‹ RKY: nationally significant built cultural environments, Finland

RKY: nationally significant built cultural environments · Finland

Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema

Järvenpää, Tuusula, Uusimaa, Finland

The record

Type: Nationally significant built cultural environment (RKY)
Elements (as the agency lists them): hautausmaa, huvila, kirkko, koulu, merkkimieskoti, museo, oppilaitos, pappila, puisto, talonpoikaistalo, tie
Character (as the agency lists it): kulttuurimaisema
Municipalities: Järvenpää, Tuusula
Region: Uusimaa
Country: Finland
Coordinates: 60.45422, 25.08937
Pin: Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
RKY number: 1477

TodayHistorical map

Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.

Bibliothèque nationale de France (Gallica)

The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).

Historical maps covering this location

1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))

Get directions ↗

This area in the Finnish Heritage Agency's RKY inventory ↗

The Finnish Heritage Agency's description

Kuvaus

Tuusulan Rantatiehen sitoutuvassa laajassa kokonaisuudessa keskeisen osan kulttuurimaisemaa muodostavat kansallisesti, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät 1900-luvun alun taiteilijahuvilat sekä itsenäisen Suomen alkuvaiheen maa- ja kotitalouden sekä sotilaskoulutuksen oppilaitokset.

Rantatie on vuosisatoja vanha tie, jonka hyvin säilynyt osa, kolmen kilometrin pituinen Tuusulanjärven rantaa seuraileva paikallistie, on tiehallinnon museotie. Rantatiellä ja 1862 valmistuneella rautatiellä on ollut suuri merkitys paitsi Tuusulan pitäjän asutukselle myös Rantatien huvilayhdyskunnan synnylle.

Tuusulanjärven eteläpäässä on viehättävä Tuusulan kirkkomiljöö, jossa puisen tasavartisen 1700-luvulla rakennetun ristikirkon lisäksi ovat kellotapuli, paarihuone, viljamakasiinit ja vanha kansakoulu. Kirkkomaalla on 1872 kuolleen Aleksis Kiven hauta muistomerkkeineen. Mökki, jossa kirjailija vietti viimeiset elinaikansa, on Rantatien varrella. Kirkon viereisessä Tuusulan kylässä on pappila sekä koulu-, asuin- ja kaupparakennuksia.

Tuusulanjärven itärannalle, Rantatien varrelle syntynyt huvilayhdyskunta heijastaa 1800-luvun lopulla herännyttä suomenmielistä maaseutu- ja kansanelämän ihannointia. Kirjailija Juhani Ahon johdolla Tuusulanjärven 1890-luvun loppupuolella löytäneet taiteilijat ovat muodostaneet Rantatien yhteyteen 1900-luvun alussa Suomen taide-elämän merkittävän keskuksen rakentamalla sinne huvilansa asuin- ja työskentelytiloiksi. Ahon lisäksi taiteilijayhdyskunnan kantajoukkoon kuuluvat Pekka Halonen, Eero Järnefelt, J.H. Erkko ja Jean Sibelius perheineen.

Taiteilija Pekka Halosen ateljeekoti Halosenniemi sijaitsee Tuusulanjärveen pistävällä kallioisella luonnontilaisella niemellä. Halosen suunnittelemassa ja rakentamassa hirsisessä erämaalinnassa on kahden kerroksen korkuinen ateljee ja asuintilat. Kokonaisuudessaan kolmikerroksisen rakennuksen ulkoasussa voi nähdä vaikutteita karjalaistyyppisestä rakentamisesta, johon Halosenniemen hirsiseinät, pieniruutuiset ikkunat ja parvekkeet kuuluvat luonteenomaisena osana. Ateljee on nykyisin museona.

Säveltäjä Jean Sibeliuksen 1904 valmistunut Ainola on arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema huvila, joka sijaitsee ikihonkia kasvavalla metsäisellä kumpareella. Huvilan arkkitehtuurissa on nähtävissä aikakauden kansainvälisiä tyylivaikutteita sekä suomalaiseen perinteiseen rakentamiseen viittaavia kansallisromanttisia piirteitä. Ainolan pihapiiriin kuuluu myös Aino Sibeliuksen suunnittelema sauna ja arkkitehti Aulis Blomstedtin suunnittelema porttirakennus. Jean ja Aino Sibelius on haudattu Ainolan puistoon, hautakiven on suunnitellut Sibeliuksen vävy professori Aulis Blomstedt. Ainola toimii museona.

