RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Björkbodan ruukinalue (Björkboda bruksområde)
Kemiönsaari (Kimitoön), Varsinais-Suomi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kartano, muu tuotantorakennus, puisto, ruukki, talousrakennus, työväen asuintalo
- Character (as the agency lists it)
- kulttuurimaisema
- Municipality
- Kemiönsaari (Kimitoön)
- Region
- Varsinais-Suomi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.08811, 22.56404
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 886
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Björkboda on monipuolinen historiallinen ruukkiympäristö, joka kuvastaa hyvin ruukkiyhdyskunnan hierarkkista järjestystä. Ruukinkartano kuuluu maamme merkittävimpiin kustavilaisiin kartanorakennuksiin.
Björkbodan ruukinalue sijaitsee Björkbodan järven pohjukassa viljelysmaiseman ympäröimänä. Ruukinkartano puistoineen on järven rannalla ja työväen asuntojen rivi, Mämmrivan -nimiset asuinrakennukset ja Kivikasarmi puistoa rajaavalla mäenharjanteella. Teollisuusrakennukset ovat ruukinpadon yläpuolella. Nykyiset, etupäässä 1920-luvulla rakennetut tehdashallit ovat vanhojen vasarapajojen ja valssilaitosten paikalla.
Christian Friedrich Schröderin suunnittelema kaksikerroksinen ruukinkartano on valmistunut 1783. Kaksikerroksisen päärakennuksen pohjakaava noudattaa wijnbladilaista huonejakoa. Päärakennuksen vanhaan runkoon on 1840-luvulla liitetty yksikerroksiset siipirakennukset. Kustavilaiset interiöörit on purettu samalla vuosikymmenellä. 1900-luvun alussa sisätiloissa on tehty muutoksia, jotka koskevat ennen muuta sisääntulohallin ja paraatiportaikon järjestelyä.
Arkkitehti C.L. Engelin suunnittelemana pidetty viljamakasiini on sijoitettu osaksi ruukin puistoa. Makasiini on kunnostettu kokoustiloiksi. Vanhat maanviljelykseen ja karjanhoitoon liittyvät rakennukset ovat omana ryhmänään lähellä ruukinkartanoa.
Historia
Taalintehtaan ja Fagervikin ruukkien omistaja Mikael Hising sai privilegion Björkbodan ruukin perustamiseen 1732. Hän rakennutti vasarapajan Björkbodan kosken rannalle, koska vesivoima Taalintehtaalla ei riittänyt kankirautataontaan. Taalintehtaan ja Björkbodan sekä niihin kuuluvan erittäin suuren maaomaisuuden haltijaksi tuli 1850-luvulla Anders Ramsay. Valssilaitosrakennus valmistui 1859. Vesivoiman käytöstä luovuttiin lähes kokonaan ja ruukin kolmea höyrykonetta käytettiin Englannista tuodulla kivihiilellä. Rohkeat investoinnit ja raudan hinnan lasku johtivat Ramsayn vararikkoon 1863.
Vuonna 1884 filosofian tohtori Otto Englund ja ruukinjohtaja Gustaf Berg perustivat vanhaan valssilaitokseen pienen manufaktuuritehtaan lähinnä maanviljelystyökalujen, meijeriastioiden, saranarautojen, taloustavaroiden ja takeiden valmistamiseksi. Avainten ja lukkojen valmistus aloitettiin 1880-luvun lopussa. Koko tehdas rakennettiin uudelleen 1922-1924. Lukkotehtaan osake-enemmistö siirtyi vuoteen 1978 mennessä Oy Wärtsilä Ab:n omistukseen.
Ruukin pohjoispuolelle muodostui ruukkiyhdyskunnan kyläkeskus kouluineen. 1900-luvulla työväenasuinrakennukset ryhmittyivät Björkbodan viljelysmaiseman reunoille.
Beskrivning (på svenska)
The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.
Björkboda är en mångsidig historisk bruksmiljö som ger en bra bild av de hierarkiska förhållandena i ett brukssamhälle. Bruksherrgården tillhör de mest betydande gustavianska herrgårdsbyggnaderna i vårt land.
Björkboda bruksområde ligger vid en vik av Björkboda sjö omgiven av odlingsmarker. Bruksherrgården med sin park ligger vid sjön, och längan av arbetarbostäder kallad Mämmrivan samt Stenkasernen på en ås som gränsar till parken. Industribyggnaderna ligger ovanför bruksdammen. De nuvarande fabrikshallarna är huvudsakligen byggda på 1920-talet på platsen där det tidigare fanns hammarsmedjor och valsverk.
Bruksherrgården i två våningar är ritad av Christian Friedrich Schröder och färdigställd år 1783. Bottenplanen följer en så kallad wijnbladsk rumsindelning. På 1840-talet har flyglar med en våning anslutits till den gamla stommen av karaktärsbyggnaden. Den gustavianska interiören har nedmonterats under samma decennium. I början av 1900-talet har stora invändiga ändringar gjorts som framför allt gäller entréhallen och huvudingången.
