RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Sipoon kirkot ja pitäjänkeskus (Sibbo kyrkor och sockencentrum)
Sipoo (Sibbo), Uusimaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- hautausmaa, kellotapuli, kirkko, käräjätalo, lainamakasiini, pappila, siunauskappeli, talonpoikaistalo, tie
- Character (as the agency lists it)
- kirkonkylä
- Municipality
- Sipoo (Sibbo)
- Region
- Uusimaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.36968, 25.25122
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1404
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Riksarkivet, Swedish National ArchivesBibliothèque nationale de France (Gallica)
2 historical maps cover this location, the earliest the 1666 map "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
- 1742 · Sveriges Krig, Ordres de Bataille 1723-1740 - Kriget mot Preussen 1757-1762… (Riksarkivet, Swedish National Archives)
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Sipoon historiallinen pitäjänkeskus muodostuu keskiaikaisesta harmaakivikirkosta ja 1800-luvun lopun uudesta tiilikirkosta maisemassa, joka on vuosisatoja säilynyt rakenteeltaan ja perustekijöiltään lähes muuttumattomana. Kirkkojen ympäristössä ovat vuosisatoja samoilla paikoilla olleet kirkkoherranpappila, kappalaisenpappila ja lukkarinpuustelli.
Pitäjänkeskuksen läpi kulkevan Suuren Rantatien ja kirkkojen lähettyvillä olevat asutut paikat ovat suurimmaksi osaksi samat kuin ennen vuotta 1700. Laajan pitäjän keskuksena toimineessa kirkonkylässä oli myös 1700-luvulta lähtien kestikievari, käräjätupa, pitäjänmakasiini, joiden rakennetut paikat ovat edelleen samat kuin 1600-luvun lopulla.
Keskiaikainen Pyhälle Sigfridille omistettu harmaakivikirkon kirkkosalin holvaus on poikkeuksellinen. Ainoastaan kuori on kolmilaivainen, muut osat kaksilaivaiset. Lattian päällysteenä on kenttäkiveys. Holvien kalkkimaalaukset koostuvat erilaisista lehtikiemuroista ja primitiivistä maagisista kuvioista ja merkeistä. Saarnastuoli ja kolme hautajaisvaakunaa on 1600-luvulta. Kirkon länsipuolella sijaitsevassa 1800-luvun alussa valmistuneessa tapulissa on kaartuvakattoinen kivinen alaosa. Kellokerros ja sen päällä oleva lanterniini on puuta ja tervattu.
Uusi kirkko kirkkomaiseman luoteislaidassa on uusgoottilainen päätytornillinen tiilikirkko. Kirkkosalia reunustaa lehterit kolmella sivulla. Niiden kannatinpylväät jatkuvat koristeellisin kaarikonsolein keskilaivan näkyvissä oleviin kattorakenteisiin. Kirkossa olevat poikkeukselliset tasokkaat 38-äänikertaiset urut vuodelta 1951 on tehnyt tanskalainen urkurakentamo Marcussen et Sön.
Historia
Sipoo mainitaan Porvoon kappelina 1340 ja itsenäisenä seurakuntana 1405/1425. Kivikirkko lienee valmistunut 1400-luvun puolivälissä, jolta ajalta ovat myös runkohuoneen alkuperäiset kattorakenteet. Holvaus kuuluu myöhäisempään rakennusvaiheeseen. Kirkko jäi pois käytöstä uuden kirkon valmistumisen jälkeen. Se kunnostettiin ensimmäisen kerran 1920-luvun alussa. Nykyasuunsa se on restauroitu 1935 arkkitehti A.W. Ranckenin johdolla, jolloin kalkkimaalaukset otettiin esiin ja restauroitiin.
Arkkitehti Theodor Deckerin laatimien piirustusten mukaan rakennettu uusi kirkko vihittiin käyttöön joulukuussa 1885. Kuoriosa ja sisämaalaus uudistettiin 1937 ja palautettiin alkuperäisen kaltaiseksi 2001.
Hautapaikoista vanhassa kirkossa ja kirkkotarhassa alkoi olla pulaa 1700-luvun lopulla. Vuoden 1793 piispantarkastus kehotti seurakuntaa etsimään uuden paikan hautausmaalle. Se perustettiin pappilan maille Tiilimäkeen, uuden kirkon nykyiselle paikalle, jossa se oli vuosina 1806-1818. Vuonna 1820 päätettiin perustaa Smedsåkersbackenille nykyinen hautausmaa, joka vihittiin käyttöön 1821.
Pitäjänmakasiini on rakennettu 1770 ja siirretty myöhemmin nykyiselle paikalleen uuden kirkon viereen. Makasiinia laajennettiin 1847. Arkkitehtien Eija ja Olli Saijonmaa suunnittelema seurakuntatalo valmistui vanhan kirkon ja hautausmaan lähistölle 1963.
