RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Luoston matkailukeskus
Sodankylä, Lappi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- matkailurakennus
- Character (as the agency lists it)
- tunturimaisema
- Municipality
- Sodankylä
- Region
- Lappi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 67.15346, 26.91835
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4286
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Luoston matkailukeskuksen vanhin, yhtenäisesti kelohongasta rakentaen toteutettu osa on varhaisimpia Lappiin 1960-luvulta alkaen suuntautuneen toiminnallisen matkailun kohteita. Luoston lomakylä on vanhimpia Metsähallituksen maille toteutettuja Lapin lomakyliä.
Luoston matkailukeskuksen ydinosa poikkeaa rakennuskannaltaan muista Lapin matkailukeskuksista. Sitä leimaa yhtenäinen, kelohonkainen rakennustyyli joka on toteutettu niin hotelli- kuin lomarakennuskannassakin. Kelorakentaminen perustuu maanomistajana olleen metsähallituksen asettamaan ehtoon kelopuun käytöstä alueelle rakennettavien rakennusten julkisivumateriaalina. Ehtoa on toteutettu kautta linjan jätekatoksia, varastoja ym. piharakenteita myöten.
Matkailukeskuksen pohjoispuolella Ahvenlammen rannalla on metsähallituksen Metsä-Luoston vapaa-ajan rakennus, jonka ensimmäisessä rakennusvaiheessa on sovellettu kämppäarkkitehtuuria virkistysrakentamiseen. Metsä-Luosto on ensimmäisiä kelorakentamisen uuden vaiheen toteutuksia. Rakennukseen on tehty uusi majoitussiipi 1970-luvun puolivälissä. 1970- ja 1980-luvuilla pihapiiriä on täydennetty kelohonkaisilla rakennuksilla: suurella rantasaunalla, autotallilla ja vajalla.
Historia
Pyhä- ja Luostotunturien alue on ollut tärkeää peuranmetsästys- ja poronhoitoaluetta. Metsänhakkuut alueella alkoivat 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, 1920- ja 1930-luvut olivat suursavottojen aikaa.
Matkailukäyttöön Metsähallituksen hallinnassa oleva Luoston alue otettiin 1960-luvun loppupuolella. Matkailun keskiluokkaistuessa 1960-luvulla alkoi toiminnallinen matkailu, etenkin laskettelusta tuli suosittu talviurheiluharrastus. Lapin laskettelukeskusten rakentaminen alkoi 1960-luvun puolivälissä.
Luoston maanvuokrasopimuksissa edellytettiin rakennuspiirustusten hyväksyttämistä Metsähallituksessa. Aluemetsänhoitaja tarkastutti suunnitelmat Arkkitehtitoimisto Lehmolalla ja hyväksytyiksi tulivat vain kelohongasta rakennetut rakennukset. Ulospäin näkyvät muuraukset tehtiin luonnonkivestä. Luoston alue kaavoitettiin 1983 ja kaavamääräykset edellyttivät edelleen kelohongan ja luonnonkiven tms. materiaalin käyttöä.
Metsä-Luoston kelohonkaisen majoitusrakennuksen vanhin osa valmistui 1970. Rakennuksen suunnitteli metsähallituksen henkilökunnan kurssi- ja virkistyskäyttöön Rovaniemellä toimiva Esko Lehmolan arkkitehtitoimisto. Rakennusta suunniteltaessa haluttiin yhdistää vaatimaton, luontoon sopiva ulkoasu ajanmukaisiin, korkeatasoisiin sisätiloihin. Esikuvana olivat metsätyökämpät ja huonejako oli alunperin suunniteltu pitkälti perinteistä kämppää vastaavaksi - rakennuksessa oli suuri sali, emännän huone, keittiö ja makuuhuoneita. Ulkoasun vanhahtavia piirteitä olivat kelon käyttö, malkakatto ja ikkunaluukut.
Further reading (as the agency lists it)
Anu Vauramo, Kämpiltä kelokyliin - Metsähallituksen suojellut rakennukset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, Sarja A No 4. Metsähallitus 1995.
Jarmo Lokio, Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Lapin ympäristökeskus 1997.
Olavi Haapaporras, Hoitoalue kehityksen pyörteissä. Tornio 2006.
Harri Hautajärvi, Autiotuvista lomakaupunkeihin: Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria. Aalto-yliopiston julkaisusarja. Doctoral dissertations 31/2014. Aalto-yliopsto 2014.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The oldest part of the Luosto tourism centre, built entirely of kelo pine, is one of the earliest destinations of functional tourism directed at Lapland from the 1960s onwards. Luosto holiday village is one of the oldest Lapland holiday villages built on Metsähallitus land.
The core of the Luosto tourism centre differs in its building stock from other Lapland tourism centres. It is characterised by a uniform kelo pine building style, applied to both the hotel and the holiday-home building stock. Kelo construction is based on a condition set by Metsähallitus, the landowner, requiring the use of kelo wood as the facade material of buildings to be built in the area. The condition has been applied throughout, including to waste shelters, storehouses and other yard structures.
To the north of the tourism centre, on the shore of Ahvenlampi, stands the Metsä-Luosto leisure building owned by Metsähallitus. In its first construction phase, cabin architecture was applied to recreational building. Metsä-Luosto is one of the first implementations of the new phase of kelo construction. A new accommodation wing was added to the building in the mid-1970s. In the 1970s and 1980s the yard was supplemented with kelo pine buildings: a large lakeside sauna, a garage and a shed.
History
The Pyhätunturi and Luostotunturi area was an important region for reindeer hunting and reindeer herding. Logging in the area began at the turn of the 19th and 20th centuries, and the 1920s and 1930s were the era of large-scale logging operations.
The Luosto area, under the administration of Metsähallitus, was brought into tourist use in the late 1960s. As tourism became more middle-class in the 1960s, activity-based tourism began, and skiing in particular became a popular winter sport. The construction of ski resorts in Lapland began in the mid-1960s.
Land lease agreements at Luosto required that building drawings be approved by Metsähallitus. The regional forester had the plans checked by Arkkitehtitoimisto Lehmola, and only buildings constructed of kelohonka were approved. The masonry visible on the outside was made of natural stone. The Luosto area was zoned in 1983, and the zoning regulations still required the use of kelohonka, natural stone, etc.
The oldest part of the kelohonka accommodation building at Metsä-Luosto was completed in 1970. The building was designed by the architectural office of Esko Lehmola in Rovaniemi, which worked for Metsähallitus's staff courses and recreational use. When the building was designed, the aim was to combine a modest, nature-suited exterior with modern, high-standard interiors. The model was the metsätyökämpät (forest-work huts), and the room layout was originally planned to largely resemble a traditional kämppä: the building had a large hall, a hostess's room, a kitchen and bedrooms. Old-fashioned features of the exterior were the use of kelo, the malkakatto roof and window shutters.