Ahola on taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin ja kirjailija Juhani Ahon huvila, jossa taiteilijapari asui 14 vuotta. Puisen päärakennuksen ulkoasu on Ahojen jälkeiseltä ajalta. Erkkola on Aleksis Kiveä ihailleen runoilija J.H. Erkon huvila, entinen ruukkumestari Grönrosin talo, jonka 1900-luvun alun laajennus ja korotus kansallisromanttisessa hengessä on toteutettu Pekka ja Antti Halosen suunnitelmien mukaan. Taiteilija Eero Järnefeltin Suvirannassa on puutarhan ympäröimä mansardikattoinen, Usko Nyströmin suunnittelema puuhuvila vuodelta 1901. Englantilaisia maaseutuasumuksia muistuttava Suviranta on yksityiskoti, Ahola ja Erkkola ovat avoinna yleisölle.

Taiteilijahuviloiden lisäksi järven ja Rantatien tuntumassa on monia taiteilija- ja sivistyneistöpiirien sekä virka- ja liikemiesten rakennuttamia ja vuokraamia huviloita ja tiloja. Yksi niistä on finanssi- ja teollisuusmies K.A. Paloheimon tila Kallio-Kuninkala, jossa toimii Sibelius-Akatemian musiikkikeskus.

Itsenäisyyden alkupuolen merkittävän oppilaitoskokonaisuuden Tuusulanjärven ympäristössä Järvenpäässä muodostavat Kotitalousopettajaopisto, sen koetila Kyrölä ja maatalousnormaalikoulu. Kotitalousopettajaopiston 1920-luvun klassistisen päärakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Jussi ja Toivo Paatela. Koulua ympäröi järveen rajautuva osittain geometrinen, osittain vapaamuotoinen puisto. Kotitalousopettajaopiston Kyrölän koetilan asuin- ja talousrakennukset muodostavat umpipihan. Maatalousnormaalikoulun klassistinen rakennusryhmä kivisine koulurakennuksineen ja opettajien asuinrakennuksineen sekä maatila sijaitsevat peltoaukealla Tuusulantien varrella. Maatalousnormaalikoulu, karjanhoitokoulu ja lehtorien asuinrakennus, verstaspiha ja maatila ovat kukin omalla mäellään.

Puolustusvoimien Taistelukouluna tunnetun oppilaitoksen alueen huvilahistoriasta kertovat rakennukset 1900-luvun ensi vuosilta. Suojeluskunta-ajalta ja sotilaskäytön alkuajoilta 1920- ja 1930-luvuilta on sekä puisia koulutus-, urheilu- ja asuinrakennuksia että kivisiä funkisrakennuksia.

Vaikka Rantatien ympäristö ja rakennuskanta on paikoin voimakkaasti uudistunut, on kohteen huomattava kulttuurihistoriallinen merkitys ja tien raittitunnelma yhä hyvin hahmotettavissa.

Historia

Tuusulan seurakunta perustettiin 1643 Sipoon emäseurakunnan alaiseksi kappeliksi. Tuusulan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1643 Tuusulanjärven eteläpäähän. Nykyinen kirkko valmistui 1734, sen ulkoasu on 1853 ja 1903 tehtyjen korjausten jäljiltä.

Tuusulajärven rantojen asutus keskittyi 1780-luvulla kyliin ja kartanoihin. Rantatien varrella olivat tällöin jo keskiajalla asutuksensa saaneet Tuusulan, Tuomalan ja Järvenpään kylät. Itärannan kartanoita olivat Tuusulan ja Järvenpään kartanot.

Tuusulan ja Mäntsälän välinen maantie mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1692, joskin tie on mahdollisesti jo keskiaikaista perua. Rantatie oli 1700-luvulla uusi kulkuväylä, joka yhdisti Tuusulan tienoot Porvoon - Hollolan tiehen. Rantatie ja rautatie edistivät Tuusulan pitäjän asutuksen, teollisuuden ja huvilayhdyskunnan kehitystä. Rantatien varteen alkoi 1800-luvun jälkipuoliskolla muodostua yhdyskunta suurhuviloineen. Suomalaiset ja venäläiset upseerit, liikemiehet ja virkamiehet ostivat Kirkonkylän ja Tuomalan talonpojilta rantapalstoja, joille rakennettiin komeita huviloita, kuten mm. Onnela ja Syvälahti, jotka myöhemmin toimivat täyshoitoloina.

Aleksis Kivi asui viimeiset elinaikansa veljensä mökissä Krapin talon mailla. Kivi kuoli veljensä luona 38-vuotiaana. Historiaan ovat jääneet hänen viimeisiksi väitetyt sanansa: "Minä elän!" Kansalliskirjailija Aleksis Kiven päivä 10.10. on myös suomalaisen kirjallisuuden päivä. (Ks. myös kohteet Aleksis Kiven Palojoki ja Nurmijärven kirkonmäki.)

