Sunilan tehtaat ja asuinalue

Kotka, Kymenlaakso, Finland

The record

Type: Nationally significant built cultural environment (RKY)
Elements (as the agency lists them): asuinkerrostalo, kaava-alue, kaupungin asuintalo, puunjalostustehdas
Character (as the agency lists it): taajama
Municipality: Kotka
Region: Kymenlaakso
Country: Finland
Coordinates: 60.49348, 26.95436
Pin: Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
RKY number: 1280

TodayHistorical map

Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.

Bibliothèque nationale de France (Gallica)

The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).

Historical maps covering this location

1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))

Get directions ↗

This area in the Finnish Heritage Agency's RKY inventory ↗

The Finnish Heritage Agency's description

Kuvaus

Sunilan tehtaat on vanhin säilynyt sulfaattiselluloosatehdas Suomessa. Sunila asuinalueineen perustuu arkkitehti Alvar Aallon korkeatasoiseen kokonaissuunnitelmaan. Sunilan asuinalueen maastonmuotoihin ja luonnonoloihin perustuva asemakaava on maamme varhaisin ja alueen asuntorakentaminen on ollut edistyksellistä sekä asuntososiaalisesti että rakennusteknisesti. Sunilan asuinalueen suunnittelussa on ollut keskeistä paitsi työväen elinolojen parantaminen myös perinteisesti teollisuusyhdyskuntiin liittyneen sosiaalisen hierarkian pehmentäminen. Sunilan tehtaat ja asuinalue on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.

Kymijoen vesistön puunhankinta-aluetta hyödyntänyt Sunila sijaitsee Kymijoen itäisimmän suuhaaran päässä. Pyötisen saarella sijaitseva tuotantorakennusten ryhmä on julkisivuiltaan osin puhtaaksi muurattua punatiiltä, osin valkeaksi rapattu. Teräsbetonirakenteet ovat osittain paljaina. Tehdasrakennuksia on laajennettu jatkuvasti, mutta lisäykset on tehty Aallon alkuperäiseen arkkitehtuuriin sopeuttaen. Korkea savupiippu ja kuljettimet antavat tehdasalueelle sen ominaisen ilmeen. Aallon 1930-luvun suunnittelusta on säilynyt satamavarasto sekä tehtaan konttori suurine aulaikkunoineen ja 1950-luvun laajennuksista 70 metriä pitkä meesapolttimo.

Tehtaan asuinalue sijaitsee tehtaan pohjoispuolella metsäisellä länsirinteellä. Se on rakennettu osin funktionalismin suunnitteluperiaattein, osin Alvar Aallon omien ideoiden pohjalta. Rivi- ja kerrostalot on sijoitettu väljästi mäntymetsää kasvavaan rinteeseen myötäilemään maastonmuotoja viuhkamaisesti. Aalto on suunnitellut asuinalueen asemakaavan sekä insinöörien ja toimihenkilöiden sekä työväestön asuinrakennukset, jotka ovat olleet valmistuessaan asumismukavuudeltaan ja varustelultaan hyvin korkeatasoisia. Asuntojen pohjaratkaisut ovat olleet aikanaan hyvin moderneja eri toimintoja varten eriytettyine tiloineen ja kiinteine kalusteineen. Asuinalueen rakennuksissa on hyödynnetty teräsbetonirakenteiden suomia mahdollisuuksia mitoituksessa ja mm. porrashuoneiden ja tuuletusparvekkeiden järjestelyissä.

Asuinalueella perinteinen tehdasyhdyskuntien suunnitteluun liittynyt hierarkia on väistynyt: Virkailijoiden ja työväen asunnot on sijoitettu samalle alueelle ja erityyppiset asuintalot on sovitettu yhteen siten, että vain asunnon koko on kertonut asukkaiden aseman yrityksessä. Julkisivumateriaalina on useimmiten valkoiseksi slammattu punatiili.

Puistolan tehdasvalmisteiset tyyppipientalot sijaitsevat asuinalueen pohjoispäässä. Asuinalueen ulkopuolella on kokoontumis-, urheilu- ja harrastustilana toimiva Sunilan Pirtti, joka periytyy selluloosatehdasta edeltäneeltä sahan ajalta.

