RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Yrjö Kokon Ungelon torppa
Enontekiö, Lappi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- merkkimieskoti, muinaisjäännös, talousrakennus
- Character (as the agency lists it)
- kirkonkylä
- Municipality
- Enontekiö
- Region
- Lappi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 68.38746, 23.65614
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 5210
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Asuinsijan, paikan ja henkilöhistorian välinen kiinteä yhteys tekee Ungelon torpasta merkittävän alkuperäisellään säilyneen kirjailijakodin. Henkilöhistoriallinen kohde liittyy kiinteästi kirjailija Yrjö Kokon (1903-1977) elämään ja tuotantoon. Kohde kuvastaa yleisemminkin sodanjälkeistä hakeutumista pohjoisen luonnon pariin ja nousevaa luonnoarvojen tiedostamista sekä tilausta tällaisten kokemusten popularisoinnille.
Ungelon niemeen sovittuvat hirsirakennukset ilmentävät luonnon ja sadunomaisuuden (mm. "Pessi ja Illusia") sekä Lapin (mm. "Neljän tuulen tie") kuvaajana tunnetun Yrjö Kokon kirjailijauraa ja persoonaa. 1950-luvulla rakennuttamassaan asumuksessa Kokko kirjoitti ja työsti joitakin teoksiaan valokuvavedoksia myöten.
Ounasjärveen pistävän niemen yhdistää Enontekiön keskustaajaman Hetan muuhun asutukseen kapea maakannas ja polku. Pienimittakaavainen puinen rakennuskanta (asuinrakennus, sauna, venehuone ja verkkokatos) on Yrjö Kokon ajalta.
Niemeke on osa kivikautista asuinpaikkaa ja tiettävästi alunperiin väliaikaisena hautapaikkana käytetty saari.
Historia
Kirjailija Yrjö Kokko hakeutui sodan jälkeen eläinlääkäriksi Käsivarren Lappiin ja ryhtyi ammattikirjailijaksi, mitä tarkoitusta varten hän hankki asumattoman niemen Hetasta. Itse suunnittelemaansa, talonpoikaiseen rakennustapaan perustuvaa, 1952 valmistunutta kirjailijakotiaan hän kuvaa samannimisessä teoksessa. Asuinrakennus oli käytössä sekä työhuoneena että perheen vapaa-ajan asuntona varsinkin ensimmäisen vuosikymmenen valmistumisestaan.
Further reading (as the agency lists it)
Yrjö Kokko, Ungelon torppa. Porvoo 1957.
Anneli Aro, Ungelon torppa. Raito 2/2001. Lapin maakuntamuseo.
Jukka Parkkinen, Yrjö Kokko - sadun ja luonnon runoilija. Helsinki 2003.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The close connection between dwelling site, place and personal history makes Ungelo croft a significant writer's home that has survived in its original state. The site of personal historical significance is closely linked to the life and work of writer Yrjö Kokko (1903-1977). More generally, the site reflects the post-war move towards the northern nature, the growing awareness of natural values, and the demand for popularising such experiences.
The log buildings that fit into the Ungelo headland reflect the writing career and personality of Yrjö Kokko, known as a depicter of nature and fairy-tale qualities (e.g. "Pessi ja Illusia") and of Lapland (e.g. "Neljän tuulen tie"). In the dwelling he had built in the 1950s, Kokko wrote and worked on some of his works, even down to the photographic prints.
A narrow isthmus and a path connect the headland jutting into Ounasjärvi to the rest of the settlement of Hetta, the central village of Enontekiö. The small-scale wooden building stock (dwelling house, sauna, boathouse and net shelter) dates from Yrjö Kokko's time.
The little promontory is part of a Stone Age settlement site and is reportedly an island that was originally used as a temporary burial place.
History
After the war, writer Yrjö Kokko took up a post as a veterinary surgeon in Käsivarsi Lapland and became a professional writer; for this purpose he acquired an uninhabited headland at Hetta. He describes the writer's home he designed himself, based on the traditional peasant building method and completed in 1952, in the work of the same name. The dwelling house was used both as a study and as the family's holiday home, especially during the first decade after its completion.
Nearby in the register
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.