Taiteilijayhteisön syntyä voidaan selittää toisaalta maantieteellisesti - hyvät junayhteydet Helsinkiin - ja toisaalta kielipoliittisesti: Tuusula oli Helsinkiin nähden lähin suomenkielinen kunta. Tuusulanjärven maisema sisälsi lisäksi sisä-Suomen leppoisan luonnon elementtejä, joihin taiteilijat olivat entuudestaan tottuneet.

Pekka Halonen rakensi ateljeekotinsa Halosenniemen 1899-1902. Halonen asui jo ennen Halosenniemen rakentamista Tuusulan Tuomalan kylässä. Tarvittuaan suurempaa työtilaa alttaritaulujen maalaamista varten hän suunnitteli ja rakensi hirsisen ateljeehuvilan, jossa asui ja työskenteli yli kolmen vuosikymmenen ajan. Tuusulan kunta osti Halosenniemen Pekka ja Maija Halosen perikunnalta 1949. Kunta on palauttanut rakennuksen ja puutarha-alueen 1980-luvun lopulla Halosen perheen aikaiseen asuun.

Sibelius perheineen muutti Tuusulaan 1904. Osaksi rantatonttien kalleuden vuoksi Sibelius joutui tyytymään kauempana rannasta olevaan tonttiin. Lars Sonckin suunnittelema rakennus toimi Aino ja Jean Sibeliuksen kotina heidän kuolemaansa saakka. Alkujaan rakennuksen ulkoasua hallitsi laudoittamaton hirsi sekä jyrkkä pärekatto. Myöhemmin julkisivu on vuorattu ja katto katettu tiilillä.

Järvenpään kartano siirtyi valtion omistukseen 1925. Järvenpään kotitalousopettajaopisto ja maatalousnormaalikoulu perustettiin kartanon maille 1928 ja jo samana vuonna valmistuivat maatalousnormaalikoulun rakennukset ja kotitalousopettajaopiston kolmikerroksinen kivinen opistorakennus, jonka olivat suunnitelleet arkkitehdit J. ja T. Paatela. Puutarha- ja puistosommitelmat toteutettiin Bengt Schalinin 1928 tekemien suunnitelmien mukaan. Taiteilijahuvila Ahola oli entinen Järvenpään kartanon pihapiiriin 1870-luvulla rakennettu Vårbackan huvila, jossa 1897-1911 asuivat kirjailija Juhani Aho ja taiteilija Venny Soldan-Brofelt. Heidän jälkeensä huvila toimi kuvanveistäjä Yrjö Liipolan asuntona sekä täysihoitolana. 1928 rakennus muutettiin kotitalousoppilaitoksen oppilasasuntolaksi arkkitehti Paatelan suunnitelmin, jolloin rakennus sai nykyisen korkeutensa ja klassistisen ulkoasunsa.

Taistelukoulun alue kuului 1880-luvulla Koivikon tilaan, jonka 1900 rakennettu huvila (Waldemar Aspelin) on muutettu upseerikerhoksi. Kurssirakennukseksi muutettu toinen asuinrakennus on vuodelta 1901. Suojeluskuntajärjestö osti tilan 1921 ja Suojelukuntain Päällystökoulun ajoilta ovat koulutusrakennus Hersala (Karl Malmström - Robert Tikkanen), urheiluhalli Levälä (A. Rissanen) sekä asuinrakennus Vihmala. 1930-luvulla rakennettiin kurssirakennus (Matti Paalanen) sekä rantasauna. Jatkosodan jälkeen tapahtuneen suojeluskuntajärjestöjen lakkauttamisen jälkeen alue siirtyi Suomen Punaisen Ristin haltuun. Viipurin Markovillassa toimineen Taistelukoulun (perustettu 1927) käytössä alue oli 1949-1992. 1970-luvulla valmistuivat elementtirakennukset 8 ja 11 (Ålander - Packalen – Korsström). 1996 alkaen alue on ollut Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskuksen toimipaikkana.

English translation (from the Finnish)

The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com

Description

The extensive entity associated with Tuusulan Rantatie includes, as its key part of the cultural landscape, nationally, architecturally and culturally historically significant artists' villas from the early 20th century, along with educational institutions of agriculture, housekeeping and military training from the early years of independent Finland.

