RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset
Kajaani, Kuhmo, Muhos, Oulu, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Utajärvi, Vaala, Useita maakuntia, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- työväen asuintalo, voimalaitos
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki, metsämaisema
- Municipalities
- Kajaani, Kuhmo, Muhos, Oulu, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Utajärvi, Vaala
- Region
- Useita maakuntia
- Country
- Finland
- Coordinates
- 64.84438, 26.04450
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1292
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Voimalaitosalueista Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Samaan vesistöön liittyvät myös Kajaani Oy:n puunjalostusteollisuuden tarpeisiin rakentamat voimalaitosympäristöt.
Oulujoessa on Oulun kaupungin rakentaman Merikosken voimalaitoksen lisäksi kuusi voimalaitosta, Emäjoessa on neljä voimalaitosta samoin kuin Kajaanin ja Kuhmon välillä. Rakennettu jokiosuus on kaikkiaan noin 250 kilometriä, pudotuskorkeutta on yhteensä noin 200 metriä ja padotuskorkeudeltaan suurin on Pyhäkosken voimalaitos, 32 metriä. Lisäksi Oulussa Pikkaralassa on Imatran Voima osakeyhtiön rakentama sähköasema ja muuntamo pohjoisen jokien vesivoimatuotannon voimasiirtoa varten.
Voimalaitosympäristöt käsittävät mm. voimalaitosrakennukset, padot, voimansiirtolaitteet ja konttorit. Voimalaitoksiin liittyvät modernit ja luonnonläheiset asuinalueet, joista laajimpia ovat Pyhäkosken voimalaitoksen asuntoalue Leppiniemi ja Jylhämän voimalaitoksen asuinalue. Voimalaitoksia asuinalueineen arvostetaan kokonaisvaltaisesta suunnitteluotteesta, joka näkyy rakennusten suhteessa maisemaan ja luontoon sekä rakennusten yksityiskohdissa ja sisätiloissa. Valtaosa yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi suunnitelluista alueista Oulujoen ja Emäjoen varrella perustuu arkkitehti Aarne Ervin toimiston suunnitelmiin. Kajaani Oy:n rakennuttamat voimala-alueet ovat valtaosin arkkitehti Eino Pitkäsen 1940-1950-luvuilla suunnittelemia.
OULUJOKI:
Oulussa sijaitsevat Pikkaralan muuntoasema (Ervi), Merikosken voimala (Bertel Strömmer 1948) ja Toivoniemen asuinalue (1943-1944 Alvar Aallon yleissuunnitelman mukaan).
Muhoksella sijaitsevat Montta (Ervi), Suomen suurimpaan koskeen rakennettu Pyhäkoski (Ervi) ja sen lähistöllä Leppiniemen asuntoalue (Ervi) sekä Pällin pieni asuntoalue, joka koostuu kahdesta kytkettyjen puutalojen ryhmästä (Ervi).
Utajärvellä on Pälli ja Utanen (Ervi).
Vaalassa ovat Nuojua, jonka asuntoalue on Nokkala (Ervi) sekä Jylhämä (Ervi), jossa voimalaitoksen lisäksi on mm. puurakenteisia tyyppitaloja toimihenkilöille sekä julkisia rakennuksia kuten kauppa, paloasema ja seuratalo. Jylhämässä Uutelan alueen ulkomuseo on perustettu voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä, sen runkona on Uutelan tilakokonaisuus. Museon pihapiirissä on yhtiön vierasmaja ja kerhotalo (Ervi).
EMÄJOKI:
Paltamossa on Leppikoski (suunnittelija ei ole tiedossa).
Ristijärvellä on Seitenoikea (Ervi).
Suomussalmella sijaitsevat Ämmä (Ervi) ja Aittokoski (Ervi).
SOTKAMON REITTI:
Kajaanissa sijaitsevat Ämmäkoski (Tarjanne 1917, laajennus ja julkisivut Pitkänen) sekä Koivukoski (1943 Pitkänen).
Sotkamossa on Kallioinen (Pitkänen).
Kuhmossa sijaitsee Katerma (Pitkänen).
