RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Myllymäen rautatieasema ja asemanseudun kauppa- ja liikerakennukset
Ähtäri, Etelä-Pohjanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kauppa- ja liikerakennus, liikenteenrakennus
- Character (as the agency lists it)
- taajama
- Municipality
- Ähtäri
- Region
- Etelä-Pohjanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.52417, 24.27949
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4210
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Myllymäki on 1800-1900-luvun vaihteen vilkkaan rautatieasematoiminnan ja alueellisen tukkukaupan myötä syntynyt maaseudun kaupallinen keskus. Asemanseudun liikerakennusten rivistö edustaa ajanjaksoa, jolloin Myllymäki on ollut merkittävä kauppatavaran välitys- ja tukkuliiketoiminnan keskus.
Tampere – Vaasa –radan Myllymäen asema on puinen uusrenessanssirakennus. Asemarakennus on poikkeuksellisen komea - III luokan tyyppipiirustuksin toteutettu ja ravintolalla varustettu - koska Tampere – Vaasa -rataa rakennettaessa 1879-1882 sitä suunniteltiin Jyväskylän yhteysradan risteysasemaksi. Asema-alueella on myös tavallista isompi asuinkasarmi "Yläkasarmi", joka on rakennettu 1890-luvulla. Radan pohjoispuolella on pieni veturitalli ja paja.
Asemanseudun osin tiiviisti rakennetulle kylänraitille on muodostunut maaseudun kaupan keskus. Asematien ja Palkkikankaantien kulmauksessa on useita 1880-luvulta periytyviä liiketontteja, joissa liiketilat ovat olleet asuntojen yhteydessä. Edelleen toiminnassa olevassa Kallion kaupassa on ollut yhtäjaksoisesti kauppatoimintaa vuodesta 1881. Nykyinen liikerakennus on vuodelta 1911. Asematien puolelta rakennusta on uudistettu 1940-1950-luvulla ajanmukaiseksi mm. kookkain näyteikkunoin.
Kallion kaupan vieressä on Asematiessä kiinni oleva Finnilän komea tukkukaupparakennus sekä kaupan rakentamiseen olennaisesti kuulunut kookas hirsimakasiini. Finnilän kauppakartano on rakennettu 1900 ja laajennettu 1910. Rakennuksessa on sijainnut tukku- ja vähittäisliikkeen konttori, ruokasali, johtajan asuintilat, vähittäiskauppa ja varastohuoneita sekä poikamiesvirkailijoiden tilat yläkerrassa. Aikanaan kauppakartanoon liittyneet pitkät makasiinirivit, puutarha sekä kauempaa matkanneiden hevosmiesten ns. kopestupa ovat kadonneet. Yksi talousrakennus on jäljellä samoin kuin kauempana tiestä sijaitseva aumakattoinen autotalli. Finnilän kauppakartano on ollut Keskon tukkuliikkeen käytössä vuoteen 1965.
Asemanseudun aikanaan vilkkaasta liike-elämästä kertovat myös Palkkikankaantiellä seisovat Virin/ Varpusenlinnan sekä Matikaisen tilat. Edellä mainitun tilan rakennuksissa on ollut niin asuin- kuin liiketoimintaakin. Ylätupa periytyy 1880-luvulta, ja asuinrakennusta on laajennettu kauppias Wiikin toimesta 1894. Pihapiirissä on kaksi hirsirakenteista ulkorakennusta. Matikaisen tilan liiketoimintaa on kestänyt vuodesta 1886 aina 1960-luvulle. Kadunvarteen sijoitettu satulakattoinen yhdistetty liike- ja asuinrakennus on Finnilän rakennuttama 1927, ja se on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä. Pihapiirin takaosassa on myös uudehko omakotitalo.
Historia
Rautatie Tampereelta Vaasaan valmistui 1883 ja Myllymäestä tuli vilkas keskuspaikka. Myllymäen asemalle keskittyi tavaraliikenne, ja se oli Ähtärin henkilöliikenteeseen keskittyneen aseman ohella itäisen ja eteläisen Etelä-Pohjanmaan keskuspaikkoja. Rautatien ansiosta Myllymäellä alkoi vilkas ja alueellisesti merkittävä kauppatavaran välitys- ja tukkuliiketoiminta.
