RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Lopen vanha kirkonmäki
Loppi, Kanta-Häme, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kirkko, kylä, talonpoikaistalo
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Loppi
- Region
- Kanta-Häme
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.70964, 24.42833
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4103
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Lopen vanha kirkko, kyläasutus ja pappila edustavat alueen vanhinta asuttua ja rakennettua ympäristöä. Lopen vanha 1670-luvulla rakennettu kirkko, Pyhän Birgitan, ns. Santa-Pirjon kirkko on maamme vanhimpia puukirkkoja. Loppijärven pohjoisrannalla, peltojen ympäröimällä mäellä sijaitseva vanhan kirkon mäki peltomaisemineen on säilyttänyt keskiajalla ja isojaossa syntyneen viljely- ja kulttuurimaiseman.
Isonjaon jälkeen syntyneeseen maisemakerrokseen kuuluvat mm. Pappilan, Hernemäen ja Pietilän tilakeskukset. Nykyiset tielinjat ovat syntyneet jo keskiajalla raivattujen peltokappaleiden rajoille. Lopen nykyinen taajama on rakentunut viljelymaiseman ulkopuolelle, uuden kirkon ympäristöön.
Lopen vanha kirkko on torniton pitkäkirkko, jonka pohjoisseinän keskikohdalle on sijoitettu neliömäinen sakaristo. Punamullatussa kirkossa on pärekatteinen satulakatto, sisäkatto on puurakenteinen tynnyriholvi. Kirkon luona on loppilaisen kansatieteilijän, kirjailija Sakari Pälsin hauta.
Kirkko sijaitsee vanhassa, keskiajalla ja isossa jaossa syntyneessä kulttuurimaisemassa korkealla mäellä. Alarinteiden keskiaikaisella kylätontilla on säilynyt vanhaa talonpoikaisasutusta, Ättyksen kantatalo, kotiseutumuseona toimiva lukkarin puustelli sekä itsellis- ja mäkitupalaisasutusta.
Historia
Loppi oli Vihdin kappelina ja Janakkalan anneksena (tytärseurakuntana) 1500-luvulla. Kirkkoherrakunta perustettiin 1632.
Ensimmäiset maininnat Lopen Pyhän Birgitan, ts. Santa-Pirjon, kirkosta ovat 1530-luvulta. Nykyinen vanha kirkko on rakennettu 1660-luvun lopussa, tilikirjojen mukaan sisustustyöt ovat jatkuneet vielä 1670-luvulla. Vanha kirkko oli käytössä 1800-luvulle saakka, jolloin Lopen uusi kirkko valmistui. Kesäkäytössä oleva kirkko restauroitiin vuosina 1959-60.
Välittömästi kirkon eteläpuolella olevan kylätontin asutushistoria juontaa keskiajalle. Maakirjan mukaan kylässä oli 1539 yhdeksän taloa. Maanjakotoimitusten ja talojen siirtojen jälkeen vanhalle historialliselle kylätontille jäi kaksi kantatilaa, muut siirtyivät vanhaa kirkkoa ympäröivän viljelyaukean reunoille ja kumpareille. Myös pappila siirrettiin kylätontilta nykyiselle paikalleen 1830-luvulla. Pappilan päärakennus valmistui 1832 ja sitä on laajennettu rapatulla lisäsiivellä 1929.
Further reading (as the agency lists it)
Jorma Kallenautio, Lopen historia kunnallisen itsehallinnon aikana 1. Lopen kunta, seurakunta ja manttaalikunta. 1976.
Lars Petterson, Puukirkkojen varhaisvaiheita. Ars. Suomen taide 2. Keuruu 1988.
Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.
Teija Ahola, Rakennusinventointi – Loppi. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 100/2005. Hämeen ympäristökeskus, Lopen kunta 2005.
1600-luvun maakirjakartat: http://www.virtuaaliyliopisto.fi/maakirjakartat
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The old church of Loppi, the village settlement and the parsonage represent the oldest inhabited and built environment in the area. The old church of Loppi, built in the 1670s, the so-called Santa Pirjo church dedicated to Pyhä Birgitta, is one of the oldest wooden churches in the country. Located on a hill surrounded by fields on the north shore of Loppijärvi, the old church hill, with its field landscape, has preserved the cultivated and cultural landscape that originated in the Middle Ages and in the Great Partition.
The landscape layer that arose after the Great Partition includes, among others, the farm centres of Pappila, Hernemäki and Pietilä. The present road alignments arose already in the Middle Ages along the boundaries of cleared field plots. Loppi's present built-up area has developed outside the cultivated landscape, around the new church.
The old church of Loppi is a towerless long church, with a square sacristy placed at the centre of the north wall. The red-ochre painted church has a shingled saddle roof, and its interior ceiling is a wooden barrel vault. Beside the church is the grave of the Loppi folklorist and writer Sakari Pälsi.
The church is situated on a high hill in an old cultural landscape that originated in the Middle Ages and in the Great Partition. On the lower slopes, the medieval village site has preserved old peasant settlement: the Ättys parent farm, the parish clerk's puustelli serving as a local history museum, and a settlement of smallholders and cottars.
History
Loppi was a chapel of Vihti and an annex (daughter parish) of Janakkala in the 16th century. The parish was established in 1632.
The first mentions of the Church of St Birgitta, i.e. Santa-Pirjo, in Loppi date from the 1530s. The present old church was built at the end of the 1660s, and according to the account books, interior work continued into the 1670s. The old church remained in use until the 19th century, when the new church of Loppi was completed. The church used in summer was restored in 1959-60.
The settlement history of the village site immediately south of the church goes back to the Middle Ages. According to the Maakirja, the village had nine farms in 1539. After land division proceedings and the relocation of farms, two kantatila remained on the old historical village site, and the others moved to the edges and knolls of the cultivated field surrounding the old church. The parsonage was also moved from the village site to its present location in the 1830s. The main building of the parsonage was completed in 1832, and it was extended in 1929 with a rendered annex wing.