RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Seitapaikat
Enontekiö, Inari, Kittilä, Muonio, Lappi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- muinaisjäännös, saamelaiskulttuuri
- Character (as the agency lists it)
- tunturimaisema
- Municipalities
- Enontekiö, Inari, Kittilä, Muonio
- Region
- Lappi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 68.21998, 25.56256
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 5236
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Seitapaikat kuvastavat saamelaiskulttuuriin liittyvää, luonnosta elävän väestön historiallista maailmankuvaa ja henkistä perinnettä. Inarijärven Ukonsaari, Taatsin, Pakasaivon, Äkässaivon ja Näkkälän seitapaikat ovat tunnettuja, osittain nähtävyyspaikoiksi muodostuneita. Seidat ovat olleet esimerkiksi muusta ympäristöstä selkeästi erottuvia kalliomuodostelmia tai isoja luonnonkiviä.
Saamelaisten vanha uskonto on perustunut animistiseen maailmankatsomukseen ja shamanistiseen kulttimuotoon. Elämänantajana oli luonto. Kivipaasien, sisäjärvien ja tunturien uskottiin auttavan ihmisiä, kun niitä palvottiin ja niille uhrattiin. Uhrit olivat lahjauhreja tai yhteisöllisiä uhreja. Uhrilahjoina olivat poro- ja peuraseidoille sarvet ja luut, kalaseitoja voideltiin kalanrasvaa sisältävällä uhriliemellä, yleisseidoille molemmat.
Jumalia ovat olleet luonnonilmiöt aurinko, kuu, ukkosen-, tuulen- ja vedenjumala. Seidat ovat pyhitettyjä kulttipaikkoja, usein erikoisia ja vaikuttavia luonnonmuodostelmia. Saivo puolestaan on uskomusten mukaan vainajien asuinpaikka, saivojärven pohjan alla ylösalaisin oleva toinen maailma. Saivojärvet ovat yleensä hyvin syviä, kirkasvetisiä ja laskujoettomia.
ENONTEKIÖ Näkkälän seita
Näkkälän seita sijoittuu Näkkälän talvikylän eteläpuolella koivua kasvavalle moreenikumpareelle Syynitievan tyveen Näkkäläjärven länsirannalla. Ylöspäin kapeneva kivi on pohja-alaltaan nelikulmainen ja yli kolme metriä korkea. Kivi on ollut kalamiesten lisäksi myös peuramiesten seita.
INARI
Inarinjärvestä Ukonselällä jyrkästi kohoava Ukonsaari on korkeaharjainen 300 m pitkä ja 100 m leveä pahtasaari, jolla on useita luolia ja onkaloita. Ukonsaari on hyvin tunnettu, laajasti palvottu ja kunnioitettu pyhä paikka. Ukonsaari on ollut yksi merkittävimmistä ukkosen, voimakkaimman jumalan palvontapaikoista. On mahdollista, että Ukkoa on palvottu ja sille uhrattu yli tuhannen vuoden ajan. Saaren saamenkielinen nimi Äijih tarkoittaa ukkosta. Muita inarinsaamelaisten jumalia olivat Aurinko, Vesimies, Tuulimies ja Seita.
KITTILÄ Taatsin seitapaikka ja Taatsinkirkko
Kapea, kallioseinämäinen Taatsinjärvi on seitapaikoista tunnetuimpia. Taatsin seita järven luoteispäässä on luontainen, kymmenisen metriä korkea, pykälittäin ylöspäin kapeneva kivipatsas, jonka laella on aiemmin ollut neljän tuulen lakkia muistuttava kivi. Lähellä on lähes pystysuora kalliopahta Taatsinkirkko, johon liittyy myös palvontaperinteitä.
MUONIO Pakasaivo ja Äkässaivo
Pakasjärven kaakkoispuolella oleva Pakasaivo on noin kilometrin mittainen ja 20-100 metrin levyinen rotkojärvi, jonka lähes pystysuorat pahtaseinät ovat noin 50-70 metriä korkeita.
Äkäsjärven, jyrkkäseinäisen saivojärven itärannalla on kirkkopahta, seitakivi, joka on pystyyn nostettu laattakivi korkealla kalliojyrkänteellä Äkäsjärven itärannalla.
