RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Särkän kämppäkartano
Kuhmo, Kainuu, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kausiasunto
- Character (as the agency lists it)
- metsämaisema
- Municipality
- Kuhmo
- Region
- Kainuu
- Country
- Finland
- Coordinates
- 64.20309, 29.94809
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4855
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Särkän kämppäkartano on edustava esimerkki valtion rakennuttamasta suurten savottojen ja sotakorvaussavottojen aikakauden, 1950-luvun metsätyökämppäkokonaisuudesta Kuhmossa, jossa yli 80 % maa-alasta on metsää ja metsäalasta lähes puolet valtion omistuksessa.
Kämppäkartanon tukikohtaluonne on otettu huomioon valitsemalla Särkän kämpän rakennuspaikaksi Särkkälammen ranta, mikä on tarjonnut myös riittävän vedensaannin sekä viihtyisän ympäristön. Särkän miehistökämppä on rakennettu hirrestä luonnonkiviperustalle 1956. Se tehtiin pysyväluontoiseksi tukikohdaksi eikä purettavaksi ja siirrettäväksi kuten kevytrakenteiset kämpät. Särkkä edustaa perinteistä hirsirakennustapaa ennen kuin kämppien rakentamisessa siirryttiin kevyeen lautarakenteeseen.
Hirrestä rakennetun miehistökämpän toisessa päädyssä on ruokala ja toisessa suuri makuusali. Niiden väliin jäävät keittiö, emännän huone ja vaatteiden kuivaushuone. Ruokalan vieressä on päätyhuone, johon on oma sisäänkäynti. Ruokalan ja makuusalin sisäänkäynnit ovat pihajulkisivun laidoissa, keskeltä on käynti rakennuksen alla olevaan kellariin. Kokonaisuuteen kuuluvat miehistökämpän lisäksi hirsirakenteinen Teräväpää eli työnjohdon kämppä ja talli sekä kolme lautarakenteista varastoa ja jyrkkään hiekkarinteeseen kaivettu maakellari.
Historia
Kausityönä tehtyjen metsäsavottojen valmistelut alkoivat yleensä syyskuussa ja savotat kestivät marraskuulta maalis-huhtikuulle. Asumukset ja huoltorakennukset olivat yleensä käytössä vain yhden talven, mutta useampia hakkuukausia varten rakennettiin pysyviä asumuksia. Vuoden 1928 jälkeen kämppien rakentaminen kuului työnantajalle. Kämppälain jälkeen 1930-luvulla parannettiin kämppien varustusta ja sosiaaliministeriön teettämät kämppien tyyppipiirustukset alkoivat vaikuttaa rakennustekniikkaan. Edelleen 1950-luvulla panostettiin kämppien tason parantamiseen ja mm. niiden ympäristön kohentamiseen. 1956 toimintansa aloittanut Metsähallituksen kämppätoimikunta laati tyyppipiirustuksia, joita annettiin korvausta vastaan puutavarayhtiöiden käyttöön.
Further reading (as the agency lists it)
Anu Vauramo, Kämpiltä kelokyliin - Metsähallituksen suojellut rakennukset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A No 44. Vantaa 1995.
Kari Tervo, Kuhmo - Rajalla. Kuhmon kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2006. Kajaani 2006.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Särkkä kämppäkartano is a representative example of the 1950s forest-work hut complex built by the state in the era of large-scale logging and war-reparation logging, in Kuhmo, where more than 80 % of the land area is forest and nearly half of the forest area is state-owned.
The base-camp character of the kämppäkartano was taken into account by choosing the shore of Särkkälampi as the building site of the Särkkä hut, which also provided an adequate water supply and a pleasant setting. The Särkkä crew hut was built in 1956 of logs on a natural stone foundation. It was designed as a permanent base rather than a structure to be dismantled and moved, as lightweight huts were. Särkkä represents the traditional log-building method, before huts began to be built in lightweight board construction.
At one end of the log crew hut is the dining room, and at the other is a large sleeping hall. Between them lie the kitchen, the matron's room and a clothes-drying room. Next to the dining room is an end room with its own entrance. The entrances to the dining room and the sleeping hall are at the ends of the courtyard façade; in the middle is an entrance to the cellar beneath the building. The complex includes, in addition to the crew hut, Teräväpää, i.e. the foremen's hut, a log-built structure, and a stable, as well as three storehouses of board construction and an earth cellar dug into a steep sand slope.
History
Preparations for seasonal forest logging operations generally began in September, and the logging operations lasted from November to March-April. Dwellings and service buildings were generally in use for only one winter, but permanent dwellings were built for several felling seasons. After 1928 the construction of huts was the responsibility of the employer. After the kämppälaki, in the 1930s the equipment of the huts was improved, and standard hut drawings commissioned by the Ministry of Social Affairs began to influence building technology. In the 1950s, further efforts were made to raise the standard of the huts and, among other things, to improve their surroundings. The Metsähallitus hut committee, which began operating in 1956, drew up standard drawings, which were made available to timber companies for a fee.