RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Vähäkankaan kyläraitti
Ylivieska, Pohjois-Pohjanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kylä, talonpoikaistalo, talousrakennus, tie
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Ylivieska
- Region
- Pohjois-Pohjanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 64.06523, 24.67372
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4370
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Vähäkankaan tiivis kyläraitti puolitoistakerroksisine pohjalaistaloineen edustava ja hyvin säilynyt esimerkki Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan jokilaaksoille tyypillisestä puhtokylästä.
Kankaan kylään kuuluva Vähäkankaan nauhakylä sijoittuu Kalajokilaaksossa peltolakeudelta kohoavalle osittain kallioiselle, viljelyyn kelpaamattomalle harjanteelle. Talot ovat tiiviinä ryhmänä ja viljelysarat ulottuvat kylästä joelle. Vähäkankaan ydinalueella on kahdeksan kookasta, keskipohjalaista rakentamistapaa edustavaa puolitoistakerroksista talonpoikaistaloa, jotka piharakennuksineen muodostavat yhtenäisen raittinäkymän. Keskeiset talot ovat Pitkäsaari, Heino eli Vähäkangas, Otontalo eli Lähdemäki, Kivimäki, Ylimäki, Eskontalo eli Välipelto, Jussintalo ja Pihlajisto.
Pitkänomaisissa asuinrakennuksissa on noudatettu ns. karoliinista pohjakaavaa. Porstuan päässä pieni kamari. Suuri tupa on kooltaan yleensä kahdeksan metriä pitkän hirren mittainen. Tuvan päässä on kaksi kamaria ja porstuan toisella puolella iso kamari. Kuusiruutuiset ikkunat ovat huoneiden keskiosassa, tuvassa kaksi molemmilla sivuilla.
Runsas puusto täydentää kyläraitin kokonaisuutta. Myös uudempien asuinrakennusten pihoissa on vanhoja aittoja.
Vähänkankaan kyläraitti on osa Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.
Historia
Vähäkankaan ydinosa lienee saanut alkunsa 1780-luvulla perustetusta Vähäkankaan talosta. Vähänkankaan raitti alkoi kehittyä 1800-luvulla kyläntapaiseksi puhdoksi. Vähäkankaan historiaan liittyy Kallio-suku, jonka omistuksessa moni raitin taloista on ollut. Pihapiirien välitse suikertava kylätie rakennettiin maantieksi 1912.
Further reading (as the agency lists it)
Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 3. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993.
Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö osa 2. Helsinki 1993.
Inventointiaineisto. Vanhat rakennukset -projekti. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2003.
Sari Alajoki, Kirkoilta kareille. Ylivieskan seutukunnan kulttuuriympäristöstä. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen julkaisuja 22, 2005.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The dense village raitti of Vähäkangas, with its one-and-a-half-storey Ostrobothnian-type farmhouses, is a representative and well-preserved example of a puhtokylä typical of the river valleys of Central and North Ostrobothnia.
The Vähäkangas ribbon village, part of Kangas village, is located in the Kalajoki valley on a partly rocky ridge rising from the plain of fields, unsuitable for cultivation. The houses form a compact group, and the cultivation strips extend from the village to the river. The core area of Vähäkangas has eight large one-and-a-half-storey farmhouses representing the Central Ostrobothnian building tradition, which together with their farm buildings form a continuous street view. The main farms are Pitkäsaari, Heino, also known as Vähäkangas, Otontalo, also known as Lähdemäki, Kivimäki, Ylimäki, Eskontalo, also known as Välipelto, Jussintalo and Pihlajisto.
The elongated residential buildings follow the so-called Carolean floor plan. At the end of the vestibule there is a small chamber. The large main room is usually eight metres long, the length of a log. At the end of the main room there are two chambers, and on the other side of the vestibule there is a large chamber. The six-pane windows are in the middle of the rooms, with two in the main room on both sides.
Rich tree cover complements the whole of the village raitti. Old granaries can also be found in the yards of newer residential buildings.
The Vähäkangas village raitti is part of the nationally valuable Kalajoki valley landscape area.
History
The core of Vähäkangas probably originated from the Vähäkangas farm, established in the 1780s. The Vähäkangas raitti began to develop in the 19th century into a village-like puhto. The history of Vähäkangas is linked to the Kallio family, in whose ownership many of the farms on the raitti have been. The village road winding through the yards was built as a highway in 1912.