RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Kaukopään tehtaan asuinalueet
Imatra, Etelä-Karjala, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kaupungin asuintalo
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Imatra
- Region
- Etelä-Karjala
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.25873, 28.86353
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1168
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Kaukopään sulfaattiselluloosatehtaan asuinalueet, johdon asuma-alue Insinööriniemi ja tehtaan vieressä oleva työläisten asuntoalue Lättälä, lukeutuvat funktionalistisen kauden merkittäviin asuinympäristöihin.
Enso-Gutzeit Oy:n Kaukopään tehtaan asuinalueet ovat tehtaan perustamisvaiheesta 1934-1936. Ne, samoin kuin tehdasrakennukset, toimistorakennus, paloasema ja porttirakennus, on rakennettu arkkitehti Väinö Vähäkallion kokonaissuunnitelman mukaan.
Lättälän alue on liittynyt välittömästi tehdasalueeseen, mutta kokonaisuudesta on tehdas pääosin purettu. Työväen asuntoalue käsittää 20 yksikerroksista ja kaksi kaksikerroksista kahdenperheen taloa. Puurunkoiset talot ovat vaaleiksi rapattuja ja pulpettikattoisia. Asuinrakennusten lisäksi alueella on ulko- ja huoltorakennuksia. Alue on jaettu kaduilla kolmeen osaan ja rakennukset on ryhmitelty väljästi tonteille.
Tehtaan pohjoispuolella, metsäisellä Saimaan rannalla sijaitsevan Insinööriniemen alueella on neljä kaksikerroksista, vaaleaksi rapattua ja pulpettikattoista asuintaloa. Alueen pohjoispäässä on muita rakennuksia kookkaampi tehtaan johtajan rakennus.
Historia
Imatrankosken tuottama vesivoima mahdollisti uusien tehtaiden perustamisen seudulle. Kaukopään tehtaiden rakentamista suunniteltiin jo 1932, mutta pulakausi viivästytti päätöstä. Enso-Gutzeitin selluloosatehdas aloitti Kaukopäässä 1935. Kaukopää oli paperiteollisuuden noususuhdanteen ilmentymä, ja tehtaan rakentaminen oli aikoinaan Suomen suurimpia rakennushankkeita.
Väinö Vähäkallio suunnitteli tehtaan asuntoalueiden, Insinööriniemen ja Lättälän, asemakaavat ja rakennukset. Lättälä valmistui 1936. Insinööriniemen rakentaminen saatiin päätökseen lopullisesti vasta 1950-luvulla.
Kaukopään 1930-luvun tehdaskokonaisuutta laajennettiin 1950-1960 -luvuilla. Pääosa tehdaskokonaisuudesta purettiin 2002-2003. Myös Lättälän pohjoispuolella sijainnut virkailijoiden asuinalue, Pomolanmäki, on purettu.
Further reading (as the agency lists it)
Väinö Vähäkallio, Kaukopää. Arkkitehti 8/1936.
Victor Hoving, Enso Gutzeit osakeyhtiö 1872-1958, I-II. Helsinki 1961.
Raija-Liisa Heinonen, Funktionalismin läpimurto Suomessa. Helsinki 1986.
Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. Etelä-Karjalan seutukaavaliiton julkaisu 4-87. 1987.
Jorma Ahvenainen, Enso-Gutzeit Oy 1872-1992, II. Jyväskylä 1992.
Aino Niskanen, Arkkitehti, insinöörit ja tehdas - Väinö Vähäkallio Kaukopäässä. Arkkitehti 4/1999.
Lasse Ojonen, Imatran rakennetun ympäristön kohteet. Imatran kaupunginmuseon julkaisu 1994.
Lasse Ojonen, Imatran teollistuminen ja työväenasuntoalueiden muodostuminen. Imatran kaupunginmuseon julkaisuja 1/1995.
Enso Oy:n rakennuskannan inventointi, Henrik Wager. Inventointiraportti 1997.
Imatran kirja, toim. Anu Talka. Jyy:n kotiseutusarja n:o 35. Imatran kaupunki. Jyväskylä 1997.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The residential areas of the Kaukopää sulphate cellulose factory, the management residential area of Insinööriniemi and the workers' housing area of Lättälä next to the factory, are among the significant residential environments of the functionalist period.
The residential areas of the Enso-Gutzeit Oy Kaukopää factory date from the founding phase of the factory, 1934-1936. Like the factory buildings, office building, fire station and gatehouse, they were built to the comprehensive plan of architect Väinö Vähäkallio.
The Lättälä area adjoins the factory area directly, but the factory has been largely demolished from the whole. The workers' housing area comprises 20 single-storey and two two-storey two-family houses. The timber-framed houses are rendered in pale colours and have monopitch roofs. In addition to the residential buildings, the area includes outbuildings and service buildings. The area is divided into three parts by streets, and the buildings are loosely grouped on the plots.
On the northern side of the factory, in the area of Insinööriniemi on the wooded shore of Saimaa, there are four two-storey residential houses rendered in pale colours with monopitch roofs. At the northern end of the area stands the factory director's building, which is larger than the other buildings.
History
Hydropower from the Imatrankoski rapids made it possible to establish new factories in the area. Construction of the Kaukopää factories was already planned in 1932, but the period of hardship delayed the decision. The Enso-Gutzeit cellulose factory started operations at Kaukopää in 1935. Kaukopää was a product of the upswing in the paper industry, and building the factory was one of the largest construction projects in Finland at the time.
Väinö Vähäkallio designed the town plans and buildings for the factory's residential areas, Insinööriniemi and Lättälä. Lättälä was completed in 1936. The construction of Insinööriniemi was not finally completed until the 1950s.
The factory complex at Kaukopää from the 1930s was extended in the 1950s and 1960s. Most of the factory complex was demolished in 2002-2003. Pomolanmäki, the residential area for office staff located north of Lättälä, has also been demolished.
Nearby in the register
- Vuoksenniskan Kolmen ristin kirkkoValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
- Immolan kasarmialueValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
- Ruokolahden kirkko ja kellotapuliValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.