Rantatie is a centuries-old road. Its well-preserved section, a three-kilometre local road following the shore of Tuusulanjärvi, is a museum road of the Finnish Transport Infrastructure Agency. Rantatie and the railway completed in 1862 have been of great importance both for the settlement of Tuusula parish and for the emergence of the Rantatie villa community.

At the southern end of Tuusulanjärvi is the charming Tuusula church milieu, which includes, in addition to the wooden equal-armed cross church built in the 18th century, a bell tower, a bier house, grain storehouses and an old elementary school. In the churchyard is the grave of Aleksis Kivi, who died in 1872, with its memorial monuments. The cottage where the writer spent his last years is along Rantatie. In Tuusula village, next to the church, are a parsonage and school, residential and commercial buildings.

The villa community that arose on the eastern shore of Tuusulanjärvi, along Rantatie, reflects the idealisation of rural and folk life with a Finnish national sentiment that awoke at the end of the 19th century. Under the leadership of the writer Juhani Aho, the artists who discovered Tuusulanjärvi in the late 1890s formed, in connection with Rantatie in the early 20th century, a significant centre of Finnish artistic life by building their villas there as residential and working spaces. In addition to Aho, the core members of the artists' community include Pekka Halonen, Eero Järnefelt, J.H. Erkko and Jean Sibelius with his family.

The artist Pekka Halonen's studio home, Halosenniemi, is located on a rocky, natural promontory jutting into Tuusulanjärvi. In the log "wilderness castle" designed and built by Halonen there is a studio two storeys high and living spaces. The exterior of the building, which is three storeys in total, shows influences of Karelian-type building, to which the log walls, small-paned windows and balconies of Halosenniemi belong as characteristic features. The studio now functions as a museum.

Ainola, completed in 1904 for the composer Jean Sibelius, is a villa designed by the architect Lars Sonck, situated on a wooded hillock growing ancient pines. The villa's architecture shows international stylistic influences of the era, as well as National Romantic features referring to traditional Finnish building. The Ainola courtyard also includes a sauna designed by Aino Sibelius and a gate building designed by the architect Aulis Blomstedt. Jean and Aino Sibelius are buried in the Ainola park; the gravestone was designed by Sibelius's son-in-law, Professor Aulis Blomstedt. Ainola operates as a museum.

Ahola is the villa of the artist Venny Soldan-Brofeldt and the writer Juhani Aho, where the artist couple lived for 14 years. The exterior of the wooden main building dates from the period after the Ahos. Erkkola is the villa of the poet J.H. Erkko, who admired Aleksis Kivi, and the former house of the ironworks master Grönros; its early 20th-century extension and raising, carried out in a National Romantic spirit, were implemented to designs by Pekka and Antti Halonen. Suviranta, the house of the artist Eero Järnefelt, is a wooden villa from 1901 with a mansard roof, surrounded by a garden, designed by Usko Nyström. Resembling English country houses, Suviranta is a private home, while Ahola and Erkkola are open to the public.

In addition to the artists' villas, near the lake and Rantatie there are many villas and premises built and rented by artists and members of educated circles, as well as by officials and businessmen. One of them is the property Kallio-Kuninkala of the financier and industrialist K.A. Paloheimo, where the music centre of Sibelius-Akatemia operates.

The significant educational complex from the early years of independence in the Tuusulanjärvi area, in Järvenpää, consists of the Kotitalousopettajaopisto, its experimental farm Kyrölä and the Maatalousnormaalikoulu. The classicist main building of the Kotitalousopettajaopisto, from the 1920s, was designed by the architects Jussi and Toivo Paatela. The school is surrounded by a park bordering the lake, partly geometric and partly free-form. The residential and farm buildings of the Kyrölä experimental farm of the Kotitalousopettajaopisto form an enclosed courtyard. The classicist building group of the Maatalousnormaalikoulu, with its stone school buildings and teachers' residential buildings, as well as the farm, are situated on an open field along Tuusulantie. The Maatalousnormaalikoulu, the karjanhoitokoulu and the lecturers' residential building, the workshop yard and the farm each stand on their own hill.

The buildings from the first years of the 20th century tell of the villa history of the area of the institution known as Puolustusvoimien Taistelukoulu. From the Civil Guard period and the early years of military use, in the 1920s and 1930s, there are both wooden training, sports and residential buildings and stone functionalist buildings.

Although the Rantatie environment and building stock have in places been substantially renewed, the site's considerable cultural-historical significance and the scenic atmosphere of the road remain clearly discernible.

History

Tuusula parish was established in 1643 as a chapel subordinate to the mother parish of Sipoo. Tuusula's first church was built in 1643 at the southern end of Tuusulanjärvi. The present church was completed in 1734; its exterior reflects the repairs made in 1853 and 1903.

