RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Korhoskylä
Sievi, Pohjois-Pohjanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kauppa- ja liikerakennus, koulu, kylä, liikenteenrakennus, pihapiiri, talonpoikaistalo, tie
- Character (as the agency lists it)
- taajama
- Municipality
- Sievi
- Region
- Pohjois-Pohjanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 63.97720, 24.28692
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4363
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Sievin Korhoskylä on hyvin säilynyt sekä kylärakenteensa, sitä ympäröivän maiseman että rakennuskantansa osalta.
Korhoskylän eli Asemakylän rungon muodostaa vanha maantie ja sen vaikutuspiiriin sijoittunut rakennuskanta. Kylän vanhinta kerrostumaa edustaa Korhosen pihapiiri, joka muodostuu Ylitalon ja Järvirannan rekisteritiloista. Tien toisella puolen on Kiviluodon pihapiiri. Oulu-Seinäjoki-radan rautatieasema ympäristöineen 1880-luvulta on puolestaan antanut kylälle toisen nimen ja vaikuttanut erilaisten palveluiden rakentumiseen kylätien varteen.
Ylitalon ja Järvirannan rakennukset muodostavat umpipihan, jossa on kaksi asuinrakennusta, pitkä aittarivi, talli ja kaksi liiteriä navetan ollessa pijapiirin ulkopuolella. Pihapiirin pohjoissivulla sijaitsevan Järvirannan asuinrakennuksen vanhimmat osat ovat mahdollisesti 1600-luvulta. Kivirannan pihassa on kaksi asuinrakennusta, joissa on toiminut mm. kauppa ja majatalo. Lisäksi pihassa on kellari ja liiteri sekä tien suuntainen navetta.
Sievin rautatieasema on rakennettu pysäkin tyyppipiirustusten mukaan 1884-1886 ja laajennettu poikkipäädyllä 1908 (B. Granholm). Asemapäällikkö Mäkeläisen 1921 rakennuttama kaksikerroksinen asuinrakennus noudattaa asemarakennuksen arkkitehtuuria. Korhosen koulu on vuodelta 1896.
Kylän vanhoista kauppataloista on kylätien varrella vielä mm. Sairasen uusrenessanssityylinen kauppahuone. Kylän koulu on Sievin vanhin koulurakennus.
Historia
Korhoskylän ensimmäiset tilalliset 1660-luvulla olivat Korhosia. Vanha Korhosen tila jaettiin Ylitaloksi ja Järvirannaksi. 1800-luvun lopulla Ylitalosta erotettiin vuokratila, Kiviluoto.
Oulu-Seinäjoki-radan (1886) ja rautatieaseman tulo vilkastutti Korhoskylää, jota ruvettiin kutsumaan Asemakyläksi. Rautatien vaikutuksesta asemakylästä muotoutui vilkas kylä, missä kuljetettiin puutavaraa ja rahtia. Kylälle syntyi mm. kauppahuoneita ja majoitusliikkeitä.
Further reading (as the agency lists it)
Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 3. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993.
Anne Ruuttula-Vasari (toim.), Sievistä sommaan näkköön: Sievin historiaa. Sievin kunta 1993.
Pasi Kovalainen ja Anna Louekari, Pohjois-Pohjanmaan talonpoikaisarkkitehtuuria. Oulu 1994.
Sari Alajoki, Kirkoilta kareille. Ylivieskan seutukunnan kulttuuriympäristöstä. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen julkaisuja 22, 2005.
Ylitalo-Korhonen, Sievi. Britta Passoja (toim.), Viisikanta - hyvää rakennussuojelua. Oulun läänin rakennussuojelupalkinnot 1990-2005. Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristötoimikunta, Rakennustieto Oy 2008.
Matti Salo, Vilja- ja tervataloudesta voitalouteen : maatalouden muutos Sievissä ja Kalajokilaaksossa vuosina 1850-1920. Studia historia septentrionalia 54. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys 2008.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Korhoskylä, also known as Asemakylä, is well preserved in its village structure, the landscape surrounding it and its building stock.
The backbone of Korhoskylä, also known as Asemakylä, is the old main road and the building stock that developed under its influence. The oldest layer of the village is represented by the Korhonen yard, which consists of the registered farms Ylitalo and Järviranta. On the other side of the road is the Kiviluoto yard. The Oulu-Seinäjoki railway station with its surroundings from the 1880s gave the village its second name and influenced the building up of various services along the village road.
The buildings of Ylitalo and Järviranta form a closed courtyard, with two residential buildings, a long granary row, a stable and two woodsheds, with the cowshed outside the yard group. The oldest parts of the Järviranta residential building, on the north side of the yard group, are possibly from the 17th century. The Kiviranta yard has two residential buildings, which have housed, among other things, a shop and an inn. In addition the yard has a cellar and a woodshed, as well as a cowshed running parallel to the road.
Sievi railway station was built according to the standard drawings for a halt in 1884–1886 and extended with a transverse gable in 1908 (B. Granholm). The two-storey residential building erected in 1921 for station master Mäkeläinen follows the architecture of the station building. The Korhonen school dates from 1896.
Among the old commercial buildings of the village, along the village road, is the neo-Renaissance style shop building of Sairanen. The village school is the oldest school building in Sievi.
History
The first farms of Korhoskylä, in the 1660s, were Korhonen farms. The old Korhonen farm was divided into Ylitalo and Järviranta. At the end of the 19th century, a tenant farm, Kiviluoto, was split off from Ylitalo.
The Oulu-Seinäjoki railway (1886) and the arrival of the railway station enlivened Korhoskylä, which began to be called Asemakylä. Under the influence of the railway, Asemakylä developed into a busy village where timber and freight were transported. Shops and lodging businesses were established in the village, among other things.