RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Pihlajaveden vanha kirkko
Keuruu, Keski-Suomi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- hautausmaa, kirkko
- Character (as the agency lists it)
- metsämaisema
- Municipality
- Keuruu
- Region
- Keski-Suomi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.36238, 24.35835
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4320
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Pihlajaveden vanha kirkko kertoo kansanomaisen puukirkkotaiteen rakennustavoista ja muodoista. Kirkon vaatimattomassa koruttomuudessa ilmenee vuosisatoja jatkunut rakennusperinne.
1780-luvulla rakennettu vuoraamaton saarnahuone on länsitornillinen pitkäkirkko, jonka kylkiäisinä ovat eteläinen kirkkosalin laajennus ja pohjoinen sakaristo. Komea länsitapuli päättyy paanupeitteiseen sipuliin. Kirkon rakenteissa näkyy kuulun kirkonrakentajan Matti Åkerblomin kädenjälki. Tynnyriholvattu kirkkosali on vuoraamattomuudessaan ja maalaamattomuudessaan vaikuttava.
Kirkkoa ympäröi harmaakiviaidan rajaama luonnontilainen kirkkomaa, hautausmaa ja kangasmetsä. Portin läheisyydessä on kirkkovenekoppeli ja 1930-luvulaa rakennettu "kahvitupa".
Historia
Ruoveden suureen kirkkopitäjään kuuluneen Pihlajaveden köyhän ja tiettömän syrjäkylän kymmenen taloa ja neljä torppaa halusivat 1770-luvun lopussa perustaa oman rukoushuonekunnan sekä hautausmaan. Asukkaat anoivat tuomiokapitulilta lupaa oman kirkon rakentamiseen. Lupa saatiin hautausmaahan ja saarnahuoneen perustamiseen.
Rakennustöiden aikana saarnahuone sai kuitenkin kirkon muodon ja luvaton kirkko valmistui Matti Åkerblomin johdolla 1780-1783, mutta vihittiin kirkoksi vasta 1787. Tuomiokapituli huomautti ja antoi nuhteita asiasta, mutta salli kirkon jäädä paikalleen. Kirkkotarha on Pihlajaveden vanhin hautausmaa-alue. Kirkko jäi autiokirkoksi uuden kirkon valmistumisen jälkeen 1870. "Pieni erämaakirkko" löydettiin ja sen kunnostus alkoi 1920-luvulta, katto uusittiin 1966. Kirkko on kesäkäytössä.
Further reading (as the agency lists it)
L.A. Sillanpää, Vanhan-Ruoveden historia II:2. Keuruu, Multia, Mänttä, Pihlajavesi ja Ähtäri isostavihasta 1860-luvulle. Vanhan-Ruoveden historiatoimikunta 1969.
Teppo Vihola, Keuruun ja Pihlajaveden historia 1860-1917. Vanhan Ruoveden historia III:3/1. Keuruun ja Pihlajaveden historiatoimikunta 1983.
Lars Pettersson, Suomalainen puukirkko. Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 1989.
Heli-Maija Voutilainen, Pihlajaveden seurakunnan hautausmaat. Keski-Suomen museon hautausmaainventointi 1989.
Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Pihlajavesi old church illustrates the building methods and forms of vernacular wooden church art. The building tradition that has continued for centuries is evident in the church's modest, unadorned plainness.
The unlined preaching house built in the 1780s is a long church with a west tower, flanked by a southern nave extension and a northern sacristy. The handsome west bell tower ends in a shingle-clad onion dome. The hand of the renowned church builder Matti Åkerblom is visible in the church's structure. The barrel-vaulted nave is impressive in its unlined and unpainted state.
The church is surrounded by a natural churchyard, cemetery and upland forest, enclosed by a grey stone fence. Near the gate stand a church boathouse and a "kahvitupa" built in the 1930s.
History
At the end of the 1770s, ten farms and four crofts in the poor and roadless remote village of Pihlajavesi, which belonged to the large parish of Ruovesi, wished to establish their own prayer-house congregation and a cemetery. The residents petitioned the diocesan chapter for permission to build their own church. Permission was granted for a cemetery and for the establishment of a preaching house.
However, during construction the preaching house took on the form of a church, and the unauthorised church was completed under Matti Åkerblom in 1780-1783, but was consecrated as a church only in 1787. The diocesan chapter remonstrated and issued reprimands over the matter, but allowed the church to remain in place. The churchyard is the oldest cemetery area in Pihlajavesi. After the new church was completed in 1870, this church was left as a disused church. The "Pieni erämaakirkko" was rediscovered, and its restoration began in the 1920s; the roof was renewed in 1966. The church is in use in summer.