RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Karelianismin kohteet Kainuussa
Kuhmo, Suomussalmi, Kainuu, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- merkkimieskoti, pihapiiri, talonpoikaistalo
- Character (as the agency lists it)
- metsämaisema
- Municipalities
- Kuhmo, Suomussalmi
- Region
- Kainuu
- Country
- Finland
- Coordinates
- 64.90612, 28.89303
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4296
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Karelianismin kohteet Kainuussa liittyvät laajaan 1800-1900-luvun taitteen kulttuuri-ilmiöön, joka paneutui mm. suomalaisuuden juuriin ja juurien etsintään Karjalassa. Karelianismi, tieteen ja taiteen ihannoiva kiinnostus Karjalaa kohtaan, on osa ajankohdan kansallisromanttista suuntausta. Kuhmon Lapinsalmen erämaa-asumus on ns. karelianistien tutkimusmatkakohde ja Suomussalmen Turjanlinna kirjailija Ilmari Kiannon erämaakoti.
Kuhmossa Lentuajärven rannalla sijaitseva Lapinsalmi (Lapinniemi) on erinomaisesti säilynyt talonpoikainen, kymmeniä hirsirakennuksia käsittävä pihapiiri ja erämaa-asumus. Monet ns. karelianistit ovat käyttäneet Lapinsalmea tutkimusmatkoillaan yöpymispaikkana. Mm. Akseli Gallen-Kallela ja Louis Sparre ovat tallentaneet sen töihinsä.
Ilmari Kiannon (1874-1970) erämaakoti ja ateljee Turjanlinna on tärkeä esimerkki kansallisromanttisiin ihanteisiin kuuluneesta erämaakodista ja ateljeesta. Se liittyy samaan kulttuuri-ilmiöön kuin Kalela Ruovedellä, Visavuori Valkeakoskella, Emil Danielssonin huvila Vammalassa, Hvitträsk Kirkkonummella ja Tuusulanjärven taiteilijayhdyskunta. Turjanlinnan väliaikaisiksi aiotut asuinrakennukset Ikin Tupa ja Kohtalon Korsu ovat säilyneet, mutta Turjanlinna on tuhoutunut talvisodassa. Vanhan Turjanlinnan ajoista rannalla on 1913 rakennettu savusauna. Turjanlinnaa vastapäätä Kiantajärven Niettussaaressa on mm. "Punaisen viivan maja" ja kirjailijan hauta.
Historia
Monet suomalaisen kulttuurielämän edustajat ja sittemmin kärkihahmoiksi kohonneet taiteilijat tekivät 1890-luvulta alkaen tutkimusmatkoja suomalaisuuden juurille Karjalaan ja "Kalevalan laulumaille". Taiteilijoiden lisäksi kansatieteilijät, kansanrunouden tutkijat, luonnontieteilijät ja kielentutkijat suunnistivat Karjalaan, jossa ajateltiin muinaisen suomalaisen maailman säilyneen aitona. Erityisen roolin karelianismi sai sortovuosina 1800- ja 1900-luvun taitteessa.
Tutkimus- ja tallennusmatkoillaan Kuhmon Lapinsalmella 1890-luvun alussa yöpyivät mm. Akseli ja Mary Gallen-Kallela, Emil Wikström, Louis Sparre ja Eva Mannerheim Sparre. Taiteilijat ikuistivat Lapinsalmea ja läheistä Matokangasta sekä niiden matkaoppainakin toimineita asukkaita.
Monet 1900-luvun alun suomalaistaiteilijat rakensivat kodin ja työhuoneen maaseudulle, metsäiseen luontoon järven rannalle. Ilmari Kianto asettui 1907 asumaan "Punaisen Viivan majaan" Niettussaareen Suomussalmelle. Majan jäätyä pieneksi kasvavalle perheelle Kianto hankki Niettussaaren vastapäiseltä rannasta Leppikannasta Amerikkaan muuttaneelta suomussalmelaiselta jääneen kruununtorpan paikka. Ensimmäinen erämaa-ateljee valmistui Turjanlinnaan 1912. Rakennus tuhoutui talvisodassa ja uusi Turjanlinna rakennettiin Otavan hankkiman rahoituksen turvin entisen paikalle 1949, mutta paloi samana vuonna. Väliaikaisiksi aiotut tuparakennukset säilyivät.