Historia

Sunila Oy:n perustivat yhteistyönä 1928 puunjalostusteollisuuden suuret toiminimet, joihin kuuluivat kaikki Kymenlaakson suuret metsäteollisuusyhtiöt. Yhtiö hankki omistukseensa Kotkansaarelle 1870-1880-luvulla perustetun sahan, jonka toiminta loppui 1920-luvun lamakauteen. Entisen sahan maa- ja vesialueita hyödynnettiin perustamalla Pyötisen saarelle Sunilaan sulfaattisellutehdas 1936. Sulfaattimenetelmä, jossa pystyttiin hyödyntämään myös sahateollisuuden jätepuuta, lisääntyi selluntuotannossa etenkin 1930-luvulta alkaen.

A. Ahlström Oy:n johtaja Harry Gullichsenin ehdotuksesta arkkitehti Alvar Aalto palkattiin suunnittelemaan Sunilan sellutehdas ja sen henkilökunnan asuinalue. Aalto suunnitteli Sunilan tehdasrakennukset ja asuntoalueen asemakaavan ja asuinrakennukset. Sunila rakennettiin pääosin 1936-1938 ja tehdas käynnistyi 1938. Teollisuuslaitosta varten rakennettiin myös maantie siltoineen ja satama. Karhulasta satamaan johtava rautatie valmistui 1937. Tehdasta on laajennettu jatkuvasti sen käytön aikana: Aalto oli suunnittelijana mukana tehtaan 1950-luvun laajennusvaiheissa.

Sunilan asuinalueen ensimmäisinä rakennuksina valmistuivat 1937 toimitusjohtajan asunto Kantola, johtavien virkailijoiden ja työnjohtajien rivitalot Rantala ja Mäkelä, joukko huolto-apurakennuksia sekä työväen pienkerrostalot Mäntylä ja Honkala.

Sunila Oy:n ja kahden muun silloisen Kymin kunnassa toimineen teollisuuslaitoksen yhteinen asuntoyhtymä Etelä-Kymin Asuntorakennus Oy (EKA) perustettiin 1938. Seuraavana vuonna Sunilaan valmistui viisi EKA:n rivi- ja kerrostaloa lämpökeskuksineen sekä 12 tehdasvalmisteista pientaloa. Edelleen asuinrakennuksia valmistui 1945-1947 ja 1953. Arkkitehti Keijo Strömin suunnittelemat asuinkerrostalot Juurela ja Runkola olivat viimeiset yhtiön rakentamat asuintalot.

Alueelle rakennettiin myös palveluita sekä aputiloja, kuten sauna- ja pesutuparakennus sekä autotallit. Osuusliike Liiton 1937 valmistunut kauppa purettiin 2006. Pohjoisemmaksi Sunilantien varteen rakennettiin asuin- ja liikerakennuksia 1940-1960-luvulla. Sunilan kansakoulu valmistui rakennusmestari Vilho Rikan suunnittelemana 1950. Aalto suunnitteli sahan ajoilta periytyvän Sunilan Pirtin eli entisen palokunnantalon sekä virkailijakerhon eli entisen isännöitsijän asunnon korjaukset.

Tehdas päätti luopua asunnoista 1960-luvulla. Sunilan kaupunginosayhdistys Pro Sunila perustettiin 2000 nostamaan ja hoitamaan työväen, asukasmäärän sekä palvelujen vähenemisen vuoksi kuihtuneen asuinalueen arvostusta. Sunila oli mukana 2001-2003 valtakunnallisessa lähiöuudistusohjelmassa.

English translation (from the Finnish)

The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com

Description

The Sunila factories are the oldest surviving sulphate pulp mill in Finland. Sunila, with its residential area, is based on architect Alvar Aalto's high-quality overall plan. The town plan for the Sunila residential area, based on the terrain and natural conditions, is the earliest of its kind in the country, and the housing construction in the area has been progressive both in terms of housing and building technology. In designing the Sunila residential area, the key aims were not only to improve the living conditions of the workers but also to soften the social hierarchy traditionally associated with industrial communities. The Sunila factories and residential area have been selected for the international DOCOMOMO organisation's selection of key works of modern architecture.

Sunila, which makes use of the timber procurement area of the Kymijoki water system, is located at the end of the easternmost mouth branch of the Kymijoki. The group of production buildings on Pyötinen island has facades that are partly of exposed red brick laid in plain bond and partly of white-washed render. The reinforced concrete structures are partly left exposed. The factory buildings have been continuously extended, but the additions have been made in a way that adapts them to Aalto's original architecture. The tall chimney and conveyors give the factory area its characteristic appearance. From Aalto's 1930s design, the harbour storehouse and the factory office with its large lobby windows have survived, and from the 1950s extensions, a 70-metre-long lime kiln.

