RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Lohtajan kirkko ja pappila (Lochteå kyrka och prästgård)
Kokkola (Karleby), Keski-Pohjanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kellotapuli, kirkko, lainamakasiini, pappila, pihapiiri
- Character (as the agency lists it)
- kirkonkylä
- Municipality
- Kokkola (Karleby)
- Region
- Keski-Pohjanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 64.03099, 23.51520
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1656
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Lohtajan kirkko ja pappila vanhan Pohjanmaan rantatien varrella ovat hyvin säilyneitä kirkollisia ympäristöjä. Pappila on pappila-arkkitehtuurimme merkittävimpiä rakennusmuistomerkkejä.
Lohtajan puukirkko on kylän visuaalinen keskipiste. Se on muodoltaan tasavartinen ristikirkko, jossa on täyskorkeat kulmaulokkeet. Ovien edessä on pienet eteishuoneet. Jyrkkälappeisen paanukaton keskellä on kahdeksankulmainen lanterniini. Ulkoseinissä on 1800-luvun lopulle tyypillinen vaaka ponttilautaverhous. Alttariseinän peittää Mikael Toppeliuksen 1770-1774 välisenä aikana maalaama kolmiosainen alttaritaulu. Kaarevalinjainen saarnastuoli kaikukatoksineen on peräisin seurakunnan edellisestä kirkosta. Pohjalaistyyppisen renessanssitapulin seinustalla on Puu-Pietariksi kutsuttu papinasuinen vaivaisukko.
Kirkonkylän ulkopuolella Lohtajanjoen rannalla sijaitsevaan seurakunnan kirkkoherran pappilaan johtaa koivukujanne peltojen halki pihapiirin länsilaitaa rajaavan solallisen luhtiaitan kautta. Kookas, korkealla kivijalalla varustettu päärakennus puutarhoineen on kuusiaitojen reunustaman pihan eteläreunalla.
Historia
Lohtaja, joka oli kuulunut Pietarsaaren emäpitäjästä eronneeseen Kokkolaan vuodesta 1467, erotettiin omaksi seurakunnakseen 1578. Puukirkko on seurakunnan neljäs kirkkorakennus, joka rakennettiin kirkonrakentaja Matti Hongan johdolla 1768-1769. Kirkko uudistettiin perusteellisesti 1905-1907, jolloin se vuorattiin sisältä ja ulkoa sekä ikkunat laajennettiin ja penkit uusittiin. Kirkon sisätila ja ikkunat palautettiin alkuperäiseen asuunsa 1955-1956 Thorvald Lindqvistin johdolla.
Lohtajan tapuli rakennettiin 1734 ja siirrettiin nykyisen kirkon rakennusvaiheessa nykyiselle paikalleen. Tapuli uudistettiin 1910.
Lohtajan pappila rakennettiin vanhalle pappilan paikalle kirkkoherra Johan Snellmanin aikana, ja se oli sisustustöitä vaille valmiina 1804. Pappilan keskeissaliratkaisuun perustuvan pohjakaavan sommitteli Himangalla Anders Roosin palveluksessa toiminut kirjanpitäjänä Blomström. Rakentamisesta vastasi kirkkoisäntä Erkki Jukkola. Lasikuisti valmistui 1800-luvulla. Pappilassa tehtiin Krister Korpelan suunnittelema peruskorjaus 1964-1965.
Lohtajan pappilassa oli Suomen sodan aikana Klingsporin johtama ruotsalaisten joukkojen päämaja ja pappilassa solmittiin sodan aselepo 29.9.1808.
Beskrivning (på svenska)
The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.
Lochteå kyrka och prästgård längs den gamla kustvägen i Österbotten är välbevarade kyrkliga miljöer. Prästgården hör till vår prästgårdsarkitekturs mest betydande byggnadsminnesmärken.
Lochteå träkyrka är den visuella medelpunkten i byn. Till sin form är den en liksidig korskyrka med utskjutande hörn i full höjd. Framför dörrarna finns små vestibuler. Mitt på det brantsluttande spåntaket finns en åttahörnig lanternin. Ytterväggarna är fodrade med vågräta spontade bräder, vilket var typiskt för slutet av 1800-talet. Altarväggen täcks av en tredelad altartavla som Mikael Toppelius målade 1770–1774. Predikstolen har böjda linjer och resonanstak samt härstammar från församlingens föregående kyrka. Klockstapeln är i österbottnisk renässansstil och på dess vägg finns en fattiggubbe i prästkläder som kallas för Puu-Pietari.
Utanför kyrkbyn vid stranden av Lochteå å finns församlingens kyrkoherdes prästgård. Till prästgården kommer man via en björkallé som går över åkrar och en loftbod med passage som avgränsar gårdsområdets västra sida. Vid gårdens södra kant finns den stora huvudbyggnaden som är försedd med en hög stenfot. Byggnaden och trädgården omgärdas av en granhäck.
