RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Kainuun seitsemäs Kekkostie
Kuhmo, Kainuu, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- tie
- Character (as the agency lists it)
- metsämaisema
- Municipality
- Kuhmo
- Region
- Kainuu
- Country
- Finland
- Coordinates
- 64.46600, 29.91990
- Pin
- Placed by TreeAlive at the middle of the longest line the agency maps
- RKY number
- 4295
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Kainuun seitsemäs Kekkostie edustaa laajoja Pohjois-Suomen syrjäseuduille ulottuneita tiehankkeita, joita on toteutettu vanki- ja työttömyystöinä 1950-luvulta alkaen. Vienalaiskylän läpi kulkeva tie kuvastaa myöskin Kainuun ja Vienan Karjalan välistä vuosisataista vuorovaikutusta ja yhteyksien jatkuvuutta.
Kainuun seitsemäs Kekkostie, Änätinniskan - Kiimavaaran tie, seuraa vesireittiä, joka on ollut tärkeä kulkuyhteys Kuhmon koillisosasta rajan taakse Vienan Karjalaan. Tie kulkee läpi Rimmin vienalaiskylän, joka kuuluu Vartiuskylään. Rimmin vienalaiskylän paikannimistöä ovat muun muassa Vartis (Wartius) ja Juortana (Jordan), jotka liittyvät ainakin 1500-luvun historiaan. Jo tuolloin paikka on ollut tärkeä vartiopaikka ja tietojen välityksen piste Kainuun ja Vienan Karjalan rajan yli tapahtuvassa yhteydenpidossa.
Historia
Kainuun tiettömille syrjäkylille rakennettiin 1952-1960 yhteensä kahdeksan maantietä ja yksi kylätie. Aluepoliittiset tiehankkeet saivat alkunsa kansanedustaja ja ministeri Urho Kekkosen patikkamatkoista kotimaakuntaansa ja mahdollistuivat hänen vaikutussuhteittensa avulla. Ns. Kekkostiet rakennettiin Kainuuseen vankityömäärärahojen, työsiirtoloiden ja Tie- ja vesirakennushallituksen avulla. Tiet mahdollistivat nykyaikaiset yhteydet harvaanasutuille seuduille ja metsätalouden tarpeille.
Änätinniskan - Kiimavaaran maantien rakentaminen alkoi 1959. Tie yhdisti Kainuun Vienan Karjalaan vanhaa reittiä. Seitsemäs Kekkostie oli 1970-luvulla tärkeä ajoväylä, "nykyajan leipätie", Vartiuksen rajanylityspaikan kautta Kostamukseen. Kostamuksen kaivoskombinaatin ja sen ympärille kohonneen kaupungin rakentamisesta tuli presidentti Kekkosen myötävaikutuksella Kainuun työllisyystilanteen pelastaja. 1983 valmistunut projekti työllisti tuhansia ja oli maamme suurimpia rakennusprojekteja. 1980-luvulla Kostamusta kaivoskombinaatteineen nimitettiin "Uudeksi Sammoksi".
Further reading (as the agency lists it)
Timo Haavisto: Kainuun Kekkostiet. Tiemuseon julkaisuja 8. Tielaitos. Kajaani 1993.
Jorma Wilmi, Kuhmon historia. Keuruu 2003.
Kari Tervo, Kuhmo - Rajalla. Kuhmon kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2006. Kajaani 2006.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The seventh Kekkostie in Kainuu represents extensive road projects that reached into the remote areas of Northern Finland, carried out as prison labour and unemployment relief work from the 1950s onwards. The road passing through the Vienalainen village of Rimmi also reflects the centuries-long interaction and continuity of connections between Kainuu and Vienan Karelia.
The seventh Kekkostie in Kainuu, the Änätinniska - Kiimavaara road, follows a waterway that was an important route of passage from the northeastern part of Kuhmo across the border into Vienan Karelia. The road runs through the Vienalainen village of Rimmi, which belongs to Vartiuskylä. Place names in the Vienalainen village of Rimmi include Vartis (Wartius) and Juortana (Jordan), which are linked to history at least as far back as the 16th century. Already at that time the place had been an important guard post and a point for relaying information in communication across the border between Kainuu and Vienan Karelia.
History
Between 1952 and 1960, a total of eight main roads and one village road were built in the remote backwoods villages of Kainuu. The regional policy road projects originated in the hiking trips that member of parliament and minister Urho Kekkonen made to his home province, and they were made possible through his influence. The so-called Kekkostiet were built in Kainuu with the help of prison labour appropriations, work colonies and the Tie- ja vesirakennushallitus. The roads made modern connections possible for sparsely populated areas and for the needs of forestry.
Construction of the Änätinniska - Kiimavaara main road began in 1959. The road connected Kainuu with Viena Karelia along an old route. The Seventh Kekkostie was an important thoroughfare in the 1970s, the "bread road of modern times", leading via the Vartius border crossing to Kostamus. The construction of the Kostamus mining combine and the town that grew up around it became, thanks to President Kekkonen's contribution, the saviour of Kainuu's employment situation. The project, completed in 1983, employed thousands and was one of the largest construction projects in the country. In the 1980s Kostamus, with its mining combine, was dubbed the "New Sammo".