RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Suonenjoen rautatieasema ympäristöineen ja ratavartijan talo
Suonenjoki, Pohjois-Savo, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kauppa- ja liikerakennus, kirkko, kylä, liikenteenrakennus, puisto, työväen asuintalo
- Character (as the agency lists it)
- kirkonkylä
- Municipality
- Suonenjoki
- Region
- Pohjois-Savo
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.62359, 27.12661
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 639
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Suonenjoen rautatieasema ympäristöineen kuvastaa kirkonkylän muodostumista liikenteen ja talouden solmukohdaksi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Suonenjoen kirkko laajoine puistoineen, Savon radan rautatieasema ja Asemakadun liikekorttelit muodostavat eheän, kaupungin kehitysvaiheita kuvastavan kokonaisuuden.
Asema, joka on Oulun radan pienen aseman piirustusten mukainen, sijaitsee Suonenjoen kirkonkylän vanhassa keskustassa kirkon lähituntumassa. Se on tyypillinen maaseutuasema, jossa asemapihan lisäksi on asuinalue ja pieni veturitalli. Suonenjoen rautatieasemalta erkanee Iisveden satamarata saha- ja tehdasalueelle Iisveden rannalle. 1920-luvun arkkitehtuurille ominainen ratavartijan talo sijaitsee kapean Suontienselän rannan tuntumassa.
Asemakatu liikerakennuksineen perustuu arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin 1921 Suonenjoen taajaväkistä yhdyskuntaa varten tekemään asemakaavaan.
Puinen päätytornillinen pitkäkirkko on rakennettu 1865. Asemapuisto liittyy kirkkoa ympäröivään puistoon.
Historia
Suonenjoen alue erotettiin Pieksämäen seurakunnasta omaksi rukoushuonekunnaksi 1781 ja kappeliksi 1795. Rautalammin seurakuntaan Suonenjoki liitettiin 1811. Omaksi seurakunnaksi Suonenjoki itsenäistyi 1870. Kirkko valmistui 1865 ja sen suunnitteli F. Öhman. Tapuli valmistui 1823.
Savon rata rakennettiin 1887-1889. Suonenjoen IV luokan asemarakennus valmistui 1889 Knut Nylanderin tekemin suunnitelmin. Rakennusta laajennettiin 1899 ja 1915. Suonenjoen kunnassa oli parhaimmillaan kuusi liikennepaikkaa, joista kirkonkylän asema Suonenjoki oli vilkkain. Savon radan ja Iisveden haararadan valmistuminen 1889 sekä lähivesien kanavoinnit tekivät Suonenjoesta keskuspaikan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Kirkonkylästä muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta 1923, kauppala 1967 ja kaupunki 1977.
Further reading (as the agency lists it)
Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920- Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.
Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).
Jari Ropponen, Suonenjoen historia. Pitäjien takamaasta mansikkakaupungiksi. Suonenjoen kaupunki 1993.
Iiris Koivula, Suonenjoen keskustan ja Iisveden kulttuuriympäristö. Pohjois-Savon ympäristökeskus. Kuopio 2001.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Suonenjoki railway station and its surroundings illustrate the formation of the church village as a junction of transport and the economy at the turn of the 19th and 20th centuries. Suonenjoki church with its extensive park, the Savo Line railway station and the commercial blocks of Asemakatu form a coherent ensemble that reflects the stages of the town's development.
The station, which follows the drawings of a small station on the Oulu Line, is located in the old centre of the Suonenjoki church village, close to the church. It is a typical rural station, with a residential area and a small engine shed in addition to the station yard. From Suonenjoki station a harbour line branches to the Iisvesi sawmill and factory area on the shore of Iisvesi. The track warden's house, typical of 1920s architecture, is located near the shore of the narrow Suontienselkä.
Asemakatu with its commercial buildings is based on the town plan that architect Otto-Iivari Meurman drew up in 1921 for the built-up community of Suonenjoki.
The wooden pitkäkirkko with an end tower was built in 1865. Asemapuisto is connected to the park surrounding the church.
History
The Suonenjoki area was separated from Pieksämäki parish as its own prayer house congregation in 1781 and as a chapel in 1795. Suonenjoki was joined to Rautalampi parish in 1811. Suonenjoki became an independent parish in 1870. The church was completed in 1865 and designed by F. Öhman. The bell tower was completed in 1823.
The Savo Line was built in 1887-1889. The Suonenjoki class IV station building was completed in 1889 to designs by Knut Nylander. The building was extended in 1899 and 1915. At its height, Suonenjoki municipality had six traffic points, of which the church village station Suonenjoki was the busiest. The completion of the Savo Line and the Iisvesi branch line in 1889, together with the canalisation of nearby waters, made Suonenjoki a central place at the turn of the 19th and 20th centuries. The church village was made a built-up community in 1923, a market town in 1967 and a town in 1977.