Further reading (as the agency lists it)
Eva Mannerheim-Sparre, Taiteilijaelämää. Keuruu 1994.
Louis Sparre, Kalevalan kansaa katsomassa. Kajaani 1999.
Liisa Heikkinen, Mika Pouke, Kotiseutumme kasvot. Suomussalmen kulttuuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 197. Kainuun ympäristökeskus 2000.
Päivi Tervonen - Helena Lonkila, Turjanlinna eilen ja tänään. Kainuun ympäristökeskus. Kajaani 2002.
Kari Tervo, Kuhmo - Rajalla. Kuhmon kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2006.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Karelianist sites in Kainuu are linked to the broad cultural phenomenon at the turn of the 19th and 20th centuries, which concerned itself, among other things, with the roots of Finnishness and the search for those roots in Karelia. Karelianism, an admiring scientific and artistic interest in Karelia, is part of the national romantic current of the period. The Lapinsalmi (Lapinniemi) wilderness dwelling in Kuhmo is a target of so-called Karelianist research expeditions, and Turjanlinna in Suomussalmi is the wilderness home of the writer Ilmari Kianto.
Lapinsalmi (Lapinniemi), located on the shore of Lentuajärvi in Kuhmo, is an excellently preserved peasant farmyard comprising dozens of log buildings, and a wilderness dwelling. Many so-called Karelianists used Lapinsalmi as an overnight stop on their research expeditions. Akseli Gallen-Kallela and Louis Sparre, among others, recorded it in their works.
The wilderness home and studio Turjanlinna of Ilmari Kianto (1874-1970) is an important example of the wilderness home and studio that belonged to the national romantic ideals. It is connected to the same cultural phenomenon as Kalela at Ruovesi, Visavuori at Valkeakoski, Emil Danielsson's villa at Vammala, Hvitträsk at Kirkkonummi and the Tuusulanjärvi artists' colony. The residential buildings of Turjanlinna, intended as temporary, Ikin Tupa and Kohtalon Korsu, have survived, but Turjanlinna was destroyed in the Winter War. From the time of the old Turjanlinna, a smoke sauna built in 1913 stands on the shore. Opposite Turjanlinna, on Niettussaari island in Kiantajärvi, there are, among others, "Punaisen viivan maja" and the writer's grave.
History
From the 1890s onwards, representatives of Finnish cultural life and artists who later rose to prominence made research trips to the roots of Finnishness in Karelia and the "singing lands of the Kalevala". Alongside the artists, ethnologists, folklore researchers, natural scientists and linguists travelled to Karelia, where they believed the ancient Finnish world had survived intact. Karelianism took on a particular role during the years of oppression at the turn of the 19th and 20th centuries.
On their research and recording trips to Lapinsalmi in Kuhmo in the early 1890s, Akseli and Mary Gallen-Kallela, Emil Wikström, Louis Sparre and Eva Mannerheim Sparre, among others, stayed overnight. The artists depicted Lapinsalmi and the nearby Matokangas, as well as the inhabitants who also served as their guides.
Many Finnish artists of the early 20th century built homes and studios in the countryside, in forested natural surroundings on the shores of lakes. In 1907 Ilmari Kianto settled in the "Punaisen Viivan maja" at Niettussaari in Suomussalmi. When the hut became too small for his growing family, Kianto acquired the site of a crown croft on the opposite shore from Niettussaari, at Leppikanta, which had been left by a Suomussalmi man who had emigrated to America. The first wilderness studio was completed at Turjanlinna in 1912. The building was destroyed in the Winter War, and a new Turjanlinna was built on the former site in 1949 with funding obtained by Otava, but it burned that same year. The tupa buildings, which were intended to be temporary, survived.