Sipoon kirkkoherran pappila rakennettiin 1845. Kappalaisen pappilan (Knuts) nykyinen rakennus on valmistunut 1879. Lukkarinpuustelli sijaitsi nykyisellä paikallaan pappilasta länteen jo ainakin 1600-luvulla.
Suuren rantatien varrella sijaitsevat 1649 kestikievarijärjestyksen jälkeiset paikallistetut kestikievarit olivat Kirkonkylän Gästgifvars (Lindkulla) 1760-79 ja 1860-74, Båskis 1780-1856 sekä Nikkilän Klockars vuodesta 1874 alkaen. Käräjiä on pidetty sekä Båskiksen yläkerran salissa että Lindkullassa (Gästgivars).
Beskrivning (på svenska)
The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.
Sibbo historiska sockencentrum består av den medeltida gråstenskyrkan och den nya tegelkyrkan från slutet av 1800-talet, i ett landskap som under århundraden har bevarats så gott som oförändrat till sin struktur och sina grundelement. Kyrkoherdebostället, kaplansbostället och klockarbostället har i flera århundraden legat på samma platser i kyrkans närhet.
Stora strandvägen som går igenom sockencentret och de bebodda platserna vid kyrkan är till största delen i stort sett de samma som de var före år 1700. Kyrkbyn var centrum i den stora socknen, och här fanns också från och med 1700-talet gästgiveri, tingsstuga, och sockenmagasin. Platserna för byggnaderna är alltjämt de samma som i slutet på 1600-talet.
Valvet i den medeltida kyrkan som är helgad åt S:t Sigfrid är exceptionellt. Endast koret är välvt i tre skepp, resten i två. Golvet är stenlagt med fältsten. Kalkmålningarna i valven består av olika bladslingor och primitiva, magiska figurer och tecken. Predikstolen och de tre begravningsvapnen är från 1600-talet. Stapeln från början av 1800-talet står väster om kyrkan och har en underdel av sten och ett insvängt tak. Klocktornet och lanterninen ovanpå detta är av trä och bägge är tjärade.
Den nya kyrkan i kyrklandskapets nordvästra hörn är en nygotisk tegelkyrka med gaveltorn. Kyrksalen omges av läktare på tre sidor. Stödpelarna har dekorativa bågformiga konsoler som fortsätter ända upp till mittskeppets synliga takkonstruktioner. Den ovanligt högklassiga orgeln med 38 stämmor byggdes 1951 av den danska orgelfabriken Marcussen et Søn.
Historia (på svenska)
Sibbo nämns som kapell till Borgå 1340 och som självständig församling 1405/1425. Stenkyrkan blev förmodligen färdig i mitten av 1400-talet. Från samma tid är också långhusets ursprungliga takkonstruktioner. Välvningen hör till ett senare byggskede. Medeltidsyrkan togs ur bruk när den nya kyrkan hade blivit färdig. Den renoverades första gången i början på 1920-talet. Sin nuvarande gestalt fick kyrkan genom den renovering som utfördes 1935 under ledning av arkitekt A.W. Rancken. Då togs kalkmålningarna fram och restaurerades.
Den nya kyrkan ritades av arkitekt Theodor Decker och invigdes i december 1885. Koret och interiörmålningarna moderniserades 1937 och återfick mer eller mindre sin ursprungliga gestalt 2001.
I slutet av 1700-talet började det bli brist på gravplatser i den gamla kyrkan och på kyrkogården. Biskopsvisitationen år 1793 uppmanade församlingen att leta fram en ny begravningsplats. Den grundades på prästgårdens mark på Tegelbacken, på den nya kyrkans nuvarande plats, och var där mellan 1806 och 1818. År 1820 beslutade man grunda den nuvarande begravningsplatsen på Smedsåkersbacken, och den invigdes 1821.
Sockenmagasinet byggdes 1770 och har senare flyttats till sin nuvarande plats bredvid den nya kyrkan. Magasinet byggdes ut 1847. Arkitekterna Eija och Olli Saijonmaa har ritat församlingshuset som byggdes 1863, i närheten av den gamla kyrkan och begravningsplatsen.
Kyrkoherdebostället i Sibbo byggdes 1845. Kaplansbostället (Knuts) nuvarande byggnad är från 1879. Klockarbostället låg på sin nuvarande plats väster om prästgården redan på 1600-talet eller tidigare.
De lokaliserade gästgiverier som grundades efter gästgiveriförordningen 1649 och låg vid Stora strandvägen var Gästgifvars (Lindkulla) i kyrkbyn 1760–79 och 1860–74, Båskis 1780–1856 samt Klockars i Nickby från och med 1874. Man höll ting både i övre salen på Båskis och på Lindkulla (Gästgifvars).
