RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Myllymäen torppa (Myllymäki torp)
Lohja (Lojo), Uusimaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- pihapiiri, talonpoikaistalo, talousrakennus
- Character (as the agency lists it)
- metsämaisema
- Municipality
- Lohja (Lojo)
- Region
- Uusimaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.60902, 23.98905
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 959
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Myllymäen torpan pihapiiri lukuisine rakennuksineen on parhaiten säilyneitä kansatieteellisiä kokonaisuuksia maassamme.
Myllymäki eli Lövkullan torppa sijaitsee Nummi-Pusulan pohjoisimmassa kylässä Kärkölässä, metsäseudulla ja kaukana muusta asutuksesta. Mäen rinteessä sijaitsevan aution torpan pihapiiri on umpipihamainen. Torpan rakennuskanta koostuu viidestätoista rakennuksesta, joita ovat savutuvan lisäksi uusi ja vanha talli, pihatto-lato, uusi pihatto, sikala, kanakoppi, puuliiteri, vilja-aitta, vaateaitta, savusauna, käymälä, vaja sekä suuri ja pieni niittylato. Pihapiirissä on myös perunakuoppa ja kaksi kaivoa.
Myllymäen hirsirakenteinen rakennusryhmä on luontevasti tarpeen mukaan kasvaneena säilyttänyt 1800-luvun torpalle ominaiset piirteet. Pihapiirin rakennukset on rakennettu pääasiassa 1800-luvun lopulla tai rakennettu ja korjattu entisten purettujen rakennusten paikalle samalla tekniikalla kuin alkuperäiset. Vain asuinrakennus on vuorattu. Katot ovat malka- ja pärekattoja. Rakennusryhmän eteläpuolella on metsässä tervahaudan jäännökset. Rakennukset sijaitsevat lähekkäin melko ahtaalla tontilla, pellot välittömästi ympärillä. Läpiajettava pihatto-latorakennus jakaa rakennusryhmän kahtia ylä- ja riihipihaan.
Historia
Myllymäki oli Lövkullan talon torppa. Högforsin ruukki osti 1899 Lövkullan talon metsineen ja torppineen. Ruukin tilan torppana Myllymäki suoritti taksvärkkinsä metsä- ja uittotöinä. Suurten hakkuu- ja uittotöiden aikana työmiehet majoitettiin Myllymäen tiloihin. Torppa lunastettiin itsenäiseksi tilaksi 1922.
Myllymäki on saanut nimensä sijaintinsa mukaan. Mäen kumpareelle rakennettua yksihuoneista savutupaa asui 1800-luvun alussa Nylkkyri-Kalle. 1870-luvulla torpan vuokraajiksi tulivat Pusulan Jäljän talon poika Justus Adolfsson, jonka aikana torppa laajennettiin siihen asuun, jossa se on tänä päivänä. Yksihuoneinen savutupa muutettiin uloslämpiäväksi ja sitä vastapäätä rakennettiin toinen takkauunillinen tupa. Rakennus sai säännöllisen paritupamuodon, jonka tilat jakoi läpikuljettava porstua. Oveen maalattiin uudistustyön muistoksi vuosiluku 1881. Vilja-aitan lisäksi rakennettiin vaateaitta eli puari, riihtä laajennettiin luuvalla ja kaksikerroksisella survilla. Ylä- ja riihipihan jakajaksi rakennettiin pihatto-lato. Asuinrakennuksen etelänurkan lähellä rinteessä oli ulkouuni.
Torppa on ollut valtion omistuksessa vuodesta 1980. Myllymäen tila on suuruudeltaan n. 12 ha. Torpan rakennuksia on kunnostettu perinteisiä materiaaleja ja työtapoja käyttäen.
Beskrivning (på svenska)
The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.
Gårdsområdet kring Myllymäki torp med talrika byggnader är en av de bäst bevarade etnologiska helheterna i vårt land.
Myllymäki, eller Lövkulla torp, ligger i den nordligaste byn Kärkölä i Nummi-Pusula, på landsbygden långt från annan bosättning. Gården kring det öde torpet på en backsluttning liknar en sluten gård. Torpets byggnadsbestånd består av femton byggnader som utöver rökpörtet består av ett nytt och ett gammalt stall, lösdriftsladugård, en ny lösdriftsladugård, svingård, hönsbur, vedbod, kornbod, klädbod, rökbastu, avträde, skjul samt en stor och en liten slätterlada. På gården finns även en jordkällare för potatis och två brunnar.
