RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Lassilan taloryhmä
Evijärvi, Etelä-Pohjanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- pihapiiri, talonpoikaistalo, talousrakennus
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Evijärvi
- Region
- Etelä-Pohjanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 63.36045, 23.53044
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4558
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Evijärven Jokikylässä sijaitsevat Lassilan talot edustavat harvaanasutun Pohjanmaan suomenkielisen sisämaaseudun talonpoikaista rakentamistapaa. Niitä ympäröivä agraarimaisema Välijoen varressa kuuluu Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä ruotsalaisen Pohjanmaan rajalla sijaitsevan Evijärven vanhimpaan asutusalueeseen.
Lassilan taloryhmä muodostuu kolmesta vierekkäisestä asuinrakennuksesta, jotka periytyvät 1700-luvun lopulta. Punamullatut pohjalaistalot ovat puolitoistakerroksisia ja voimakkaasti korostetulla räystäslistalla varustettuja.
Jokikylä sijaitsee nimensä mukaisesti Lappajärvestä Evijärveen virtaavan Välijoen varrella. Jokireitti jatkaa Ähtävänjokena kohti Pedersöreä ja Pietarsaarta.
Historia
Evijärvelle muodostui pysyvää asutusta jo 1400-luvulla, ja 1540-1550-luvulla alueella oli jo vahvaa ruotsalais- ja savolaisasutusta. Ensimmäiset talot sijoittuivat Ähtävänjoen vesistön vanhan kulkureitin varteen, järvi- ja jokikalastuksen kannalta edullisille paikoille.
1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla alueelle syntyi muutamia uusia taloja. Evijärvellä mainitaan 13 taloa 1548: Norr-Ena, Söder-Ena, Kniivilä, Pesonen, Kultalahti, Särkijärvi, Lassila, Kirsilä, Åby, Honkiniemi, Kerttu-Kurvi, Kautiainen ja kaksi Lassilaa. Talot sijaitsivat Inankylässä, Särkijärvellä, Evijärven länsi- ja etelärantojen läheisyydessä, Haapajärvellä ja Evijärven kylässä. Jokikylä (maarekisterissä Jokela) erotettiin isojaon yhteydessä 1790-luvun lopulla Evijärven kylästä.
Asutus laajentui 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun jälkipuoliskolla. Vielä 1700-luvulla kantatalot pysyivät jakamattomina huolimatta isojaosta. Toimeentulo saatiin karjatalousvaltaisesta maataloudesta ja kalastuksesta, ja 1600-luvun puolivälistä 1800-luvun lopulle myös tervanpoltosta. Välijoessa oli 10-12 jauhomyllyä, ja metsissä kymmeniä tervahautoja.
Jokea seuraava, Evijärven halki kulkeva Lappajärven ja Pietarsaaren välinen tie oli kuljettavassa kunnossa jo 1600-luvun lopulla.
Further reading (as the agency lists it)
Perinnealbumi. Etelä-Pohjanmaa I. Vaasa 1981.
Heikki Junnila ja Heikki Rantatupa (toim.), Toivo Nygård (toim.), Järviseudun historia I-III. Vaasa 1983, Kokkola 1990.
Joki, kylä - ajanvirta. Kirja Evijärven Jokikylästä. Jokikylän kotiseutupiiri. Alajärvi 1996.
Tapio Salminen et al., Pohjanmaan kautta. Tiet ja liikenne Pohjanmaalla keskiajalta 1990-luvulle. Tielaitos. Jyväskylä 1997.
Eija-Liisa Kangas, Evijärven kunnan kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja rakennelmat. Painamaton inventointi. Evijärven kunta 1998.
Evijärven kunnan kotisivut. Kylät, Jokikylä, Historiikki. http://jokikyla.evijarvi.fi/historiikki.html (7.2.2008).
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Lassila houses in Jokikylä, Evijärvi, represent the farmhouse building tradition of the sparsely populated Finnish-speaking inland countryside of Ostrobothnia. The agrarian landscape surrounding them along the Välijoki belongs to the oldest settlement area of Evijärvi, which lies on the border between South and Central Ostrobothnia and Swedish-speaking Ostrobothnia.
The Lassila farm group consists of three adjacent residential buildings, which date back to the end of the 18th century. The red-ochre painted Ostrobothnian houses are one-and-a-half-storey and have a strongly emphasised eaves board.
Jokikylä is located, as its name suggests, along the Välijoki, which flows from Lappajärvi to Evijärvi. The river route continues as the Ähtävänjoki towards Pedersöre and Pietarsaari.
History
Permanent settlement was established in Evijärvi as early as the 15th century, and by the 1540s–1550s the area already had strong Swedish and Savonian settlement. The first farms were situated along the old travel route of the Ähtävänjoki waterway, in places favourable for lake and river fishing.
At the end of the 16th century and in the 17th century, a few new farms came into being in the area. Thirteen farms are mentioned in Evijärvi in 1548: Norr-Ena, Söder-Ena, Kniivilä, Pesonen, Kultalahti, Särkijärvi, Lassila, Kirsilä, Åby, Honkiniemi, Kerttu-Kurvi, Kautiainen and two Lassilas. The farms were located in Inankylä, at Särkijärvi, near the western and southern shores of Evijärvi, at Haapajärvi and in the village of Evijärvi. Jokikylä (Jokela in the land register) was separated from the village of Evijärvi in connection with the isojako at the end of the 1790s.
Settlement expanded at the end of the 18th century and in the second half of the 19th century. Even in the 18th century the kantatalot remained undivided despite the isojako. Livelihoods came from livestock-dominated farming and fishing, and from the mid-17th century to the end of the 19th century also from tar burning. There were 10-12 grain mills in the Välijoki, and dozens of tar pits in the forests.
The road that follows the river, running across Evijärvi between Lappajärvi and Pietarsaari, was in passable condition as early as the end of the 17th century.