RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Kyminlinnan maalinnoitus
Kotka, Kymenlaakso, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kartano, kasarmi, kylä, linnoitus, muinaisjäännös, tie
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Kotka
- Region
- Kymenlaakso
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.50887, 26.88490
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1278
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Kyminlinna on suurista linnoituksista ainoa lähes kaikkine etuvarustuksineen säilynyt Kaakkois-Suomen linnoitus.
Kyminlinna on osa keisarinna Katariina II:n aikana aloitettua Ruotsia vastaan rakennettua linnoitusketjua. Epäsäännöllisen pentagonin muotoinen tähtimäinen linnoitus, joka rakentuu viidestä bastionista ja niiden välisistä kurttiinimuureista ja kaponieereista, on sisähalkaisijaltaan lähes puolen kilometrin mittainen. Linnoitusniemen alue on kokonaispinta-alaltaan yli 80 hehtaaria.
Linnoituksen sisäpuolella on rakennuskantaa 1810-luvulta, kuten vartiorakennus kummankin portin tuntumassa sekä upseerisiipi, sotilaskasarmi ja entinen keittiörakennus linnoituksen koillisosassa. Kyminlinnan koillinen portti on tehty 1930-luvulla käyttäen mallina Kyminlinnan ensimmäisen maalinnoituksen porttipiirustusta. Alkuperäisen linnoitusportin kaltainen lounaisportti on rekonstruoitu 1980-luvulla.
Linnoituksen ulkopuolella koillisessa sijaitseva puinen komendantintalo vuodelta 1879 toimii ravintolana ja varuskuntakerhona.
Kyminlinna on rakennettu keskiaikaisen kuninkaankartanon, Kymenkartanon maille. Nykyään kartano sijaitsee linnoituksen pohjoispuolella Kymijoen monihaaraisessa suistomaastossa rannalla, jossa Suuri Rantatie ylittää Kymijoen. Kartanon mansardikattoinen päärakennus on linnoituksen rakentamisen ajalta 1790-luvulta ja suuret graniittiset talousrakennukset 1900-luvun alusta.
Linnoitusmuurin länsipuolella, Kymijoen saarella on Sutelan keskiaikainen kylätontti, jonka kylärakenne ja tiestö ovat säilyneet hyvin.
Kyminlinna on osa Kymijoen laakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.
Historia
Kymenkartanosta muodostettiin kuninkaankartano 1556. Wrangel-suvulle se siirtyi 1629. Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä haaraa pitkin. 1790-luvulla kruunu lunasti kartanon maat, joille ryhdyttiin rakentamaan Kyminlinnaa. Tuon jälkeen kartano perustettiin nykyiselle paikalleen Kymijoen ja linnoituksen pohjoispuolelle.
Kyminlinna kuului Pietarin suojaksi rakennettuun linnoitusvyöhykkeeseen. Ensimmäinen maalinnoitus rakennettiin Katariina II:n käskystä ja kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla 1791-1792 Kymijoen haarapaikkaan Suuren Rantatien varrelle sulkemaan Ruotsin puolelta Haminaan ja Viipuriin johtavaa tietä ja joen ylityspaikkoja.
Nykyisen, ensimmäistä linnaketta huomattavasti laajemman linnoituksen rakentaminen aloitettiin 1803 (J.P. von Suchtelen). Ensimmäinen maalinnoitus purettiin lähes kokonaan ja materiaali hyödynnettiin uuden linnoituksen rakentamisessa. Linnoituksen merkitys väheni 1810-luvulla valtiollisen tilanteen muututtua ja se lakkautettiin. Kyminlinna toimi sen jälkeen venäläisenä varuskuntana aina Suomen itsenäistymiseen asti. Linnoituksessa oli inkeriläisten pakolaisten leiri 1920-1930-luvulla ja 1950-luvulta alkaen varuskunta.
