RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Teuvan umpipihaiset talonpoikaistalot
Teuva, Etelä-Pohjanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- navetta, pihapiiri, talonpoikaistalo, talousrakennus, tuulimylly
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Teuva
- Region
- Etelä-Pohjanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.47173, 21.92410
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4308
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Teuvalla on säilynyt poikkeuksellisen monta perinteistä suomenkieliselle Pohjanmaalle tyypillistä umpipihamaista kokonaisuutta, jotka jakautuvat mies- ja karjapihaan.
Teuvalla tilan kaksi asuinrakennusta, päärakennus ja usein lyhyempi syytinkitupa on rakennettu pihaan kulmittain. Talonpoikaistalo on pohjaltaan paritupainen ja puolitoista- tai kaksifooninkinen.
Teuvan kirkonkylässä Latva-Komsin pihapiiri on hyvin säilynyt ja jaettu mies- ja karjapihaan. 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta peräisin olevat rakennukset ovat alkuperäisessä asussaan. Punamullattu puolitoistafooninkinen pohjalaistalo on rakennettu 1880-luvulla. Tilaan kuuluu tuulimylly ja tien toisella puolella sijaitseva kivinavetta.
Kauppilan kylässä Teuvanjoen länsirantaa seuraavan tien varrella on Saksan, Ala-Peuran ja Laulajan tilat.
Laulaja on ns. susipiha eli umpipiha, jossa kaksi asuinrakennusta on Teuvalle tyypillisesti L-kirjaimen tapaan kulmittain. Päärakennus on 1887 valmistunut, pohjaltaan paritupainen puolitoistafooninkinen pohjalaistalo ja kaksifooninkinen pikkutupa on rakennettu syytinkituvaksi.
Ala-Peuran tila on sijainnut vielä 1840-luvulla jokirannassa. Pihapiiri käsittää puolitoistakerroksisen asuinrakennuksen 1750-luvulta ja ulkorakennusryhmän.
Kentta, joka sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla Hakalantien ja Kaskistentien risteyksessä kirkonkylän itäpuolella, on tiettävästi ollut umpipiha, jonka lutin läpi on päässyt ajamaan pihaan. Päärakennus on 1800-luvulta, siirretty pihaan 1860-luvulla ja nykyiselle paikalleen 1910, jolloin sitä on myös laajennettu ja siihen on rakennettu kookas kuisti. Pikkutupa on siirretty toisaalle, samoin osa talousrakennuksista on purettu tai siirretty.
Äystön kylässä Mäki-Laurilan ja Harjun tilaa ja niiden talouskeskuksia ympäröi avoin viljelysmaisema. Mäki-Laurilassa pihapiiri on lähes umpipihainen ja jaettu mies- ja karjapihaan. Kylätien toisella puolella on kaksi vilja-aittaa ja pitkä liiveri. Kulku miespihaan on perinteisesti porttilutin kautta. Talousrakennukset ovat peräisin 1880-luvulta. Harjun ja Rinta-Harjun tilojen komeat asuinrakennukset seisovat päädyt vastakkain tien molemmin puolin. Pää- ja talousrakennukset muodostavat umpipihamaisen kokonaisuuden.
Historia
Teuvan vakituinen asutus sai alkunsa 1500-luvun jälkipuoliskolla Teuvajoen läheisyydessä. Ensimmäisiä taloja olivat Perttula, Komsi, Hakala, Nisula, Äystö, Peura ja Saksa. 1500-luvun lopulla Teuvalla oli noin 15 taloa. Vähitellen Teuvajoen rannat asutettiin Perälänseudusta Äystönluomalle. Isojako toteutettiin Teuvalla 1760-1790-luvulla. 1800-luvun loppuun mennessä jokivarteen oli muodostunut melko yhtenäinen peltojen ja niittyjen jatkumo ja myös pitäjän takamaat olivat asuttuja. Talojen lukumäärä oli lähes sata ja torppia oli yhtä paljon Teuvan itsenäistyessä Närpiöstä omaksi seurakunnaksi 1795.