Historia
Oulujoki on ollut Peräpohjolan tärkeimpiä kulkuväyliä, tervankuljetus ja uitto hyödynsivät jokea vuosisatoja. Valtio tutki vesistöistä saatavan voiman käyttöä sähkön tuotantoon jo 1900-luvun alussa. Koko Oulujoen vesistö - Oulujärvi ja latvavedet mukaan lukien - tarjosi mahdollisuuden vesivoiman tuotantoon ja säännöstelyyn suurten padotuskorkeuksien sijaan. 1939 julkistettiin suunnitelma "Oulujoen vesivoima" koko Oulujoen vesistön säännöstelystä ja jokien valjastamisesta.
Toisen maailmansodan jälkeen sotakorvaukset ja Enson jääminen itärajan taakse vauhdittivat Oulujoen rakentamista. Jälleenrakennuskaudella tuli toteuttaa maan sähköenergiajärjestelmä. Oulujoen koskien rakentamista varten perustettiin Oulujoki Osakeyhtiö Suomen teollisuuden ja valtion sopimuksella 1940, Merikosken voimalan rakensi Oulun kaupunki 1948. Pyhäkosken voimalaitoksen rakentamista ryhdyttiin valmistelemaan 1941.
Oulujoki Oy palkkasi Oulujokivarren voimalaitosalueiden pääsuunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto Aarne Ervin, joka työskenteli niiden suunnittelijana yli 20 vuotta. Oulu- ja Emäjoen vesivoimalaitokset rakennettiin 1941-1961.
Sodan jälkeiset poikkeusolot rohkaisivat etsimään ja kehittämään uusia rakennusmateriaalien, -tekniikoiden ja rakentamisen ratkaisuja. Oulujoki Osakeyhtiön tutkimustyö palveli maan rakentamistekniikan - erityisesti betonitekniikan - kehittämistä. Pyhäkosken massiivisista padoista muodostuikin betonirakentamisen ja valutekniikan taidonnäyte. Pyhäkoskella oli oma betonilaboratorio jo 1938 ja se jatkoi 1952 lähtien itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Ervi käytti myös esivalmistettuja rakennusosia, esimerkiksi Pällin koneaseman seinäverhouksessa käytettiin betonisia, lämmöneristettyjä julkisivuelementtejä 1952. Emäjoen varren voimalaitokset toteutettiin tehokkaan työsuunnitelman mukaan sarjatyönä ja koneasemissa Ervi käytti pääasiassa peltisiä julkisivuverhouksia.
Aarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Oulujoen varrella 1941-1960:
Pikkarala, Oulu / valvomo, muuntamo, reaktorilaitos ja asunto 1955-1959
Montta, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1951-1957
Pyhäkoski, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1941-1960
Pälli, Muhoksen ja Utajärven kuntien rajalla / voimalaitos ja asuntoalue 1949-1954
Utanen, Utajärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1953-1957
Nuojua, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1955
Jylhämä, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1959
Aarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Emäjoen varrella 1958-1961:
Ämmä, Suomussalmi / voimalaitos ja asuntoalue 1957-1959
Seitenoikea, Ristijärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1958-1961
Aittokoski, Suomussalmi / voimalaitos 1958 - asuntoalue, purettu 1980- luvulla
Voimatuotannossa henkilökunnan tarve vähentyi ja tuotantotiloja jäi tyhjilleen. Oulujoki Osakeyhtiön seuraaja Fortum myi kaikki asuntoalueet yksityisille.
Oulujoen vesistöön rakensi voimaloita Oulujoki Osakeyhtiön lisäksi 1940-1950-luvuilla myös muutama yksityinen yritys. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön, 1945 alkaen Kajaani Oy:n paikalliseen sähköntuotantoon ja -jakeluun rakentamia voimalaitoksia asuinalueineen suunnitteli arkkitehti Eino Pitkäsen toimisto. Kajaani Oy:n rakentamat voimalat ovat Leppikoski Paltamossa (jo valmistuessaan 1963 myyty Oulujoki Oy:lle), Ämmäkoski Kajaanissa (Onni Tarjanne oli suunnitellut ensimmäisen osan 1917, Pitkänen suunnitteli laajennuksen ja julkisivut 1940-luvulla), Koivukoski Kajaanissa (1943), Kallioinen Sotkamossa (1957, neljä asuinrakennusta), Katerma Kuhmossa (1950 voimala, patorakenteet, huoltotiloja, kolme asuinrakennusta).
