RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Nurmon kirkonseutu
Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- hautakappeli, kellotapuli, kirkko, kylä, talonpoikaistalo
- Character (as the agency lists it)
- kirkonkylä
- Municipality
- Seinäjoki
- Region
- Etelä-Pohjanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.83872, 22.90769
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4874
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Nurmon kirkonseutu on jokivarressa peltolakeuksien keskellä sijaitseva pienimuotoinen, hyvin säilynyt eteläpohjalainen kirkkoympäristö kirkkoineen, tapuleineen, hautausmaineen ja kirkkoaukioineen. Nurmon kirkko ja tapuli ovat tunnetun alahärmäläisen Hakolan kirkonrakentajasuvun työtä.
Kirkkomiljööseen liittyy Loukon talon pihapiiri, jossa on säilynyt useita vanhoja rakennuksia. Loukon vilja-aitat rajaavat kirkkoaukiota.
Nurmon kirkko on 1779 valmistunut ristikirkko, jota ympäröi kiviaidan reunustama hautausmaa. Kirkkomaan rakennuksia ovat kellotapuli ja kirkon muotoa jäljittelevä 1928 rakennettu siunauskappeli. Tapulin seinässä on kuortanelaisen koristeveistäjä Heikki Mikkilän 1840-luvulla tekemä vaivaispoika. Sankarihaudoilla on Kalervo Kallion veistämä sankaripatsas.
Historia
Alunperin Lapuan emäseurakuntaan kuuluneen Nurmon kappeliseurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1727 ja pappila 1766. Nykyinen eli toinen kirkko on alahärmäläisten Antti ja Kaappo Hakolan 1779 rakentama. Alkuperäinen punainen ulkoväri muutettiin vaaleaksi 1913. Kirkon vieressä oleva pohjalaistyylinen renessanssitapuli rakennettiin 1770.
Vanhin säilynyt tieto Loukon tilasta on vuoden 1562 kymmenysveroluettelossa. Tila säilyi Louko-suvun omistuksessa aina 1830-luvun lopulle asti, jolloin sen osti Östermyran ruukin isäntä G.A. Wasastjerna, joka rakennutti ruukinkartanon ulkotilalle uuden päärakennuksen.
Nurmo itsenäistyi kirkkoherrakunnaksi 1879. Seinäjoen kappeli Nurmosta tuli 2009.
Further reading (as the agency lists it)
Ilkka Takala, Nurmon seurakunnan vaiheita. 1965.
Nurmon kirja. Tampereen yliopiston kansanperinteen laitoksen julkaisu 2. Julk. Nurmoo-seura; toim. Vuokko Kivisaari 1974.
J. V. Talvitie, Vuosisatain saatossa. Nurmon 200-vuotias ristikirkko. Nurmon seurakunta 1979.
Armas Luukko, Aarre Läntinen, Olavi Latikka, Nurmon historia 1-3. Nurmon kunta 1983, 1994.
Helena Teräväinen, Lakiaa ja komiaa. Kohti kulttuuriympäristön uusia arvoja Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaan kulttuuriympäristöohjelma, Länsi-Suomen ympäristökeskus. Vaasa 2003.
Merja Suomela, Nurmon keskustan osayleiskaava-alueen inventointi. Nurmon kunta. Maa ja Vesi Oy 2004. KIOSKI-tietokanta, Länsi-Suomen ympäristökeskus. 20.3.2008.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Nurmo church area is a small-scale, well-preserved South Ostrobothnian church environment located on a riverbank amid open fields, with its church, bell tower, cemetery and church square. The Nurmo church and bell tower are the work of the well-known Hakola family of church builders from Alahärmä.
The church setting includes the farmyard of Loukko farm, where several old buildings have survived. The Loukko granary storehouses frame the church square.
The Nurmo church is a cruciform church completed in 1779, surrounded by a cemetery bounded by a stone fence. Buildings in the churchyard include the bell tower and the blessing chapel built in 1928, which imitates the form of the church. In the wall of the bell tower is a vaivaispoika (poor boy) made in the 1840s by Heikki Mikkilä, an ornamental carver from Kuortane. The war heroes' graves have a hero statue sculpted by Kalervo Kallio.
History
The first church of the Nurmo chapel parish, which originally belonged to the Lapua mother parish, was built in 1727, and the parsonage in 1766. The present, or second, church was built in 1779 by Antti and Kaappo Hakola of Alahärmä. The original red exterior colour was changed to light in 1913. The Ostrobothnian-style Renaissance bell tower next to the church was built in 1770.
The oldest surviving reference to the Louko farm is in the tithe register of 1562. The farm remained in the possession of the Louko family until the late 1830s, when it was bought by G.A. Wasastjerna, proprietor of the Östermyra ironworks, who had a new main building constructed on the outlying farm of the ironworks manor.
Nurmo became an independent parish in 1879. The Seinäjoki chapel was separated from Nurmo in 2009.