Sädesmagasinet ligger i gårdsparken och anses härstamma från arkitekt C.L. Engels ritbord. Magasinet har ombyggts till möteslokal. De gamla byggnaderna som hänför sig till jordbruk och boskapsskötsel bildar en separat grupp i närheten av bruksherrgården.
Historia (på svenska)
Mikael Hising, som var ägare till bruken Dalsbruk och Fagervik, fick privilegier att grunda Björkboda bruk 1732. Han lät bygga en hammarsmedja vid stranden av Björkboda fors, eftersom vattenkraften i Dalsbruk inte var tillräcklig för stångjärnssmide. På 1850-talet blev Anders Ramsay ägare till Dalsbruk och Björkboda samt de tillhörande mycket stora lantegendomarna. Valsverkets byggnad färdigställdes 1859. Man avstod nästan helt från att använda vattenkraft och de tre ångmaskinerna på bruket drevs av stenkol som importerades från England. Djärva investeringar och järnprisets nedgång ledde Ramsay i konkurs år 1863.
År 1884 grundade filosofie doktor Otto Englund och bruksdirektör Gustaf Berg ett litet manufakturverk i det gamla valsverket, främst för att kunna tillverka jordbruksverktyg, mejerikärl, gångjärn, hushållsartiklar och smidesprodukter. Tillverkningen av nycklar och lås började i slutet av 1880-talet. Hela fabriken ombyggdes 1922–1924. Låsfabrikens aktiemajoritet övergick i Oy Wärtsilä Ab:s ägo år 1978.
Norr om bruksområdet uppstod brukssamhällets bycentrum och där fanns också en skola. På 1900-talet byggdes arbetarbostäder i kanterna av Björkboda odlingslandskap.
Further reading (as the agency lists it)
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar. 1845.
John E. Roos, Björkboda. Herrgårdar i Finland II. Helsingfors 1928.
Eevert Laine, Suomen vuoritoimi 1809-1882. Historiallisia tutkimuksia XXXI;2. 1948.
Elias Härö ja Asko Salokorpi, Ruukinmiljööt. Näyttelyluettelo. Suomen rakennustaiteen museo 1980.
C.J. Gardberg, Suomalaisia kartanoita. Otava 1989.
Kari Suistoranta ja Henrik Asplund, Kemiön suurpitäjän historia 1. Sagalundin museon kuntayhtymä 1997.
Mirja Turunen, Ruukkien retki. Museovirasto ja Suomen matkailuliitto 1998.
Asko Salokorpi, Suomen rautaruukit. Keuruu 1999.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Björkboda is a varied historical ironworks environment that reflects well the hierarchical order of the ironworks community. The ironworks manor is among the most important Gustavian manor buildings in our country.
The Björkboda ironworks area is situated at the northern end of Björkboda lake, surrounded by cultivated landscape. The ironworks manor with its park is on the lakeshore, and the row of workers' housing, the residential buildings known as Mämmriva, and Kivikasarmi are on the ridge bordering the park. The industrial buildings are above the ironworks dam. The present factory halls, built mainly in the 1920s, are on the site of the old hammer forges and rolling mills.
The two-storey ironworks manor, designed by Christian Friedrich Schröder, was completed in 1783. The ground plan of the two-storey main building follows the Wijnbladian room layout. In the 1840s, single-storey wing buildings were attached to the old frame of the main building. The Gustavian interiors were demolished in the same decade. At the beginning of the 20th century, changes were made to the interiors, concerning primarily the arrangement of the entrance hall and the grand staircase.
The grain storehouse, considered to have been designed by architect C.L. Engel, is situated as part of the ironworks park. The storehouse has been restored as meeting spaces. The old buildings associated with agriculture and cattle husbandry form a separate group of their own near the ironworks manor.
History
Mikael Hising, the owner of the Taalintehdas and Fagervik ironworks, obtained a privilege to establish the Björkboda ironworks in 1732. He built a hammer forge on the bank of the Björkboda koski, because the water power at Taalintehdas was not sufficient for bar iron forging. In the 1850s, the holder of Taalintehdas and Björkboda, and of the very large landed estate belonging to them, became Anders Ramsay. The rolling mill building was completed in 1859. The use of water power was almost entirely abandoned, and the ironworks' three steam engines were run on coal imported from England. Bold investments and a fall in the price of iron led to Ramsay's bankruptcy in 1863.
In 1884, Doctor of Philosophy Otto Englund and ironworks manager Gustaf Berg established a small manufactory in the old rolling mill, producing mainly agricultural tools, dairy utensils, hinges, household goods and iron fastenings. The manufacture of keys and locks was begun at the end of the 1880s. The entire factory was rebuilt in 1922-1924. By 1978, the majority of shares in the lock factory had passed to Oy Wärtsilä Ab.
North of the ironworks, the village centre of the ironworks community developed, with its school. In the 20th century, workers' housing was grouped along the edges of the Björkboda farmland landscape.