RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Kuortaneen kirkko ja kirkonseutu
Kuortane, Etelä-Pohjanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- hautausmaa, kellotapuli, kirkko, kylä, lainamakasiini, museo, talonpoikaistalo, tie
- Character (as the agency lists it)
- kirkonkylä
- Municipality
- Kuortane
- Region
- Etelä-Pohjanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.80631, 23.49479
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1624
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Kuortaneen kirkonmäki kirkkoineen, tapuleineen kirkkotarhoineen ja toimituskappeliksi muutettuine kruununmakasiineineen on poikkeuksellisen hyvin säilynyt eteläpohjalainen kirkkomiljöö Kuortaneenjärven rantaa seuraavalla mäntykankaalla. Kuortaneen kirkko kuuluu pohjalaisten kaksikymmentäneljäkulmaisten 1700-luvun loppupuolen ristikirkkojen joukkoon ja se on rakennettu kuuluisan eteläpohjalaisen kirkonrakentajan Antti Hakolan johdolla.
Pohjakaavaltaan kaksikymmentäneljäkulmaisen puisen ristikirkon paanukaton keskellä kohoaa kaksiosainen sipuliin päättyvä torni. Seinien ponttilautaverhous ja ikkunat ovat 1890-luvulta. Avara sisätila on vastaavalla tavalla uusittu.
Olof Häggblomin johdolla rakennettu kolmikerroksinen kellotapuli vuodelta 1831 edustaa monimuotoisuudessaan kansanomaista empirearkkitehtuuria. Suuri tiilinen Intendenttikonttorissa suunniteltu kruununmakasiini 1850-luvulta on muutettu 1980-luvulla siunauskappeliksi.
Kuortanejärven mäntymetsää kasvavan rannan asuin- ja huvilarakennukset on rakennettu pääosin 1930-1950-luvulla. Järven rannalla, Kirkkotien varrella, sijaitsee myös kuortanelaissyntyisen musiikkimiehen Heikki Klemetin ja hänen vaimonsa Armin huvila. Talolla toimii nykyisin Klemetin kotimuseo. Kirkkotien itäpuolella on Kuurtanes-Seuran ylläpitämä ulkomuseoalue, jonka parikymmentä rakennusta edustavat kuortanelaista talonpoikaista rakennustapaa 1600-luvulta 1800-luvun loppuun.
Historia
Keskiajalla Kyrön pitäjään kuulunut Kuortane oli harvaanasuttua seutua ja 1560-luvulla Kuortaneella oli 11 taloa. Kuortane erotettiin Lapuan emäseurakunnan kappeliksi 1645. Pitäjässä harjoitettiin tervanpolttoa 1700-1800-luvuilla, mikä toi seudulle vaurautta. Kappeliseurakunnan kirkko rakennettiin eteläpohjalaisen kirkonrakentaja Antti Hakolan johdolla ja se valmistui 1777. Seurakunta itsenäistyi 1798 palautuen kuitenkin vuosiksi 1835-1859 Alavuden alaisuuteen. Kirkkoa uudistettiin 1893-1894 arkkitehti Josef Stenbäckin ehdotuksen mukaisesti.
Further reading (as the agency lists it)
Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.
Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973.
Reino Alakulju, Kuortaneen kirkko 200-vuotias. Kuortaneen seurakunta. 1977.
Lars Pettersson, Kaksikymmentäneljäkulmaisen ristikirkon syntyongelmia. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 79. 1978.
Perinnealbumi. Etelä-Pohjanmaa I. Vaasa 1981.
Riitta Jaakkola - Päivi Anttila - Lise-Lotte Molander, Kuortaneenjärven kulttuurimaisemissa. Alueelliset ympäristöjulkaisut 173/2000. Länsi-Suomen ympäristökeskus. 2000.
Risto Känsälä - Tiina Mäkinen, Kuntakeskuksen ja Mäyryn yleiskaava-alueen rakennusinventointi II. Kuortane. 2004.
Tiina Lehtisaari - Sari Tallgren - Eija-Liisa Kangas, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-inventointitietokanta 21.2.2008.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Kuortane church hill, with its church, bell tower and churchyard, and the crown storehouses converted into a funeral chapel, is an exceptionally well-preserved South Ostrobothnian church milieu on a pine heath by the shore of Kuortaneenjärvi. Kuortane church belongs to the group of Ostrobothnian twenty-four-sided cruciform churches of the late 18th century and was built under the direction of the famous South Ostrobothnian church builder Antti Hakola.
In plan, the wooden cruciform church with twenty-four sides has a two-part tower ending in an onion dome, rising from the middle of its tiled roof. The tongue-and-groove board cladding of the walls and the windows date from the 1890s. The spacious interior has been renovated in a similar manner.
The three-storey bell tower built in 1831 under the direction of Olof Häggblom represents vernacular Empire architecture in all its variety. The large brick crown storehouse from the 1850s, designed at the Intendenttikonttori, was converted into a funeral chapel in the 1980s.
The residential and villa buildings on the shore of Kuortanejärvi, which is overgrown with pine forest, were built mainly in the 1930-1950s. Also located on the lakeshore, along Kirkkotie, is the villa of Heikki Klemetti, a musician born in Kuortane, and his wife Armi. The house now houses the Klemetti home museum. On the east side of Kirkkotie is an open-air museum area maintained by the Kuurtanes-Seura society, whose twenty or so buildings represent the Kuortane peasant building tradition from the 17th century to the end of the 19th century.
History
In the Middle Ages Kuortane, which belonged to the Kyrö parish, was a sparsely populated area, and in the 1560s there were 11 farms in Kuortane. Kuortane was separated from Lapua, its mother parish, as a chapelry in 1645. Tar burning was practised in the parish in the 18th and 19th centuries, which brought prosperity to the area. The chapel congregation's church was built under the direction of South Ostrobothnian church builder Antti Hakola and was completed in 1777. The congregation became independent in 1798, but returned under Alavus for the years 1835-1859. The church was renovated in 1893-1894 in accordance with a proposal by architect Josef Stenbäck.
Nearby in the register
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.