Further reading (as the agency lists it)
Arne Ervi, Oulujoki Oy:n voimalaitosten arkkitehdintehtävät. Arkkitehti 9-10/1949.
Nils Erik Wickberg, Suomen rakennustaidetta. Helsinki 1959.
Suomen vesivoima. Suomen vesivoimayhdistys.
Vilhelm Helander ja Simo Rista, Suomalainen rakennustaide. 1987.
Paavo Vasala (toim.), Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta. Oulujoki Oy / Kaleva 1991.
Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 1. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993.
Turkka Myllykylä, Suomen vesivoimalaitokset. Muistomerkki. Rakennetun historian ulottuvuuksia. Museovirasto 1999.
Oulu, Merikoski. Monuments and Sites, ICOMOS Finland 1999.
Liisa Heikkinen, Mika Pouke, Kotiseutumme kasvot. Suomussalmen kulttuuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 197. Kainuun ympäristökeskus 2000.
Leena Makkonen, Aarne Ervi Oulujoki Osakeyhtiön asuinalueiden arkkitehtina. Pohjois-Suomen puolesta. Toim. Teuvo Mällinen. Pohjoinen 2000.
20th Century architecture Finland. Suomen rakennustaiteen museo 2000.
Päivi Tervonen (toim.), Eino Pitkänen – arkkitehtinä Kajaanissa. Kainuun Museo 2001.
Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, docomomo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002.
Pirjo Siipola, Vaalan kulttuuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 205. Kainuun ympäristökeskus 2002.
Kari Tervo, Kuhmo - Rajalla. Kuhmon kulttuuriympäristöohjelma 2006.
Ympäristöministeriön verkkosivut ”Ervi Oulujoella” www. ymparisto.fi/ervi (12.4.2007).
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The power plant and residential areas built by Oulujoki Osakeyhtiö for national electricity production along the Oulujoki and Emäjoki waterways are, in their scale, architecture and construction technology, among the most significant construction projects of the post-war reconstruction period in the country. Of the power plant areas, Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua and Jylhämä also belong to the selection of Finnish modern architecture masterpieces approved by the international DOCOMOMO organisation. Power plant environments built by Kajaani Oy for the needs of its wood processing industry are also connected to the same waterway.
On the Oulujoki there are, in addition to the Merikoski power plant built by the city of Oulu, six power plants, and there are four power plants on the Emäjoki, as well as between Kajaani and Kuhmo. The built river section totals about 250 kilometres, the total head drop is about 200 metres, and the greatest damming height is that of the Pyhäkoski power plant, 32 metres. In addition, at Pikkarala in Oulu there is a substation and transformer station built by Imatran Voima osakeyhtiö for power transmission from hydroelectric production on the northern rivers.
Power plant environments comprise, among other things, power plant buildings, dams, power transmission equipment and offices. Associated with the power plants are modern, nature-oriented residential areas, the largest of which are the Leppiniemi residential area of the Pyhäkoski power plant and the residential area of the Jylhämä power plant. The power plants and their residential areas are valued for a holistic approach to design, which is seen in the relationship of the buildings to the landscape and nature, and in the details and interiors of the buildings. The majority of the areas designed as unified wholes along the Oulujoki and Emäjoki are based on plans by the office of architect Aarne Ervi. The power plant areas built by Kajaani Oy were for the most part designed by architect Eino Pitkänen in the 1940s and 1950s.
OULUJOKI:
In Oulu are the Pikkarala transformer station (Ervi), the Merikoski power plant (Bertel Strömmer 1948) and the Toivoniemi residential area (1943-1944, according to the general plan by Alvar Aalto).
In Muhos are Montta (Ervi), Pyhäkoski (Ervi), built on the largest rapids in Finland, and nearby the Leppiniemi residential area (Ervi), as well as the small Pälli residential area, which consists of two groups of linked wooden houses (Ervi).
In Utajärvi are Pälli and Utanen (Ervi).
In Vaala are Nuojua, whose residential area is Nokkala (Ervi), and Jylhämä (Ervi), where, in addition to the power plant, there are, among other things, wooden standard houses for white-collar employees, as well as public buildings such as a shop, fire station and community hall. At Jylhämä, the open-air museum of the Uutela area was established in connection with the construction of the power plant; its core is the Uutela farm complex. In the museum's courtyard are the company's guest house and clubhouse (Ervi).
