RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Enontekiön saamelaisasutuksen talvi- ja kesäkylät
Enontekiö, Lappi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kylä, pihapiiri, saamelaiskulttuuri
- Character (as the agency lists it)
- tunturimaisema
- Municipality
- Enontekiö
- Region
- Lappi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 68.60064, 23.57928
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 5213
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Näkkälän talvikylä sekä Kalkujärven ja Pöyrisjärven kesäkylät edustavat maassamme pisimpään täyspaimentolaiseen poronhoitoon perustuneen saamelaisasutuksen vuotuismuuton elinympäristöjä Käsivarren Lapin karulla ja harvaan asutulla tunturiseudulla.
Talvi- ja kesäkyläjärjestelmä perustuu paimentolaisen poronhoidon edellyttämään vuotuismuuttoon laidunkierron ja kalastusmahdollisuuksien toteuttamiseksi eri vuodenaikoina. Kesäkylät sijoittuvat ylemmäs tunturialueille.
Nykyisen Enontekiön saamelaisasutus sijoittuu Tornion Lapin vanhojen siitojen eli Rounalan, Suonttavaaran ja Peltojärven lapinkylien alueelle.
Näkkälän kylä sijaisee pienen Näkkäläjärven pohjoisrannalla laajojen erämaiden keskellä. Maisemiltaan vaikuttavassa ympäristössä sijaitsevan kylän rakennuskanta koostuu pienikokoisesta, vapaasti saamelaisen rakentamistradition mukaan sijoitetusta rakennuskannasta. Kylän eteläosassa Näkkäläjärven länsirannalla on Näkkälän seitakivi.
Näkkälästä lähtee Pöyrisjärvelle noin 15 km mittainen polkutie. Lähellä Norjan rajaa sijaitsevan Pöyrisjärven eteläpuolella, pienen lammen rannalla on vanha saamelaisten kesäkylä, joka harmaine rakennuksineen muodostaa yhtenäisenä säilyneen kokonaisuuden. Alue on käytössä edelleen, se on Näkkälän paliskunnan Jauristunturin itäkyläläisten aluetta.
Kalkujärvi on vanha Maggojen ja Näkkäläjärven sukujen kesäasuinpaikka, jossa on asuttu ja paimennettu poroja 1900-luvun alusta asti. Nykyisin se on Jauristunturin itäkyläläisten kausiasuinpaikka, jossa asutaan kevättalvella paimennusaikana. Syystalvella siellä asutaan ettoaikana eli kun kootaan poroja. Asuintupia on 9, aittoja 12. Kylän ympäristössä on paljon vanhoja kota- ja asuinsijoja sekä lypsy-ja merkitysniemiä. Ensimmäiset tuparakennukset ovat 1920-luvulta.
Pöyrisjärven kylä on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.
Historia
Suomen läntisellä saamelaisalueella poronhoitoon perustuva saamelaisasutus keskittyi Itä-Enontekiön mäntymetsävyöhykkeelle sekä Könkämäenon - Muonionjoen varrelle. Enontekiön tunturialueiden saamelaisasutuksen muuttoasutusjärjestelmää säätelivät poronhoidon mukaiset vuotuiskiertotarpeet.
Kun Suomen suuriruhtinaskunnan ja Norjan valtakunnan väliset rajat sulkeutuivat 1852, joutuivat jutaavat saamelaiset valitsemaan, minkä valtion asukkaiksi he asettuivat. Rajojen sulkeutumisen jälkeen Pöyrisjärvi toimi paimentolaissaamelaisten kesäasuinpaikkana ja talvisin siirryttiin porojen kanssa outamaille Hetan ja Näkkälän kylän lähistöille. Kalkujärven kylä vakiintui kesäpaikaksi 1900-luvun alussa. Kesäkylät olivat myös hillastuksen ja syyskalastuksen tukikohtia. Pöyrisjärven käytön huippu ajoittui 1910-1940-luvuille, jolloin alueella kävi myös suomalaisia talollisia sesonkikalastusmatkoillaan.
Further reading (as the agency lists it)
Martti Linkola, Saamelaisten poropaimentolaisuuden vaiheet. M. Linkola (toim.), Lappi 4, Saamelaisten ja suomalaisten maa. 1985.
Satu Kalpio ja Tarja Bergman, Lapin perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut nr 116. Lapin ympäristökeskus ja Metsähallitus. 1999.
Mirja Rauhala, Enontekiön kulttuuriympäristöohjelma. Suomen ympäristö 282. Ympäristöministeriö 2002.
Jukka Pennanen – Klemetti Näkkäläjärvi, Siiddastallan – siidoista kyliin. Luontosidonnainen saamelainen kulttuuri ja sen muuttuminen. 2000.
