RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Köyliönsaaren Vanhakartanon ja kirkon historiallinen maisema
Säkylä, Satakunta, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kartano, kirkko, muinaisjäännös, puisto, tie
- Character (as the agency lists it)
- kulttuurimaisema
- Municipality
- Säkylä
- Region
- Satakunta
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.12559, 22.33770
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 87
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Köyliönjärven Kirkkosaaren kulttuurimaisema on sekä historiallisesti että maisemallisesti arvokas kokonaisuus, yksi kansallismaisemistamme.
Kulttuurimaisemaan lukeutuvat rantojen alavat viljelykset, Kirkkosaari eli Köyliönsaari, Kirkkoluoto ja Kaukosaari sekä kirkonkylästä Kirkkosaareen johtava koivukuja. Esihistorialliselta ajalta periytyvästä asutuksesta kertovat mm. Tuhkanummen ja Yttilän Otan rautakautiset kalmistot. Kirkkokarilla on keskiaikaisen kappelin jäännökset. Järven itärannalla kulkee Pyhän Henrikin tie.
Kirkkosaarella sijaitsevan Köyliönkartanon eli Vanhakartanon uusklassistinen päärakennus ja toinen asuinrakennus ovat 1800-luvun alusta. Asuinrakennusten välissä oleva Lallin kellariksi kutsuttu holvattu kivikellari liittynee 1500-luvun rakennusvaiheeseen. Kaksikerroksinen, punamullattu Alapytinki lienee palvelusväelle rakennettu asuinrakennus 1700-luvun lopulta. Kartanon hedelmäpuutarha periytyy 1600-luvulta. Päärakennusta ympäröivän puiston nykymuoto on 1800-luvulta. Puistossa on kaksi rautakautista kalmistoa ja vanhan kirkon paikka.
Köyliönsaarella on myös Köyliön 1752 rakennettu puukirkko. Sen nykyasu on vuodelta 1890. Kirkkoa ympäröi vanha hautausmaa ja hongikko.
Keskiajan vilkkain pyhiinvaelluspolku Pyhän Henrikin tie on johtanut Köyliön Kirkkoluodolta Lähteenkylästä Nousiaisiin. Lähteenkylästä tie jatkuu Huovintien nimellä Kokemäelle.
Historia
Köyliönsaari on ollut merkittävä asuinpaikka jo rautakaudella. Suomen historiassa saari on keskeinen Lalliin ja Pyhään Henrikiin liittyvän perimätiedon ja tradition takia. Köyliönkartanon rälssisäterin on oletettu olleen alkuaan pakanallisen talonpoikaispäällikön Lallin kartano. Kartano otettiin kristinuskon myötä kirkolle ja kartano oli keskiajalla piispankartanona, Kustaa Vaasan aikana kuninkaankartanona. Cedercreutz-suvulle kartano on kuulunut 1740-luvulta alkaen. Taiteilija Emil Cedercreutz syntyi kartanossa 1879.
Kartanon päärakennus tuhoutui 1800-luvun alkupuolella tulipalossa, jonka jälkeen rakennettiin kaksi uusklassillista asuinrakennusta. Rakennukset olivat osa laajempaa asemakaavallista kokonaissuunnitelmaa, joka jäi kuitenkin toteutumatta.
Köyliöjärven rantoja viljeltiin jo varhain ja järven ympäristön asutus oli jo keskiajalla laajalle levinnyt. 1560-luvulla kylissä oli yhteensä 72 taloa.
Köyliö perustettiin Kokemäen kappeliksi 1445. Omaksi kirkkoherrakunnaksi Köyliö erotettiin 1587. Kirkko tuhoutui tulipalossa kesällä 1751.
Köyliön nykyinen kirkko valmistui tornittomana ristikirkkona 1752. Kirkko uudistettiin 1890, jolloin uusittiin mm. ikkuna-aukot, ulko- ja sisäverhous sekä rakennettiin länsipäähän torni. Suunnitelmat teki arkkitehti Sebastian Gripenberg.
Further reading (as the agency lists it)
A.W. Granit, Kjuloholm. Herrgårdar i Finland III. Helsingfors 1929.
Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander (toim.), Suomen kartanot ja suurtilat II. Helsinki 1941.
Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.
Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973.
C.J. Gardberg, Suomalaisia kartanoita. 1989.
Satakunnan rakennusperinne. Satakunnan seutukaavaliitto. Sarja A:177.1990.
Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto 2001.
Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The cultural landscape of Kirkkosaari in Köyliönjärvi is a historically and scenically valuable whole, one of our national landscapes.
Included in the cultural landscape are the low-lying shoreline cultivations, Kirkkosaari, also known as Köyliönsaari, Kirkkoluoto and Kaukosaari, and the birch avenue leading from the kirkonkylä to Kirkkosaari. Settlement dating from prehistoric times is attested by, among others, the Iron Age cemeteries of Tuhkanummi and Yttilän Otta. At Kirkkokari there are remains of a medieval chapel. The Pyhän Henrikin tie runs along the eastern shore of the lake.
The Köyliönkartano, also known as Vanhakartano, on Kirkkosaari has a main building and a second residential building, both in neoclassical style and dating from the early 19th century. The vaulted stone cellar between the residential buildings, known as Lallin kellari, is probably from the building phase of the 16th century. The two-storey, red-ochre-painted Alapytinki was probably built as a residence for servants from the late 18th century. The manor's orchard dates from the 17th century. The present form of the park surrounding the main building dates from the 19th century. The park contains two Iron Age cemeteries and the site of the old church.
Köyliönsaari also has the wooden church of Köyliö, built in 1752. Its present appearance dates from 1890. The church is surrounded by an old cemetery and a pine grove.
The Pyhän Henrikin tie, the busiest pilgrimage route of the Middle Ages, has led from Kirkkoluoto in Köyliö via Lähteenkylä to Nousiainen. From Lähteenkylä the road continues under the name Huovintie to Kokemäki.
History
Köyliönsaari has been a significant settlement since the Iron Age. In Finnish history, the island is central to the folk traditions and legends associated with Lalli and Pyhä Henrik. The rälssisäteri of Köyliönkartano is assumed to have originally been the manor of Lalli, a pagan peasant chieftain. With the coming of Christianity, the manor was taken over by the church, and in the Middle Ages it was a bishop's manor; during the time of Kustaa Vaasa it was a royal manor. The manor has belonged to the Cedercreutz family since the 1740s. The artist Emil Cedercreutz was born at the manor in 1879.
The main building of the manor was destroyed by fire in the early 19th century, after which two neoclassical residential buildings were constructed. These buildings were part of a broader comprehensive town-plan scheme, which, however, was never realised.
The shores of Köyliöjärvi were cultivated from an early date, and settlement around the lake had already spread widely by the Middle Ages. In the 1560s the villages had a total of 72 houses.
Köyliö was established as a chapel of Kokemäki in 1445. It was separated as its own parish in 1587. The church was destroyed by fire in the summer of 1751.
The present church of Köyliö was completed in 1752 as a towerless cross church. The church was renovated in 1890, when, among other things, the window openings and the exterior and interior cladding were renewed, and a tower was built at the west end. The plans were made by architect Sebastian Gripenberg.