RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Alatornion kirkko ympäristöineen
Tornio, Lappi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- hautausmaa, kirkko, lainamakasiini, muu hallintorakennus, navetta, pappila, silta, talousrakennus
- Character (as the agency lists it)
- kulttuurimaisema
- Municipality
- Tornio
- Region
- Lappi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 65.83137, 24.15691
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1651
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Tornion seurakunnan pääkirkon, Alatornion kirkon paikka on Pohjoiskalotin varhaisimpia. Keskiaikaisesta harmaakivikirkosta laajennettu kirkko on yksi näyttävimpiä 1700-luvun lopun kivikirkkoja Suomessa. Kirkko ja pappilat hallitsevat maisemaa Tornionjokisuussa Pirkkiön saaren pohjoisosassa.
Keltaiseksi kalkittu Alatornion kivikirkko on kaavaltaan tasavartinen ristikirkko. Ristikeskuksessa on kahdeksankulmaiselta keskiyön auringon näköalatasanteeksi tarkoitetulta altaanilta kohoava lanterniiniin päättyvä kellotorni. Selkeäpiirteistä kirkkosalia kattaa lautaholvi. Alttari on sijoitettu ristikeskukseen itäisen ja eteläisen ristivarren kulmaukseen. Saarnastuoli on sitä vastapäätä ja käynti sinne on suoraan itä- ja pohjoisristin välissä sijaitsevasta sakaristosta. Länsilehterillä olevat tukholmalaisen urkurakentamo Gren & Stråhlen tekemät 9-äänikertaiset urut vuodelta 1761 kuuluvat Suomen vanhimpiin. Urkuja on uudistettu vuonna 1899, jolloin osa äänikerroista uusittiin.
Kirkkotarhassa on useita sotiin liittyviä muistomerkkejä. Vuoden 1918 kansalaissodan kuolevaa sotilasta esittävä sankaripatsas on vuodelta 1921. Viime sotien sankarihauta-alue on toteutettu arkkitehtien Yrjö Lindegrenin ja Aulis Blomstedtin suunnitelman mukaan. Sankaripatsas on vuodelta 1959 (Kauko Räike). Suomen sodassa 1808-1809 Alatornion alueella menehtynyttä noin 2 000 sotilasta on kunnioitettu vuonna 1962 pystytetyllä muistomerkillä. Kirkkotarhan etelälaitaan 1850-luvulla siirretty viljamakasiini on muutettu 1960-luvun alussa pitäjänmuseoksi.
Parasniemessä kirkon pohjoispuolella on kirkkoherranpappila, johon kuuluu kaksi asuinrakennusta (1786 ja 1842). Pihapiirissä on pappilan maatalouteen liittyviä rakennuksia. 1976 rakennettu seurakuntakeskus on arkkitehtien Kaija ja Heikki Sirén suunnittelema.
Lisäksi kirkkomaisemaan liittyy Tornionjoen suiston ylittävä Alatorniolta Haaparantaan johtava teräsristikkorakenteinen rautatiesilta, joka on rakennettu vuonna 1919 Suomen ja Ruotsin yhteishankkeena.
Maailmanperintölistalla olevan Struven ketjun piste TORNEA (Tornio) on Alatornion kirkon huipussa, joka nousee noin 40 metrin korkeuteen merenpinnasta. Unescon maailmanperintökomitea on hyväksynyt 15.7.2005 Struven kolmiomittausketjun maailmanperintöluetteloon.
Historia
Alkuaan Luulajan kappeliksi 1300-luvulla perustettu Alatornion seurakunta itsenäistyi 1400-luvun lopulla ja kuului Ruotsin kirkollisen hallinnon alaisuuteen vuoteen 1809 asti. 1973 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen Alatornion seurakunta siirtyi 1974 Tornion seurakuntakuntayhtymän osaksi. Tornion, Alatornion ja Karungin seurakunnat yhdistyivät 2007 Tornion seurakunnaksi.
Alatornion kirkko rakennettiin myöhäiskeskiaikaista itäistä ristivartta lukuun ottamatta 1794-1797 pietarsaarelaisen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijfin johdolla. Rijf oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi. Kirkko on tekijälleen tyypillinen ristikirkko, jonka keskitornin jäsentely on saanut vaikutteita Tukholman Adolf Fredrikin kirkosta. Kirkossa tehtiin perusteellinen korjaus ja entisöinti Suomen Muinaismuistoyhdistyksen toimesta 1958-59. Kirkko kunnostettiin 1982 arkkitehti Matti Porkan johdolla.
Kirkon pohjoispuolelle Parasniemen kärkeen rakennettiin kirkkoherranpappila 1786 ja pappilan uusi päärakennus 1842. Kirkolta pappilaan johtavan tien länsipuolelle valmistui arkkitehti Eino Tuompon suunnittelema kappalaisenpappila ja kanttorila 1965. Arkkitehtien Kaija ja Heikki Sirénin suunnittelema seurakuntatalo rakennettiin 1976.