Settlement along the shores of Tuusulanjärvi was concentrated in the 1780s in villages and manors. Along Rantatie, the villages of Tuusula, Tuomala and Järvenpää had already been settled in the Middle Ages. The manors on the eastern shore were Tuusula manor and Järvenpää manor.

The road between Tuusula and Mäntsälä is first mentioned in written sources in 1692, although the road may already be of medieval origin. In the 18th century Rantatie was a new route connecting the Tuusula area to the Porvoo–Hollola road. Rantatie and the railway promoted the development of settlement, industry and the villa community in Tuusula parish. In the second half of the 19th century a community with large villas began to form along Rantatie. Finnish and Russian officers, businessmen and civil servants bought shoreline plots from the peasant farmers of Kirkonkylä and Tuomala, on which handsome villas were built, such as Onnela and Syvälahti, which later served as full-board guesthouses.

Aleksis Kivi spent his last years in his brother's cottage on the grounds of Krapin talo. Kivi died at his brother's home at the age of 38. His alleged last words, which have passed into history, were: "Minä elän!" The day of the national writer Aleksis Kivi, 10.10., is also the Day of Finnish Literature. (See also the sites Aleksis Kiven Palojoki and Nurmijärven kirkonmäki.)

The emergence of the artists' community can be explained on the one hand geographically – good train connections to Helsinki – and on the other hand linguistically and politically: Tuusula was the nearest Finnish-speaking municipality to Helsinki. The Tuusulanjärvi landscape also contained elements of the gentle nature of Inland Finland, to which the artists were already accustomed.

Pekka Halonen built his studio home at Halosenniemi in 1899-1902. Halonen was already living in the village of Tuomala in Tuusula before Halosenniemi was built. Having needed a larger workspace for painting altarpieces, he designed and built a log studio villa, in which he lived and worked for more than three decades. Tuusula municipality bought Halosenniemi from the estate of Pekka and Maija Halonen in 1949. The municipality restored the building and garden area at the end of the 1980s to their appearance during the Halonen family's time.

Sibelius moved to Tuusula with his family in 1904. Partly because of the high price of shoreline plots, Sibelius had to settle for a plot farther from the shore. The building designed by Lars Sonck served as the home of Aino and Jean Sibelius until their deaths. Originally the exterior was dominated by unclad log walls and a steep pärekatto roof. Later the façade was clad and the roof covered with tiles.

Järvenpää manor passed into state ownership in 1925. Järvenpää kotitalousopettajaopisto and maatalousnormaalikoulu were established on the manor lands in 1928, and already in the same year the buildings of the maatalousnormaalikoulu and the three-storey stone opisto building of the kotitalousopettajaopisto were completed, designed by architects J. and T. Paatela. The garden and park layouts were carried out according to plans made by Bengt Schalin in 1928. The artist's villa Ahola was the former Vårbacka villa, built in the 1870s in the courtyard of Järvenpää manor, where Juhani Aho, writer, and Venny Soldan-Brofelt, artist, lived in 1897-1911. After them the villa served as the home of sculptor Yrjö Liipola and as a full-board guesthouse. In 1928 the building was converted into a student hostel of the home economics school to designs by architect Paatela, when it received its present height and classicist exterior.

In the 1880s the Taistelukoulu area belonged to the Koivikko estate, whose villa built in 1900 (Waldemar Aspelin) has been converted into an officers' club. The other residential building, converted into a course building, dates from 1901. The Civil Guard organisation bought the property in 1921, and from the time of the Suojelukuntain Päällystökoulu date the training building Hersala (Karl Malmström – Robert Tikkanen), the sports hall Levälä (A. Rissanen) and the residential building Vihmala. In the 1930s a course building (Matti Paalanen) and a shore sauna were built. After the dissolution of the Civil Guard organisations, which took place after the Continuation War, the area passed into the possession of Suomen Punainen Risti. The area was used by the Taistelukoulu (founded 1927), which had operated at Markovilla in Viipuri, from 1949-1992. In the 1970s prefabricated element buildings 8 and 11 were completed (Ålander - Packalen – Korsström). Since 1996 the area has been the site of the Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus.

Nearby in the register

Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.

Descriptions are shown with the written permission of the Finnish Heritage Agency and reproduced unchanged. Locations come from its open spatial data; pins are placed by TreeAlive. Finnish Heritage Agency (Museovirasto) · Spatial data: CC BY 4.0

All Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö in Uusimaa All Region Uusimaa records All Finland Heritage registers Historical markers (US)National Register of Historic Places (US)

See your own family's places on a living map