Rautatie oli 1900-luvun alkukymmeninä alueen huomattavin työllistäjä. Aseman merkitys väheni kuitenkin junien nopeuksien kasvaessa. Myllymäen tavaraliikenteestä merkittävä osa oli aina 1920-luvulle asti puutavarakuljetusta Keski-Suomen metsistä tehtaille. Myös paikkakunnan kaksi tervatehdasta käyttivät raidekuljetusta erityisesti 1900-1905.
Vaasassa toimineen Finnilän kauppahuoneen haarakonttori perustettiin Myllymäelle 1894 ja vähittäis- ja tukkukauppa aloitettiin seuraavana vuonna. Tuolloin Myllymäellä toimi useita kauppiaita; Kaarlo Valkeinen, K.N. Wiik, Yrjö Matikainen ja G. Hänninen. Kauppias C. Finnilä aloitti toimintansa Myllymäellä vuokraamalla nykyisen Virin/Varpusenlinnan ylätuparakennuksen ulkokartanoineen kauppias Wiikiltä, ja Carl Finnilä Oy:n omat toimitilat valmistuivat 1900. Finnilän vähittäiskauppa lopetettiin 1918 ja tukkuliike myytiin 1927 Kauppiaitten Osakeyhtiölle, joka puolestaan liittyi myöhempään Keskoon.
Yhteensä neljä tukkukauppaa sijoitti Etelä-Pohjanmaan konttorinsa Myllymäelle. Keskon lisäksi yksi niistä oli Ähtärin Kuluttajain Osuusliike, jonka päätoimipiste aloitti toimintansa Myllymäellä 1917. Sen toiminta lakkasi 1940-luvun lopulla ja tiloissa toimi myöhemmin mm. kenkäkauppa, kampaamo, pankki ja useita muita liikeyrityksiä. Myllymäellä oli 1920-1930-luvulla pankkien toimitiloja myös Virin ylätuvalla sekä Finnilän nk. kopesturassa.
1960-luvun puolivälissä Myllymäellä oli kaksitoista kauppaa. Myllymäen viimeinen ja suurin tukkuliike Kesko siirsi konttorinsa Myllymäeltä Seinäjoelle 1965. Keskeisen asemansa Myllymäki ja Ähtäri menettivät Parkanon radan valmistuttua 1971.
Further reading (as the agency lists it)
E.E. Kivilahti, Myllymäki-seudun historia. Käsikirjoitus. Sl. Sa.
Kymmenvuotias Kesko - Kesko tio år. Kesko. Helsinki 1951.
Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.
Juhani Viertola, Ähtärin historia 1918-1980. Vanhan Ruoveden historia III:6/1. Ähtärin kaupunki 1989.
Hannu Sinisalo, Ähtärin historia. 1990.
Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).
Paluulippu. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien asema-alueiden uusi käyttö.Tampereen teknillinen korkeakoulu. Arkkitehtuurin osasto, yhdyskuntasuunnittelun laitos. Tampere 2001.
Lauri Putkonen, Kyläkaupasta ostoskeskukseen. Irma Lounatvuori, Lauri Putkonen (toim.), Rakennusperintömme, kulttuuriympäristön lukukirja. Ympäristöministeriö, Museovirasto. Hämeenlinna 2001.
Markkinoilta markettiin. Euroopan rakennusperintöpäivät. Suomen kotiseutuliitto 2002.
Ähtärin kunnan kotisivut. Myllymäki. http://www.ahtari.fi/Default.aspx?id=445655 (4.2.2008).
Riitta Jaakkola, Vesiteitä kyliin ja kirkolle. Ähtärin kulttuuriympäristöohjelma. Länsi-Suomen ympäristökeskus, Etelä-Pohjanmaan liitto, Ähtärin kaupunki 2009.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Myllymäki is a rural commercial centre that grew up at the turn of the 19th and 20th centuries with the busy railway station activity and regional wholesale trade. The row of commercial buildings in the station area reflects a period when Myllymäki was an important centre for the brokering and wholesale of goods.