Historia (på svenska)
Lohteå hade från 1467 hört till Karleby som då skiljt sig från modersocknen Jakobstad. År 1578 avskiljdes Lochteå till en egen församling. Träkyrkan är församlingens fjärde kyrkobyggnad och den byggdes under kyrkobyggare Matti Honkas ledning 1768–1769. Kyrkan förnyades grundligt 1905–1907, då den fodrades på insidan och utsidan samt fick större fönster och nya bänkar. Kyrkans interiör och fönster återfick sitt ursprungliga utseende 1955–1956 under Thorvald Lindqvists ledning.
Klockstapeln i Lochteå byggdes 1734 och flyttades till sin nuvarande plats då kyrkan byggdes. Klockstapeln renoverades 1910.
Lochteå prästgård byggdes på den gamla prästgårdens plats på kyrkoherde Johan Snellmans tid och var med undantag för inredningsarbeten färdig 1804. Bokförare Blomström som var i tjänst hos Anders Roos i Himango utarbetade den bottenplan på vilken prästgårdens lösning med mittsal baserar sig på. Kyrkoherde Erkki Jukkola svarade för byggandet. Glasverandan färdigställdes på 1800-talet. År 1964–65 totalrenoverades prästgården efter ritningar av Krister Korpela.
Under finska kriget fungerade Lochteå prästgård som högkvarter för Klingspor som ledde de svenska trupperna och vapenstilleståndet undertecknades där 29.9.1808.
Further reading (as the agency lists it)
Ville Luho, Armas Luukko, Suur-Lohtajan historia 1. Suur-Lohtajan historiatoimikunta. Keski-Pohjanmaan historiasarja 3. Lohtaja 1957.
Leevi Junkala, Lohtajan kirkko 200-vuotias. (1968)
Reino Mähönen, Kirkkomaalari Mikael Toppelius. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 78, 1975.
Leevi Junkala, Maria Niemelä, Suur-Lohtajan historia 2. Suur-Lohtajan historiatoimikunta. Keski-Pohjanmaan historiasarja 4. Lohtaja 1977.
Sari Alajoki, Pappila-arkkitehtuuri Keski-Pohjanmaalla 1700-luvulta 1800-luvun alkuun. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston taidehistorian laitos. 1993.
Matti Salomäki, Vaasan läänin vanhat pappilat 1700-luvulta 1920-luvulle. Vaasan lääninhallituksen julkaisusarja 1994:11.
Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet. Keski-Pohjanmaan liitto, Sigma Konsultit Oy 2001.
Minna Torppa, Keski-Pohjanmaan inventointi, Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Lohtaja church and parsonage along the old Ostrobothnia coast road are well-preserved ecclesiastical environments. The parsonage is one of the most significant building monuments of our parsonage architecture.
Lohtaja wooden church is the visual centre of the village. It is an equal-armed cross church with full-height corner projections. There are small vestibules in front of the doors. In the middle of the steep-pitched pantile roof is an octagonal lantern. The exterior walls have horizontal ponttilauta cladding typical at the end of the 19th century. The altar wall is covered by a three-part altarpiece painted by Mikael Toppelius during 1770-1774. The curved-line pulpit with its sounding board is from the parish's previous church. On the wall beside the Ostrobothnian-type Renaissance bell tower stands a clerically dressed figure called Puu-Pietari, a vaivaisukko.
Outside the church village, on the bank of the Lohtajanjoki, the parish vicar's parsonage is reached by a birch avenue across the fields, through a luhtiaita with an opening that bounds the western edge of the yard. The large main building on a high stone foundation, with its gardens, is at the southern edge of the yard bordered by spruce hedges.
History
Lohtaja, which from 1467 had belonged to Kokkola, which had separated from the mother parish of Pietarsaari, was made a separate parish in 1578. The wooden church is the parish's fourth church building, built under the direction of church builder Matti Honga, 1768-1769. The church was thoroughly renovated in 1905-1907, when it was lined inside and out, the windows were enlarged and the pews were renewed. The interior and windows were restored to their original appearance in 1955-1956 under Thorvald Lindqvist.
Lohtaja bell tower was built in 1734 and moved to its present site during the construction of the present church. The bell tower was renovated in 1910.
Lohtaja parsonage was built on the site of the old parsonage during the time of vicar Johan Snellman, and it was ready apart from interior work by 1804. The ground plan, based on a central-hall (keskeissali) solution, was designed by Blomström, who worked as a bookkeeper in the service of Anders Roos at Himanka. Construction was supervised by churchwarden Erkki Jukkola. The glazed veranda was completed in the 19th century. A renovation designed by Krister Korpela was carried out at the parsonage in 1964-1965.
During the Finnish War, Lohtaja parsonage was the headquarters of the Swedish forces led by Klingspor, and the armistice of the war was concluded at the parsonage on 29.9.1808.
Nearby in the register
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.