RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Tornionlaakson raudanvalmistushistorian kohteet
Kolari, Pello, Lappi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- muinaisjäännös
- Character (as the agency lists it)
- metsämaisema
- Municipalities
- Kolari, Pello
- Region
- Lappi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 67.17500, 23.57021
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4405
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Kaaraneskosken masuuni on pohjoisin varhaiseen vuorimalmin käsittelyyn liittyvä 1700- ja 1800-lukujen taitteen masuuni ja osa Ruotsin vallan aikaista laajempaa Könkäsen ruukkiin liittyvää masuuniketjua. Suomen puoleiseen Lappiin kaavailluista masuuneista, harkkohyteistä ja vasarapajoista vain Kaaraneskoski toteutui.
Kaaraneskosken masuunin raunio vuodelta 1805 todistaa uraauurtavasta, varhaisesta ponnistuksesta jalostaa luonnosta saatavia raaka-aineita teollisesti Pohjois-Suomessa. Tämä piirteen merkitystä lisää se, että Lappi kytkeytyy maamme taloushistoriaan enemmän puun, kaivannaisten ja energian hankinta-alueena kuin teollisuuden sijoituspaikkana.
Masuunin harmaakivinen alaosa on säilynyt eheänä rakennelmana voimalaitoksen patoaltaassa, jonka vedenpinta vaihtelee ja nousee ajoittain lasku- ja puhallusaukkojen korkeuteen. Muodostunut keinotekoinen saari on teollisuushistoriallisena muinaisjäännöksenä ja vesimaiseman elementtinä poikkeuksellinen ja ainutlaatuinen.
Kolarin kunnan alueella on säilynyt nykyään Ruotsin puolella olevien ruukkien raudanvalmistushistoriaan liittyviä malmilouhoksia Juvakaisen maalla Niesanjokivarressa sekä hiilimiiluja Lappeankankaalla.
Historia
Ruotsin puoleinen Könkäsen ruukki sai Kaaraneskosken (Karanäsin) masuunia varten privilegion 1795 ja ryhtyi sen rakentamiseen 1804. Puhaltamaan päästiin seuraavana vuonna, mutta toiminta päättyi viimeistään 1807 - ilmeisesti ylivoimaisiin rakennusteknisiin vaikeuksiin ja saatavilla olleen vuori- ja järvimalmin huonon laadun vuoksi. Hylätty sulatto raunioitui.
Vähä-Vietoselta Miekonjärvelle virrannut Kaaraneskoski padottiin voimalaitosta varten 1953. Lähistön kohteista ilmeisesti ainakin Kaaranesin tila on historiallisesti liittynyt masuuniin.
Further reading (as the agency lists it)
E. Laine, Suomen vuoritoimi 1809-1882, III. Historiallisia tutkimuksia XXXI, 3. 1952.
Meri Kauppi-Kaila, Momman veljesten kaivostoimintaa 1600-luvulla. Tornionlaakson vuosikirja 1994.
Jarmo Lokio, Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi 1997.
"Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi" -inventointihanke 2004-2008, aineistot. Lapin ympäristökeskus.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Kaaraneskoski blast furnace is the northernmost blast furnace from the turn of the 18th and 19th centuries related to the early processing of mountain ore, and part of the wider blast furnace chain linked to the Könkäs ironworks from the Swedish period. Of the blast furnaces, bloomeries and hammer forges planned for the Finnish side of Lapland, only Kaaraneskoski was realised.
The ruins of the Kaaraneskoski blast furnace, dating from 1805, bear witness to an pioneering, early effort to industrially process raw materials obtained from nature in Northern Finland. The significance of this feature is increased by the fact that Lapland is linked to the economic history of our country more as a source area for timber, mineral extraction and energy than as a location for industry.
The grey stone lower part of the blast furnace has survived intact as a structure in the reservoir of the power station, where the water level varies and at times rises to the level of the tapping and tuyere openings. The artificial island that has formed is exceptional and unique as an industrial-historical archaeological monument and as an element of the water landscape.
In the Kolari municipality area, ore workings associated with the iron-making history of the ironworks now located on the Swedish side have survived on Juvakainen's land on the banks of the Niesanjoki, as well as charcoal kilns at Lappeankangas.
History
The Könkäinen ironworks on the Swedish side received a privilege in 1795 for a blast furnace at Kaaraneskoski (Karanäs) and began its construction in 1804. The furnace was first blown the following year, but operations ended by 1807 at the latest, apparently because of insurmountable construction difficulties and the poor quality of the mountain and lake ore available. The abandoned smelting works fell into ruin.
The Kaaraneskoski, which flowed from Vähä-Vietonen to Miekonjärvi, was dammed for a power plant in 1953. Of the sites in the vicinity, apparently at least the Kaaranes farm has historically been associated with the blast furnace.