RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Vanajanlinna
Hämeenlinna, Kanta-Häme, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kartano, puisto, talousrakennus, työväen asuintalo
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Hämeenlinna
- Region
- Kanta-Häme
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.97725, 24.56015
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 58
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Vanajanlinnan punatiilinen päärakennus valeperspektiiviin sijoitettuine siipirakennuksineen on uudemman suomalaisen arkkitehtuurin merkkiteoksia sekä taiteelliselta kvaliteetiltaan että materiaaliselta toteutukseltaan.
Arkkitehtitoimisto Gripenberg-Frosteruksen suunnitelman mukaan rakennettu Vanajanlinna sijaitsee Katumajärven rannalla. Punatiilestä ja graniitista rakennettu päärakennus, kaksikerroksinen tiililinna, on arkkitehti Sigurd Frosteruksen taiteellinen luomus. Koristeveistotyöt ovat kuvanveistäjä Gunnar Finnen ja maalaukset Carl Slotten käsialaa. Päärakennuksen ja järven välinen rinne on rakennettu terassoiduksi puistoksi puutarha-arkkitehti Bengt Schalinin kokonaissuunnitelman mukaan.
Kartanokokonaisuuteen kuuluu metsän rajaan sijoitettu, neliön muodostava punatiilinen talouskeskus, joka sekin on Frosteruksen suunnittelutyötä, sekä rivi punatiilisiä työväen asuinrakennuksia. Talouskeskuksen ja päärakennuksen yhdistää puistokuja.
Historia
Vanajanlinnan kantatilana oli Äikäälän keskiaikainen rälssitila, joka liittyy Vanajan piispankartanon historiaan. Nykyisen Vanajanlinnan historia alkaa 1918, jolloin Äikäälän tilan osti Rosenlew-yhtymän pääosakas, tohtori Carl Wilhelm Rosenlew. Suunnitelmana oli rakentaa Katumajärven rantaan metsätyslinna, johon kutsuttaisiin valtion poliittista ja taloudellista eliittiä. Metsästyksen vaatiman 500 hehtaarin tilakoon vuoksi tilaan hankittiin maata läheisistä Kidun ja Kappolan tiloista.
Vanajanlinnan rakennettiin 1919-1924, talousrakennusten osalta työ jatkui 1920-luvun loppuun saakka. Tiilet tehtiin Janakkalan Leppäkosken tiilitehtaalla ja graniitti tuotiin Leppävaarasta. Rosenlew myi kartanon 1940-luvun alussa saksalaiselle tehtailijalle Willy Daugsille. Aselevon jälkeen Vanajanlinna kuten muukin saksalainen omaisuus Suomessa siirtyi Neuvostoliitolle.
Kartano vuokrattiin 1947 Yrjö Sirolan Säätiölle Suomen kommunistisen puolueen sivistystoimintaa varten. Laajoista pelloista luovutettiin yli puolet rintamamiesten pientila- ja asutuskäyttöön ja loppuosa siirtyi Vanajan kunnalle. 1990-luvun puolivälissä kartano siirtyi Hämeenlinnan kaupungin omistukseen. Kartano toimii yksityisenä hotelli- ja ravintolapalveluita tarjoavana yhtiönä. Alueelle on rakennettu uusi golfkenttä sekä klubirakennus vanhaan navettaan ja uudelleen rakennettuun pihattoon.
Further reading (as the agency lists it)
igurd Frosterus, Vanajan kartano. Arkkitehti 12/1930.
Kirsti Kasnio, Vanajankartanon korjaus, Hämeenlinna. Arkkitehti 1/1982.
C.J. Gardberg, Suomalaisia kartanoita. 1989.
Raili Rytkönen, Vanajan historia 2, Vanajan ja Hämeenlinnan maaseurakunnan historia uuden ajan alusta kunnallishallinnon alkuun 1868. Hämeenlinnan kaupungin julkaisuja 1992.
Marja Mikkola, Heli Jutila, Lauri Putkonen ja Sirkka-Liisa Seppälä, Vanajaveden laakson maisema, esihistoria, rakennettu kultuuriympäristö ja luonto. Hämeen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 245. Hämeenlinna 2001.
Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.
Lauri Putkonen ja Marja Ivars, Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hattulan kunta. Hämeenlinnan kaupunki. Hämeenlinna 2003.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The red-brick main building of Vanajanlinna, with its wing buildings set in a false perspective, is one of the landmarks of more recent Finnish architecture, both in its artistic quality and in its material execution.
Built to the design of the architectural firm Gripenberg-Frosterus, Vanajanlinna stands on the shore of Katumajärvi. The main building, a two-storey brick castle built of red brick and granite, is the artistic creation of the architect Sigurd Frosterus. The decorative sculptural work is by the sculptor Gunnar Finne, and the paintings are by Carl Slotte. The slope between the main building and the lake was laid out as a terraced park according to the overall plan of the landscape architect Bengt Schalin.
The manor ensemble includes a red-brick talouskeskus forming a square, placed at the edge of the forest, which is also the design work of Frosterus, as well as a row of red-brick workers' dwellings. The talouskeskus and the main building are linked by a park alley.
History
The manor on whose land Vanajanlinna stands was Äikäälä, a medieval noble estate linked to the history of the Vanaja bishop's manor. The history of the present Vanajanlinna begins in 1918, when the Äikäälä estate was bought by Dr Carl Wilhelm Rosenlew, the principal shareholder of Rosenlew-yhtymä. The plan was to build a hunting castle on the shore of Katumajärvi, to which the political and economic elite of the state would be invited. Because hunting required an estate of 500 hectares, land was acquired from the nearby Kidu and Kappola farms.
Vanajanlinna was built in 1919-1924, and work on the outbuildings continued until the end of the 1920s. The bricks were made at the Leppäkoski brick factory in Janakkala, and granite was brought from Leppävaara. In the early 1940s Rosenlew sold the manor to the German industrialist Willy Daugs. After the armistice, Vanajanlinna, like other German property in Finland, passed to the Soviet Union.
In 1947 the manor was leased to the Yrjö Sirola Foundation for the educational activities of the Communist Party of Finland. More than half of the extensive fields were handed over for small-holding and settlement use by front-line veterans, and the remainder passed to Vanaja municipality. In the mid-1990s the manor passed into the ownership of the City of Hämeenlinna. The manor operates as a private company providing hotel and restaurant services. A new golf course has been built in the area, along with a clubhouse in the old cowshed and a rebuilt free-stall barn.
Nearby in the register
- Vanajan kirkkoValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
- Perttulan oppilaitos ja Miemalan AlikyläValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
- Katisten kartanoValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.