Klemetti Näkkäläjärvi, Jauristunturin elämää. Itä-Enontekiön poronhoito ennen vuoden 1852 rajansulkua. – Eallin Jávrresduoddaris. Nuorta-Eanodaga lagashistorjá sániiguin ja govaiguin. Jauristunturin elämää. Itä-Enontekiön lähihistoriaa sanoin ja kuvin. Eanodaga sámiid searvi rs, Eanodat – Enontekiö 2004.
Klemetti Näkkäläjärvi, Piirteitä Suomen saamelaisten vuotuiskierrosta ja asumisesta 1900-luvulla. Tiina Elo ja Päivi Magga (toim.), Eletty, koettu maisema – näkökulmia saamelaiseen kulttuurimaisemaan. Suomen ympäristö 34. Lapin ympäristökeskus 2007.
Klemetti Näkkäläjärvi - Jukka Pennanen, Liikkumisen ulottuvuudet; Poronhoito perustuu pohjoisen luonnon vuotuiskiertoon; Jukka Pennanen, Suurporonhoito muutti tunturisaamelaisten talvikyliä. J. Pennanen – K. Näkkäläjärvi (toim.), Siiddastallan – siidoista kyliin. Luontosidonnainen saamelainen kulttuuri ja sen muuttuminen. Inarin saamelaismuseon julkaisuja n:o 3. 2000.
Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto, arkeologian osasto 2001.
Mauno Hiltunen, Norjan ja Norlannin välissä. Enontekiö 1550-1808. Asukkaat, elinkeinot ja maanhallinta. Scrípta Historica 32. Oulun historiaseura 2007.
Klemetti Näkkäläjärvi, Piirteitä Suomen saamelaisten vuotuiskierrosta ja asumisesta 1900-luvulla. Eletty, koettu maisema – näkökulmia saamelaiseen kulttuurimaisemaan. Suomen ympäristö 34. Lapin ympäristökeskus 2007.
Matti Enbuske, Vanhan Lapin valtamailla. Asutus ja maankäyttö historiallisen Kemin Lapin ja Enontekiön alueella 1500-luvulta 1900-luvun alkuun. Bibliotheca Historica 113. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2008.
"Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi" -inventointihanke 2004-2008, aineistot. Lapin ympäristökeskus.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Näkkälä winter village and the Kalkujärvi and Pöyrisjärvi summer villages represent the habitats of the annual migration of the Sami settlement that for the longest time in our country was based on fully nomadic reindeer herding, in the barren and sparsely populated fell region of Käsivarsi Lapland.
The winter and summer village system is based on the annual migration required by nomadic reindeer herding, in order to carry out grazing rotation and make use of fishing opportunities in different seasons. The summer villages are located higher up in the fell areas.
The present-day Sami settlement of Enontekiö is located in the area of the old siidas of Tornio Lapland, namely the Sami villages of Rounala, Suonttavaara and Peltojärvi.
Näkkälä village is located on the northern shore of the small Näkkäläjärvi lake, in the middle of vast wilderness areas. In this scenically striking setting, the village's building stock consists of small-scale buildings placed freely according to the Sami building tradition. In the southern part of the village, on the western shore of Näkkäläjärvi, is the Näkkälä seita stone.
A path of about 15 km runs from Näkkälä to Pöyrisjärvi. On the southern side of Pöyrisjärvi, near the Norwegian border, on the shore of a small pond, is an old Sami summer village, which with its grey buildings forms a unified, well-preserved whole. The area is still in use; it is the area of the eastern villagers of Jauristunturi, Näkkälä reindeer herding district.
Kalkujärvi is an old summer residence of the Maggo and Näkkäläjärvi families, where people have lived and herded reindeer since the early 20th century. Today it is a seasonal residence of the eastern villagers of Jauristunturi, where people live in the spring and winter during the herding season. In the autumn and winter, people stay there during the ettoaika, that is, when reindeer are gathered. There are 9 dwelling tupas and 12 granary storehouses. In the surroundings of the village there are many old kota and dwelling sites as well as lypsy- and merkitysniemi sites. The first tupa buildings date from the 1920s.
Pöyrisjärvi village is a nationally valuable landscape area.
History
In the western Sami area of Finland, Sami settlement based on reindeer herding was concentrated in the pine forest zone of eastern Enontekiö and along the Könkämäeno - Muonionjoki. The migratory settlement system of the Sami in the fell areas of Enontekiö was regulated by the annual circulation needs of reindeer herding.
When the borders between the Grand Duchy of Finland and the Kingdom of Norway closed in 1852, the jutaavat Sami had to choose which state they would settle in. After the borders closed, Pöyrisjärvi served as a summer residence for nomadic Sami, and in winter people moved with their reindeer to the outamaat near the Hetta and Näkkälä villages. Kalkujärvi village became established as a summer place in the early 20th century. The summer villages were also bases for cloudberry picking and autumn fishing. The peak of the use of Pöyrisjärvi occurred in the 1910s to the 1940s, when Finnish farmers also visited the area on seasonal fishing trips.