1800-luvun lopulta 1900-luvun puoliväliin jatkunut uusjako vaikutti voimakkaasti alueen maisemaan ja rakennuskantaan. Tuolloin, etenkin 1900-1920-luvulla, asuin- ja ulkorakennuksia siirrettiin runsaasti muodostettuihin uusiin tiloihin. Jaon yhteydessä myös suurin osa pitäjän kantataloista siirrettiin kauemmaksi jokirannasta.
Further reading (as the agency lists it)
Anja Sarvas ja Raimo Ranta, Teuvan historia vuoteen 1795. Vaasa 1995.
Helena Teräväinen, Lakiaa ja komiaa, kohti kulttuuriympäristön uusia arvoja Etelä-Pohjanmaalla. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2003.
Raimo Ranta ja Ossi Viita, Teuvan historia vuodesta 1796 vuoteen 1953. Teuvan kunta ja Teuvan seurakunta 2006.
Keskustaajaman ja Kauppilan osayleiskaava. Kulttuuriympäritöselvitys. Teuvan kunta. Jaakko Pöyry infra. Maa ja Vesi. Luonnos 31.5.2006.
Tiina Lehtisaari - Sari Tallgren - Eija-Liisa Kangas, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Teuva has preserved an exceptionally large number of traditional closed-courtyard complexes typical of Finnish-speaking Ostrobothnia, which are divided into a men's yard and a cattle yard.
In Teuva, the two residential buildings of a farm, the main building and the often shorter syytinkitupa, are built at an angle to each other around the yard. The farmhouse is paritupainen in plan and puolitoista- tai kaksifooninkinen.
In the church village of Teuva, the yard complex of Latva-Komsi is well preserved and divided into a men's yard and a cattle yard. The buildings, dating from the 19th century and the early 20th century, are in their original form. The red-ochre-painted puolitoistafooninkinen Ostrobothnian house was built in the 1880s. The farm includes a windmill and, on the other side of the road, a stone cowshed.
In the village of Kauppila, along the road following the western bank of the Teuvanjoki, are the farms of Saksa, Ala-Peura and Laulaja.
Laulaja is a so-called susipiha, i.e. a closed courtyard, in which the two residential buildings are arranged at an angle to each other in an L-shape, as is typical of Teuva. The main building, completed in 1887, is a paritupainen, puolitoistafooninkinen Ostrobothnian house, and the kaksifooninkinen pikkutupa was built as a syytinkitupa.
As late as the 1840s, the Ala-Peura farm was still located on the riverbank. The yard complex comprises a one-and-a-half-storey residential building from the 1750s and a group of outbuildings.
Kentta, located in a landscape-significant position at the junction of Hakalantie and Kaskistentie east of the church village, was reportedly a closed courtyard, into which one could drive through its lutti. The main building dates from the 19th century; it was moved into the yard in the 1860s and to its present site in 1910, when it was also extended and a large porch was built onto it. The pikkutupa has been moved elsewhere; likewise, some of the outbuildings have been demolished or moved.
In the village of Äystö, the farms of Mäki-Laurila and Harju and their farm centres are surrounded by open farmland. At Mäki-Laurila, the yard complex is almost a closed courtyard and is divided into a men's yard and a cattle yard. On the other side of the village road are two grain granary storehouses and a long liiveri. Access to the men's yard is traditionally through the porttilutti. The outbuildings date from the 1880s. The handsome residential buildings of the Harju and Rinta-Harju farms stand gable to gable on either side of the road. The main and outbuildings form a closed-courtyard-type ensemble.
History
Permanent settlement in Teuva began in the second half of the 16th century near the Teuvajoki. The first farms were Perttula, Komsi, Hakala, Nisula, Äystö, Peura and Saksa. At the end of the 16th century, Teuva had about 15 farms. Gradually, the banks of the Teuvajoki were settled, from Perälänseutu to Äystönluoma. The isojako was carried out in Teuva in the 1760s-1790s. By the end of the 19th century, a fairly continuous succession of fields and meadows had formed along the riverbank, and the backlands of the parish had also been settled. The number of farms was nearly a hundred, and there were as many crofts, when Teuva became an independent parish separate from Närpiö in 1795.
The uusjako, which continued from the end of the 19th century to the middle of the 20th century, strongly affected the landscape and building stock of the area. At that time, especially in the 1900s-1920s, residential and outbuildings were moved in large numbers to newly formed farms. In connection with the partition, most of the original farms were also moved further from the riverbank.