The factory residential area lies on the forested western slope north of the factory. It was built partly according to functionalist design principles and partly based on Alvar Aalto's own ideas. Terraced and apartment blocks are placed loosely on the pine-forested slope, following the terrain in a fan-like arrangement. Aalto designed the town plan for the residential area and the residential buildings for engineers, office staff and workers, which were, on completion, of very high standard in terms of living comfort and fittings. The floor plans of the flats were, in their time, very modern, with rooms separated for different functions and fixed furniture. The buildings in the residential area made use of the possibilities offered by reinforced concrete in their dimensioning and in arrangements such as stairwells and ventilated balconies.

In the residential area, the traditional hierarchy associated with the design of factory communities has given way: the flats for office staff and workers are placed in the same area, and different types of residential houses are harmonised so that only the size of the flat indicates the residents' position in the company. The facade material is most often red brick white-washed.

The factory-made standard detached houses of Puistola are located at the northern end of the residential area. Outside the residential area is Sunila Pirtti, which serves as a meeting, sports and hobby venue and dates from the sawmill era preceding the cellulose factory.

History

Sunila Oy was founded in 1928 through cooperation between the major wood-processing trading firms, which included all the major forest industry companies of Kymenlaakso. The company acquired a sawmill established on Kotkansaari in the 1870s and 1880s, whose operations ended during the recession of the 1920s. The land and water areas of the former sawmill were utilised by establishing a sulphate pulp mill at Sunila on Pyötinen island in 1936. The sulphate method, which made it possible also to use sawmill waste wood, became more widespread in pulp production, especially from the 1930s onwards.

On the proposal of Harry Gullichsen, director of A. Ahlström Oy, architect Alvar Aalto was hired to design the Sunila pulp mill and its staff residential area. Aalto designed the Sunila factory buildings and the town plan and residential buildings of the housing area. Sunila was built mainly in 1936-1938, and the factory started operations in 1938. A road with bridges and a harbour were also built for the industrial plant. The railway from Karhula to the harbour was completed in 1937. The factory has been continuously extended during its operation: Aalto was involved as designer in the 1950s extension phases of the factory.

The first buildings of the Sunila residential area completed in 1937 were the managing director's house Kantola, the terraced houses Rantala and Mäkelä for leading officials and foremen, a number of service and auxiliary buildings, and the small apartment blocks Mäntylä and Honkala for workers.

In 1938, Etelä-Kymin Asuntorakennus Oy (EKA), a joint housing company of Sunila Oy and two other industrial plants then operating in Kymi municipality, was established. The following year, five terraced and apartment blocks of EKA were completed in Sunila, together with a heating centre, and 12 factory-made detached houses. Further residential buildings were completed in 1945-1947 and in 1953. The residential apartment blocks Juurela and Runkola, designed by architect Keijo Strömi, were the last residential buildings built by the company.

Services and auxiliary facilities were also built in the area, such as a sauna and laundry building and garages. The shop of Osuusliike Liitto, completed in 1937, was demolished in 2006. Further north, along Sunilantie, residential and commercial buildings were built in the 1940s-1960s. Sunila folk school, designed by master builder Vilho Rika, was completed in 1950. Aalto designed the repairs of Sunila Pirtti, which dates from the sawmill era and was formerly the fire brigade house, as well as of the officials' club, i.e. the former estate manager's residence.

The company decided to dispose of the flats in the 1960s. The Sunila district association Pro Sunila was founded in 2000 to raise and maintain the appreciation of the residential area, which had declined due to the decrease in workers, residents and services. Sunila took part in the national suburban renewal programme in 2001-2003.

Nearby in the register

Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.

Descriptions are shown with the written permission of the Finnish Heritage Agency and reproduced unchanged. Locations come from its open spatial data; pins are placed by TreeAlive. Finnish Heritage Agency (Museovirasto) · Spatial data: CC BY 4.0

All Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö in Kymenlaakso All Region Kymenlaakso records All Finland Heritage registers Historical markers (US)National Register of Historic Places (US)

See your own family's places on a living map