Historia
Saamelaisten asuinalueella sijaitsevat seitapaikat ja saivojärvet olivat esikristilliseen uskomusmaailmaan liittyviä kulttipaikkoja. Jokaisella saamenkylällä oli oma seita ja uhripaikat seidan vieressä.
Kristinuskoon kääntymisen jälkeen 1600-1700 -luvuilla seidat alkoivat jäädä pois käytöstä.
Further reading (as the agency lists it)
Kirsi Aapala, Seitauskosta ja Ukon palvonnasta. Raito 1/1989. Lapin maakuntamuseo.
Juha Pentikäinen, Saamelaiset - Pohjoisen kansan mytologia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Hämeenlinna 1995.
Veli-Pekka Lehtola, Saamelaiset - historia, yhteiskunta, taide. Jyväskylä 1997.
Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto, arkeologian osasto 2001.
Peter Johansson, Pakasaivo – luonnon kummajainen ja haltijoiden koti. Raito 1/2002. Lapin maakuntamuseo.
Juha Pentikäinen, Karhun kannoilla: Metsänpitäjä ja Mies. Etnika 2005.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Seitapaikat reflect the historical worldview and spiritual tradition of the nature-dependent population associated with Sami culture. The seitapaikat of Ukonsaari in Inarijärvi, Taatsi, Pakasaivo, Äkässaivo and Näkkälä are well known, and some have become tourist attractions. For example, seidat have been rock formations or large natural stones clearly distinct from their surroundings.
The old Sami religion was based on an animistic worldview and a shamanistic form of worship. The giver of life was nature. Stone boulders, inland lakes and fells were believed to help people when they were worshipped and sacrificed to. The sacrifices were gifts or communal sacrifices. The sacrificial gifts for reindeer and wild reindeer seidas were horns and bones; fish seidas were anointed with a sacrificial broth containing fish fat, and general seidas received both.
The deities were natural phenomena: the sun, the moon, and the gods of thunder, wind and water. Seidas are sacred cult sites, often unusual and striking natural formations. A saivo, on the other hand, is according to belief the dwelling place of the dead, an upside-down second world beneath the bottom of the saivo lake. Saivo lakes are generally very deep, clear-watered and without outflowing rivers.
ENONTEKIÖ Näkkälä seita
Näkkälä seita is located south of the winter village of Näkkälä, on a birch-covered moraine hillock at the foot of Syynitie, on the western shore of Näkkäläjärvi. The stone, narrowing upwards, is quadrangular at its base and over three metres high. Besides fishermen, the stone has also been a seita for reindeer herders.
INARI
Ukonsaari, which rises steeply in Ukonselkä on Inarijärvi, is a high-ridged pahtasaari island 300 m long and 100 m wide, with several caves and hollows. Ukonsaari is a well-known, widely worshipped and revered sacred place. Ukonsaari has been one of the most important worship sites of the thunder god, the most powerful of the gods. It is possible that Ukko has been worshipped and sacrificed to for more than a thousand years. The island's Sami name, Äijih, means thunder. Other gods of the Inari Sami were Aurinko, Vesimies, Tuulimies and Seita.
KITTILÄ Taatsi seitapaikka and Taatsinkirkko
The narrow, rock-walled lake Taatsinjärvi is one of the best known seitapaikat. The Taatsi seita at the north-western end of the lake is a natural stone pillar about ten metres high, narrowing upwards in steps, on whose top there was formerly a stone resembling the cap of the four winds. Nearby is a nearly vertical rock pahta, Taatsinkirkko, which is also associated with worship traditions.
MUONIO Pakasaivo and Äkässaivo
Pakasaivo, south-east of Pakasjärvi, is a ravine lake about one kilometre long and 20-100 metres wide, whose almost vertical pahta walls are about 50-70 metres high.
On the eastern shore of Äkäsjärvi, a steep-walled saivo lake, is the kirkkopahta, a seitakivi: a slab stone raised upright on a high rock escarpment on the eastern shore of Äkäsjärvi.
History
The seita sites and saivojärvet located in the Sami settlement area were cult sites associated with the pre-Christian belief world. Every saamenkylä had its own seita, and sacrificial sites were situated next to the seita.
After the conversion to Christianity, the seidat began to fall out of use during the 1600-1700s.