Further reading (as the agency lists it)
Reino Mähönen, Alatornion kirkko, 1967.
Matti Porkka, Alatornion kirkon korjaus. Arkkitehti 2/1983.
Ville Lukkarinen, Jacob Rijfs försvunna plan till en kyrka i Lillkyro. Suomen museo 1987.
Heikki Rantatupa, Alatornion historia. Tornion kaupunki 1988.
Kaisu Sarkkinen, Alatornion kirkko ja seurakunta. Pirkkiön historia. Pirkkiön kylän ja Alatornion seurakunnan vaiheet. Pirkkiön kylätoimikunta: Pirkkiön jakokunta 1993.
Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994.
Juhani Martikainen, Orglar i Finland från tiden 1600-1800. Deras byggare, historia, konstruktion och stil. Studia Musica 7. Sibelius-Akademin 1997.
"The Struve Geodetic Arc". Submission to the World Heritage Committee for Inscription on the World Heritage List. January 2004.
"Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi" -inventointihanke 2004-2008, aineistot. Lapin ympäristökeskus.
Minna Heljala, Sirkka-Liisa Seppälä ja Tiina Elo, Joen ja meren rajakaupunki. Tornion kulttuuriympäristöohjelma. Suomen ympäristö 36/2012. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristöministeriö 2012.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The site of the main church of the Tornio parish, the Alatornio church, is one of the earliest in the Northern Calotte. The church, extended from a medieval grey stone church, is one of the most striking stone churches of the late 18th century in Finland. The church and parsonages dominate the landscape at the mouth of the Tornionjoki, in the northern part of Pirkkiö island.
The yellow limewashed Alatornio stone church is a equal-armed cross church in plan. At the crossing stands a bell tower ending in a lantern, rising from a octagonal viewing platform intended for viewing the midnight sun. The clear-lined church nave is covered by a plank vault. The altar is placed at the corner where the eastern and southern arms of the cross meet. The pulpit is opposite it, and access to it is directly from the sacristy located between the eastern and northern arms of the cross. The 9-stop organ from 1761 on the west gallery, built by the Stockholm organ builders Gren & Stråhlen, is one of the oldest in Finland. The organ was renovated in 1899, when some of its stops were replaced.
The churchyard contains several war memorials. The hero statue depicting a soldier who died in the Finnish Civil War of 1918 dates from 1921. The war heroes' grave area for the Second World War was realised according to a plan by architects Yrjö Lindegren and Aulis Blomstedt. The hero statue dates from 1959 (Kauko Räike). A memorial erected in 1962 honours the approximately 2,000 soldiers who died in the Finnish War of 1808-1809 in the Alatornio area. The grain storehouse moved to the south side of the churchyard in the 1850s was converted into a parish museum in the early 1960s.
On Parasniemi, north of the church, is the parsonage, which includes two residential buildings (1786 and 1842). The courtyard contains buildings related to the farming of the parsonage. The parish centre, built in 1976, was designed by architects Kaija and Heikki Sirén.
The church landscape also includes the steel truss railway bridge crossing the Tornionjoki delta and leading from Alatornio to Haaparanta, built in 1919 as a joint Finnish-Swedish project.
The TORNEA (Tornio) point of the Struve Geodetic Arc, which is on the World Heritage List, is at the top of the Alatornio church, which rises to an altitude of about 40 metres above sea level. The UNESCO World Heritage Committee added the Struve Geodetic Arc to the World Heritage List on 15.7.2005.
History
Originally founded in the 14th century as a chapel of Luulaja, the Alatornio parish became independent at the end of the 15th century and belonged to the Swedish church administration until 1809. After the municipal merger in 1973, the Alatornio parish moved in 1974 into the Tornio parish federation. The parishes of Tornio, Alatornio and Karungi merged in 2007 to form the Tornio parish.
The Alatornio church was built in 1794-1797, except for the late medieval eastern cross arm, under the direction of Jacob Rijf, a church builder and master builder from Pietarsaari. Rijf had been selected in 1784 as the official county master builder of Länsipohja. The church is a cross church typical of its builder, whose central tower articulation was influenced by the Adolf Fredrik church in Stockholm. The church underwent a thorough repair and restoration by the Finnish Antiquarian Society in 1958-59. The church was renovated in 1982 under the direction of architect Matti Porkka.
On the north side of the church, at the tip of Parasniemi, the parsonage was built in 1786, and the new main building of the parsonage in 1842. On the west side of the road leading from the church to the parsonage, the chaplain's parsonage and cantor's house, designed by architect Eino Tuomppo, was completed in 1965. The parish house, designed by architects Kaija and Heikki Sirén, was built in 1976.
Nearby in the register
- Tornion rautatieasemaValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö1 mi
- Tornion kirkko ja raatihuone ympäristöineen sekä Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelitValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö1 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.