Kyminlinnan itä- ja eteläsivujen kivirakenteet korjattiin alkuperäisen mukaiseen asuun 1980-luvulla. Muun linnoituksen restaurointi jatkuu edelleen.
Further reading (as the agency lists it)
Olli Airola ja Kaisu Harjunpää, Kyminkartanon linnoitus - Kyminlinna. Porvoo 1970.
Päivi Nimander, Selvitys Ruotsinsalmi-Kyminlinna linnoituskokonaisuuden jäänteistä ja toimenpide-ehdotelma. Kymenlaakson maakuntamuseon julkaisuja 2. 1980.
Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto 1984.
C.J. Gardberg, Suomalaisia kartanoita. Keuruu 1989.
Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A:26 1992.
Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö osa 2. Helsinki 1993.
Kyminlinnan restauroinnin hankesuunnitelma. Museovirasto Rakennushistorian osasto, Arkkitehtitoimisto Koskinen & Schalin Oy. (Moniste) 2002.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Kyminlinna is the only one of the large fortresses in South-Eastern Finland to have survived almost complete with all its outworks.
Kyminlinna is part of a chain of fortifications built against Sweden, begun during the reign of Empress Katariina II. The star-shaped fortress, in the form of an irregular pentagon, consists of five bastions, the curtain walls between them and caponiers, and is almost half a kilometre across internally. The fortress peninsula's total area is over 80 hectares.
Inside the fortress there are buildings from the 1810s, such as the guard houses near both gates, the officers' wing, the soldiers' barracks and the former kitchen building in the north-eastern part of the fortress. The north-eastern gate of Kyminlinna was built in the 1930s, using as its model the gate drawing of Kyminlinna's first field fortification. The south-western gate, resembling the original fortress gate, was reconstructed in the 1980s.
Outside the fortress, to the north-east, the wooden commandant's house dating from 1879 serves as a restaurant and garrison club.
Kyminlinna was built on the lands of the medieval royal manor of Kymenkartano. Today the manor lies north of the fortress, in the multi-branched delta terrain of the Kymijoki, on the bank where the Suuri Rantatie crosses the Kymijoki. The manor's main building, with a mansard roof, dates from the 1790s, from the time the fortress was built, and the large granite outbuildings date from the early 20th century.
West of the fortress wall, on an island in the Kymijoki, lies the medieval village site of Sutela, whose village layout and road network have survived well.
Kyminlinna is part of the nationally valuable landscape area of the Kymijoki valley.
History
Kymenkartano was made a royal manor in 1556. It passed to the Wrangel family in 1629. After the Peace of Turku in 1743, the border between Sweden and Russia ran along the Kymijoki and its western branch. In the 1790s the Crown bought the manor's lands, on which construction of Kyminlinna began. After that, the manor was established in its present location, on the north side of the Kymijoki and the fortress.
Kyminlinna belonged to the fortified zone built to protect Pietari. The first field fortification was built on the orders of Katariina II and under General Aleksandr Suvorov in 1791-1792, at a branch of the Kymijoki beside the Suuri Rantatie, to close the road from the Swedish side leading to Hamina and Viipuri and the river crossing points.
Construction of the present fortress, considerably larger than the first fort, began in 1803 (J.P. von Suchtelen). The first field fortification was almost entirely dismantled, and the material was used in building the new fortress. The importance of the fortress declined in the 1810s as the political situation changed, and it was abolished. Kyminlinna then served as a Russian garrison until Finland's independence. The fortress housed a camp for Ingrian refugees in the 1920s-1930s, and from the 1950s onwards it has been a garrison.
The stone structures on the eastern and southern sides of Kyminlinna were restored to their original appearance in the 1980s. Restoration of the rest of the fortress continues.
Nearby in the register
- Langinkosken keisarillinen kalastusmajaValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö1 mi
- Karhulan teollisuusympäristöValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
- Kymin kirkkoValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
- Korkeakosken teollisuusympäristöValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.