Byggnadsgruppen med timmerkonstruktioner i Myllymäki har byggts ut naturligt vid behov och har som sådan bevarat de karakteristiska dragen för ett 1800-talstorp. Byggnaderna på gården byggdes huvudsakligen i slutet av 1800-talet eller har byggts och renoverats med samma teknik som de ursprungliga på samma platser där de tidigare, rivna byggnaderna har stått. Endast bostadshuset är brädfodrat. Taken är näver- eller spåntak. I skogen söder om byggnadsgruppen finns resterna av en tjärdal. Byggnaderna står tätt intill varandra på en ganska trång tomt och omges av åkrar. Den genomkörbara driftsladugården delar byggnadsgruppen i tu: mangården och ekonomigården.
Historia (på svenska)
Myllymäki var Lövkulla hus torp. Högfors bruk köpte Lövkulla med skogar och torp 1899. Som bruksgårdens torp fullgjorde Myllymäki sitt dagsverke i form av skogs- och flottningsarbeten. Under omfattande avverkningar och flottningar inkvarterades arbetarna i Myllymäki. Torpet löstes in som en självständig gård 1922.
Myllymäki har fått sitt namn efter sitt läge. I början av 1800-talet bodde Nylkkyri-Kalle i ett rökpörte med ett rum på kullen. På 1870-talet hyrdes torpet av Justus Adolfsson, Jäljä gårds son i Pusula. Under hans tid byggdes torpet ut till det som det är i dag. Det byggdes en skorsten i rökpörtet med ett rum och mittemot stugan byggdes en annan stuga med en eldstad. Byggnaden fick formen av en regelbunden parstuga där de olika rummen delades i tu av en genomgångbar farstu. På dörren målades årtalet 1881 till minne av ombyggnaden. Utöver kornboden byggde man också en klädbod och byggde ut rian med ett tröskhus och ett loft. Som avskiljare mellan mangården och ekonomigården byggde man en lösdriftsladugård. På en sluttning i närheten av bostadshusets södra hörn fanns en uteugn.
Torpet har varit i Museiverkets ägo sedan 1980. Myllymäki gård omfattar totalt cirka 12 hektar. Torpbyggnaderna har restaurerats med traditionella material och metoder.
Further reading (as the agency lists it)
Päivi Tahvanainen, Länsi-Uudenmaan kulttuurimaisemainventointi. Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto. Lohja 1990.
Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Helsinki1993.
Pirkko Sihvo, Myllymäen torppa: elämää Pusulan Kärkölän erämaassa. Museovirasto. Helsinki 2000.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The yard of Myllymäki croft with its numerous buildings is one of the best preserved ethnographic ensembles in our country.
Myllymäki, or Lövkulla croft, is located in the northernmost village of Nummi-Pusula in Kärkölä, in forest country and far from other settlement. The yard of the deserted croft, on the slope of a hill, is of the enclosed-courtyard type. The croft's building stock consists of fifteen buildings: in addition to the savutupa, there are a new and an old stable, a pihattolato, a new pihatto, a pigsty, a hen coop, a woodshed, a grain granary, a clothes storehouse, a smoke sauna, a privy, a shed, and a large and a small meadow barn. The yard also contains a potato pit and two wells.
The log-built group of buildings at Myllymäki has retained the features characteristic of a 19th-century croft, having grown naturally as needed. The buildings of the yard were mainly built at the end of the 19th century, or were built and repaired on the sites of earlier demolished buildings using the same technique as the originals. Only the dwelling house is lined. The roofs are malka and pärekatto roofs. To the south of the group of buildings, in the forest, are the remains of a tar kiln. The buildings stand close together on a rather cramped site, with fields immediately around them. A drive-through cattle-shed-and-barn building divides the group of buildings in two, into an upper yard and a riihi yard.
History
Myllymäki was a croft of the Lövkulla farm. In 1899 the Högfors ironworks bought the Lövkulla farm together with its forests and crofts. As a croft of the ironworks estate, Myllymäki performed its taksvärkki labour in forestry and log-floating work. During the large felling and log-floating operations, the workers were housed in the Myllymäki premises. The croft was redeemed as an independent holding in 1922.
Myllymäki takes its name from its location. A one-room savutupa built on a knoll of the hill was inhabited in the early 19th century by Nylkkyri-Kalle. In the 1870s the tenants of the croft became Justus Adolfsson, son of the Jäljä farm in Pusula, during whose tenancy the croft was expanded to the dwelling it has today. The one-room savutupa was converted into an uloslämpiävä, and a second tupa with a takkauuni was built opposite it. The building acquired a regular paritupa form, with its rooms divided by a through-passable porstua. A year, 1881, was painted on the door in commemoration of the renovation work. In addition to the grain aitta, a vaateaitta, or puari, was built, and the riihi was extended with a luuvalla and a two-storey survi. A pihatto-lato was built to divide the upper yard from the riihi yard. Near the southern corner of the residential building, on the slope, there was an outdoor oven.
The croft has been state-owned since 1980. The Myllymäki holding is approximately 12 ha in size. The croft's buildings have been restored using traditional materials and working methods.