The Myllymäki station on the Tampere – Vaasa railway is a wooden neo-Renaissance building. The station building is exceptionally handsome: it was built to Class III type drawings and has a restaurant, and it was intended to be a junction station for the Jyväskylä connecting railway when the Tampere – Vaasa line was being built in 1879-1882. The station area also has a larger than usual residential barracks, the "Yläkasarmi", built in the 1890s. North of the railway there is a small locomotive shed and workshop.
Along the village street, which is partly densely built, a rural trading centre has formed. At the junction of Asematie and Palkkikankaantie there are several commercial plots dating from the 1880s, where the business premises were combined with dwellings. The Kallio store, still in operation, has had continuous trading activity since 1881. The present commercial building dates from 1911. On the Asematie side, the building was modernised in the 1940s–1950s to suit the times, including with large display windows.
Next to the Kallio store, on Asematie, stands the handsome Finnilä wholesale trading manor, together with the large log storehouse that was essential to the building of the store. The Finnilä trading manor was built in 1900 and extended in 1910. The building housed the office of the wholesale and retail business, a dining room, the manager's living quarters, retail sales and storerooms, and the quarters of the bachelor clerks on the upper floor. The long rows of storehouses that once belonged to the trading manor, the garden, and the so-called kopestupa, where horsemen who had travelled from afar stayed, have disappeared. One outbuilding remains, as does the hip-roofed garage situated further from the road. The Finnilä trading manor was used by the Kesko wholesale business until 1965.
The Palkkikankaantie premises of Viri/Varpusenlinna and Matikainen also bear witness to the lively business life of the station area in its time. Buildings on these properties have housed both dwellings and commercial activity. The upper room (Ylätupa) dates from the 1880s, and the residential building was extended by the merchant Wiik in 1894. There are two log outbuildings in the yard. Business at the Matikainen property continued from 1886 until the 1960s. The combined business and residential building with a gable roof, set by the street, was built by Finnilä in 1927 and has retained its original appearance. At the rear of the yard there is also a fairly new detached house.
History
The railway from Tampere to Vaasa was completed in 1883, and Myllymäki became a busy central place. Freight traffic concentrated at Myllymäki station, and together with the station at Ähtäri, which focused on passenger traffic, it was one of the central places of eastern and southern South Ostrobothnia. Thanks to the railway, Myllymäki developed a busy and regionally significant trade in goods, with brokerage and wholesale business.
In the early decades of the 20th century the railway was the most significant employer in the area. However, the importance of the station declined as train speeds increased. Until the 1920s, a considerable part of Myllymäki's freight traffic was always the transport of timber from the forests of Central Finland to factories. The two tar factories in the area also used rail transport, particularly in 1900-1905.
The branch office of the Finnilä kauppahuone, a trading house based in Vaasa, was established at Myllymäki in 1894, and retail and wholesale trade began the following year. At that time several merchants were operating in Myllymäki, including Kaarlo Valkeinen, K.N. Wiik, Yrjö Matikainen and G. Hänninen. The merchant C. Finnilä began his business in Myllymäki by renting the present upper-room building of Viri/Varpusenlinna with its outbuildings from the merchant Wiik, and the own premises of Carl Finnilä Oy were completed in 1900. Finnilä's retail trade was discontinued in 1918, and the wholesale business was sold in 1927 to Kauppiaitten Osakeyhtiö, which in turn later joined Kesko.
In total, four wholesale businesses placed their office for South Ostrobothnia in Myllymäki. In addition to Kesko, one of them was Ähtärin Kuluttajain Osuusliike, whose main branch began operating in Myllymäki in 1917. Its activity ceased at the end of the 1940s, and the premises later housed, among others, a shoe shop, a hairdresser, a bank and several other businesses. In the 1920s and 1930s Myllymäki also had bank premises in the upper room of Viri and in Finnilä's so-called kopesturi.
In the mid-1960s Myllymäki had twelve shops. Myllymäki's last and largest wholesale business, Kesko, moved its office from Myllymäki to Seinäjoki in 1965. Myllymäki and Ähtäri lost their central position after the Parkano railway line was completed in 1971.