Further reading (as the agency lists it)
Paul Nyberg, Sibbo sockens historia I. Intill början av 1700-talet. Helsingfors 1931.
A.W. Rancken, Sibbo gamla kyrka. Arkitekten 12/1935.
Paul Nyberg och Bror Åkerblom, Sibbo sockens historia II. 1700-1868. Helsingfors 1950.
A.W. Rancken, Sibbo kyrka, Vördade minnen i nyländsk bygd. Ekenäs 1950.
Hannu Halla-Seppälä ja Carl Petter Teckenberg, Harmaakivestä punatiileen. Sipoon seurakunta vuoteen 1965. Sipoo 1993.
Arja Rantanen ja Christer Kuvaja, Sipoon pitäjän historia vuoteen 1868. 1 ja 2 osa. Sipoon kunta 1994.
Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys. Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy. Ympäristötoimisto Oy. Sipoon kunta 2006.
Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (RAKU). Itä-Uudenmaan liitto, Itä-Uudenmaan maakuntamuseo, Museovirasto. Itä-Uudenmaan liitto julkaisu 90, 2007.
Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117. 2007.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The historic parish centre of Sipoo consists of a medieval grey stone church and a new brick church built at the end of the 19th century, in a landscape that has for centuries kept its structure and essential features almost unchanged. Around the churches, the kirkkoherranpappila (vicar's parsonage), the kappalaisenpappila (chaplain's parsonage) and the lukkarinpuustelli have stood in the same places for centuries.
The inhabited places along the Suuri Rantatie, which runs through the centre of the parish, and near the churches are for the most part the same as before 1700. In the church village, which served as the centre of the large parish, there was also from the 18th century onwards a kestikievari (posting inn), a käräjätupa (court house) and a pitäjänmakasiini (parish storehouse), whose built locations are still the same as at the end of the 17th century.
The vaulting of the nave of the medieval grey stone church, dedicated to Pyhä Sigfrid, is exceptional. Only the chancel is three-aisled; the other parts are two-aisled. The floor covering is kenttäkiveys (field-stone paving). The limewash paintings on the vaults consist of various leaf scrolls and primitive magical patterns and signs. The pulpit and three funerary coats of arms are from the 17th century. The bell tower, completed at the beginning of the 19th century, west of the church has a stone lower section with a curved roof. The bell storey and the lantern on top of it are of wood and tarred.
The new church, on the north-western side of the churchyard, is a neo-Gothic brick church with a tower at the gable end. The nave is bordered by galleries on three sides. Their supporting pillars continue into the visible roof structures of the central nave with decorative arched corbels. The exceptionally high-quality 38-stop organ in the church, dating from 1951, was built by the Danish organ-building firm Marcussen et Sön.
History
Sipoo is mentioned as a chapel of Porvoo in 1340 and as an independent parish in 1405/1425. The stone church was probably completed in the mid-15th century, and the original roof structures of the nave also date from that period. The vaulting belongs to a later building phase. The church went out of use after the new church was completed. It was first restored in the early 1920s. It was restored to its present form in 1935 under the direction of architect A.W. Rancken, when the lime wall paintings were uncovered and restored.
The new church, built to designs by architect Theodor Decker, was consecrated for use in December 1885. The chancel and interior paintings were renewed in 1937 and returned to their original appearance in 2001.
Burial space in the old church and churchyard began to run short at the end of the 18th century. The episcopal visitation of 1793 urged the parish to find a new site for a cemetery. It was established on parsonage land at Tiilimäki, on the present site of the new church, where it was in use from 1806 to 1818. In 1820 it was decided to establish the present cemetery at Smedsåkersbacken, which was consecrated for use in 1821.
The parish storehouse was built in 1770 and later moved to its present site next to the new church. The storehouse was extended in 1847. The parish hall, designed by architects Eija and Olli Saijonmaa, was completed in 1963 near the old church and cemetery.
The vicar's parsonage in Sipoo was built in 1845. The present building of the curate's parsonage (Knuts) was completed in 1879. The Lukkarinpuustelli has stood on its present site, west of the parsonage, since at least the 17th century.
The coaching inns located along the Suuri rantatie after the posting inn regulation of 1649 were Kirkonkylä Gästgifvars (Lindkulla) in 1760-79 and 1860-74, Båskis in 1780-1856, and Nikkilä Klockars from 1874 onwards. Court sessions have been held both in the upstairs hall at Båskis and at Lindkulla (Gästgivars).
Nearby in the register
- Nikkilän sairaala-alue (Nickby sjukhusområde)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Hindsbyn kylä (Hindsby)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.