EMÄJOKI:
In Paltamo is Leppikoski (designer unknown).
In Ristijärvi is Seitenoikea (Ervi).
In Suomussalmi are Ämmä (Ervi) and Aittokoski (Ervi).
SOTKAMO ROUTE:
In Kajaani are Ämmäkoski (Tarjanne 1917, extension and facades Pitkänen) and Koivukoski (1943 Pitkänen).
In Sotkamo is Kallioinen (Pitkänen).
In Kuhmo is Katerma (Pitkänen).
History
The Oulujoki has been one of the most important transport routes of Peräpohjola; tar transport and log floating made use of the river for centuries. The state was already studying the use of power from the waterways for electricity production at the beginning of the 20th century. The whole Oulujoki water system, including Oulujärvi and its headwaters, offered the possibility of hydroelectric production and regulation instead of large damming heights. In 1939 a plan titled "Oulujoen vesivoima" was published, concerning the regulation of the whole Oulujoki water system and the harnessing of the rivers.
After the Second World War, war reparations and Enso remaining beyond the eastern border accelerated the construction on the Oulujoki. During the reconstruction period the country's electrical energy system had to be implemented. To build the rapids of the Oulujoki, Oulujoki Osakeyhtiö was founded in 1940 by agreement between Suomen teollisuus and the state; the Merikoski power plant was built by the city of Oulu in 1948. Preparations for the construction of the Pyhäkoski power plant began in 1941.
Oulujoki Oy engaged the architectural office Arkkitehtitoimisto Aarne Ervi as chief designer of the power plant areas along the Oulujoki, and it worked as their designer for more than 20 years. The hydroelectric power plants on the Oulujoki and Emäjoki were built in 1941-1961.
The exceptional conditions after the war encouraged the search for and development of new building materials, techniques and construction solutions. Oulujoki Osakeyhtiö's research work served the development of the country's construction technology, especially concrete technology. The massive dams of Pyhäkoski became a showcase of concrete construction and casting technique. Pyhäkoski had its own concrete laboratory as early as 1938, and from 1952 it continued as an independent research institute. Ervi also used prefabricated building components; for example, in 1952 concrete, thermally insulated facade elements were used for the wall cladding of the Pälli machine station. The power plants along the Emäjoki were carried out as serial work according to an efficient work plan, and in the machine stations Ervi mainly used sheet-metal facade cladding.
Power plant areas along the Oulujoki designed by Aarne Ervi, 1941-1960:
Pikkarala, Oulu / valvomo, muuntamo, reaktorilaitos ja asunto 1955-1959
Montta, Muhos / power plant and residential area 1951-1957
Pyhäkoski, Muhos / power plant and residential area 1941-1960
Pälli, on the border between the municipalities of Muhos and Utajärvi / power plant and residential area 1949-1954
Utanen, Utajärvi / power plant and residential area 1953-1957
Nuojua, Vaala / power plant and residential area 1946-1955
Jylhämä, Vaala / power plant and residential area 1946-1959
Power plant areas along the Emäjoki designed by Aarne Ervi, 1958-1961:
Ämmä, Suomussalmi / power plant and residential area 1957-1959
Seitenoikea, Ristijärvi / power plant and residential area 1958-1961
Aittokoski, Suomussalmi / power plant 1958 - residential area, demolished in the 1980s
In power production, the need for personnel decreased and production premises were left vacant. Oulujoki Osakeyhtiö's successor Fortum sold all the residential areas to private buyers.
In addition to Oulujoki Osakeyhtiö, a few private companies also built power plants in the Oulujoki water system in the 1940s and 1950s. The power plants and residential areas built by Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö, from 1945 Kajaani Oy, for local electricity production and distribution were designed by the office of architect Eino Pitkänen. The power plants built by Kajaani Oy are Leppikoski in Paltamo (sold to Oulujoki Oy already on completion in 1963), Ämmäkoski in Kajaani (Onni Tarjanne had designed the first part in 1917; Pitkänen designed the extension and facades in the 1940s), Koivukoski in Kajaani (1943), Kallioinen in Sotkamo (1957, four residential buildings), and Katerma in Kuhmo (1950 power plant, dam structures, service premises, three residential buildings).
Nearby in the register
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.