- ja vesirakennushallitus, Suomen tieyhdistys, Helsinki 1974.
Pekka Kakkuri, Unto Katajamäki et al, Etelä-Pohjanmaan kotiseutuhistoria. Kotimaakunnan vaiheet. Etelä-Pohjanmaan liitto 1985.
Matti Salomäki, Vaasan läänin vanhat pappilat 1700-luvulta 1920-luvulle. Vaasan lääninhallituksen julkaisusarja 1994:11.
Riitta Jaakkola, Päivi Anttila ja Lise-Lotte Molander, Kuortaneenjärven kulttuurimaisemissa. Alueelliset ympäristöjulkaisut 173. Länsi-Suomen ympäristökeskus. Vaasa 2000.
Helena Teräväinen, Lakiaa ja komiaa. Kohti kulttuuriympäristön uusia arvoja Etelä-Pohjanmaalla. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2003.
Jan Strang ja Erkki-Sakari Harju (toim.), Suomen karttakirja 1799, C. P. Hällströmin Suomi-kartasto. Uusintapainos 2005.
Ruonakylä. Maisemanhoitosuunnitelma. "Kyläympäristön kehitttämiseksi ja tulevaisuuden turvaamiseksi". http://www.ruona.fi/talo/ruona.pdf
http://www.evl.fi/tkli/lapua/hiippakuntakartano.htm (8.9.2006).
Tiina Lehtisaari - Sari Tallgren - Eija-Liisa Kangas, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
In Ruona village there are several two-storey Ostrobothnian houses with their yards, and they are a very representative example of South Ostrobothnian peasant architecture. The same Kuortaneenjärvi cultural landscape includes the parsonage of Haapaniemi, built in the 1770s. Ruona village also has military-historical significance as a battle site of the Finnish War.
Ruona village lies in a field landscape at the north-eastern inlet of Kuortaneenjärvi, where the old road coming from the south forks towards Alajärvi and Vaasa. A bridge was already built across the narrows of the inlet in the 17th century. The present 325-metre-long stone bridge with earth embankments, which crosses Ruonaluoma and the flood meadow and no longer carries the main traffic, was built in 1877.
In addition to the village centre, the farms of Ruona village are along the old road alignments, on both sides of the present valtatie 66. Among the village's buildings, mention may be made of the Knuuttila, Maunus, Syrjä-Kokkila, Mäki-Kokkila and Uusi-Haapanala farmhouses. The red-ochre-painted Kuortane farmhouses, in which the window surrounds and corner boards are white, are characterised by decorative eaves trim and yellow ochre painting of the attic gables.
At the tip of Haapaniemi, jutting out from the northern shore of Kuortaneenjärvi on the edge of Ruona village, lies the former parsonage of Kuortane parish. The parsonage building dates from 1779. It is a typical Carolean central-hall building. In addition to the red-ochre-painted parsonage, the yard includes a two-storey school building, a row of granary storehouses (aitta) and a stone cowshed. A park has been planted on the slope facing the lake. A well-maintained whole is complemented by new course buildings fitted into the old building stock. Haapaniemi parsonage functions as a course and camp centre of the Diocese of Lapua.
Ruona village and Haapaniemi parsonage are part of the nationally significant Kuortaneenjärvi landscape area.
History
Kuortaneenjärvi, located on the upper course of the Lapuanjoki, was still in the Middle Ages a slash-and-burn and hunting area. Permanent settlement arose around the lake only in the early modern period. Ruona village was settled in 1549. In the 1560s there were eleven farms around Kuortaneenjärvi, one of which was at Hiironniemi.
Kuortane was established as a chapel of Lapua in 1645. The first parsonage for the Kuortane chapel parish was built at Haapaniemi in 1663. Kuortane was formed as an independent parish in 1798.
The poet Karl Fredrik Stenbäck spent his childhood at the Haapaniemi parsonage. The Chydenius, Rislakki, Klemetti and Kansanaho families are also linked to the parsonage's history.
The diocesan house foundation established by the parishes of the Lapua diocese acquired Haapaniemi parsonage in 1968 for educational use. The building stock was subsequently supplemented in the 1970s and 1980s with a residence, a lakeside sauna and an accommodation building.
The road running through Ruona village is part of the road between Orivesi and Uudenkaarlepyy, whose construction was linked to the centralised town and trade policy of the 17th century. Ruovesi was incorporated into the Uudenkaarlepyy trading district, established in 1617, and as a result, to improve connections, a road across the Suomenselkä was built in the late 17th century. The road passing through Salmi north of Ruona was part of the road between Kuopio and Vaasa, which was built in the 1780s.
The road was significant during the Finnish War, when Russian forces advanced along the road between Orivesi and Uudenkaarlepyy towards Ostrobothnia. Decisive battles were fought at Kuortane during the Finnish War, including at Kuhajärvi, Ruona and Salmi. The fierce battle that began in Ruona village in 1808 ended, despite a Finnish defensive victory, in a withdrawal.
Nearby in the register
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.