RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Koskipään kartano
Hartola, Päijät-Häme, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kartano, muinaisjäännös, museo, puisto
- Character (as the agency lists it)
- taajama
- Municipality
- Hartola
- Region
- Päijät-Häme
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.56808, 26.01670
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4039
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Koskipään kartano on korkeatasoisesti toteutettu, tyypillinen empirekauden kartanorakennus 1820-luvulta. Kartanon 1900-luvun alun vaiheet liittyvät kirjailija Maila Talvion elämänvaiheisiin.
Koskipään kartano, joka toimii Itä-Hämeen museona, on ollut laajoine maaomistuksineen Itä-Hämeen huomattavin kartano. Kartanoympäristöön kuuluu kaksi eri-ikäistä päärakennusta. Vanha päärakennus on Tainionvirran suuntainen. Rakennus on 1780-luvulta, muutettu empireasuun uudemman päärakennuksen valmistuttua 1828 ja maalattu keltaieksi. Uudemman päärakennusken julkisivut on maalattu vihreiksi. Julkisivun ja sisätilojen korkeatasoiset puuleikkaukset ovat tunnetun Hämeessä ja Kymenlaaksossa työskennelleen rakennusmestari ja puuseppä Jacob Nygrénin tekemät. Kaakeliuunit ovat 1880-luvulta.
Pihaneliötä rajaavat uudemman päärakennuksen lisäksi empiretyylinen väentupa, jonka vanhin osa on 1600-luvun savupirtti. Pihan eteläsivulla on kellarin päälle rakennettu aittarakennus. Kartanoa ympäröi puisto, joka on osittain rekonstruktio vanhasta puistosta.
Alueen pitkästä, rautakaudelle ulottuvasta asutushistoriasta kertovat ympäristön lukuisat rautakautiset asuinpaikat ja kuppikivet.
Historia
Hartolan kylässä oli 1560-luvulla 13 taloa. Koskipään rälssisäteri muodostettiin 1580-luvulla Sipi Henrikinpojan hankittua Hartolan kylän taloja omistukseensa. Suku aateloitiin 1639 nimellä Silferbögel. Koskipään kartano siirtyi 1660-luvulla avioliiton kautta Tandefelt-suvulle, joka omisti useita kartanoita Hartolassa ja Sysmässä. Laajimmillaan kartanoon kuului 25 000 hehtaaria maata ja sillä oli noin 50 torppaa. Robert Tandefelt rakennutti uusklassistisen päärakennuksen 1828. Piirustukset laati 1792 rakennusmestari Jacob Nygrén Suomenlinnassa.
Kartano siirtyi 1850-luvulla von Gerdten-suvulle. Koskipään viimeinen omistaja oli Annie von Gerdten-Boisman, kirjailija Maila Talvion sisar.
Kartanoon perustettiin kirjailija Maila Talvion aloitteesta Itä-Hämeen museo 1929. Sisätilat kuvastavat empirekauden sisustustapoja. Museossa on myös Maila Talvion elämäntyöstä kertova osuus sekä Uuno Kailaan muistohuone. Museon vihki käyttöön presidentti J.K. Relander. Kartanon pihaa hallitsevan kuusen istutti presidentti Kyösti Kallio 1938 museon 10-vuotisjuhlissa.
Kartano siirtyi Hartolan kunnan omistukseen 1973.
Further reading (as the agency lists it)
Maila Talvio, Koskipään museo. Hämeenlinna 1932.
Tervehdys Koskipäästä. Koskipään museo 1950.
Leena Sammallahti, Iittiläisiä puuseppiä: Jacob Nygrén ja muita käsityön taitajia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 429. 1986.
Hartola. Hämeen kartanoinventointi. Lahden kaupunginmuseo 1999.
Nina Könönen, Hartolan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Kuntien ympäristöselvitys, KUKUSE. Hartola, Hausjärvi, Heinola, Orimattila, Sysmä. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 94/2005.
Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006.
Birgitta Stjernvall-Järvi, Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä Studies in Humanities 75, 2007.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Koskipää manor is a high-quality example of a typical empire-period manor building from the 1820s. The phases of the manor from the early 20th century are linked to the life events of the writer Maila Talvio.
Koskipää manor, which serves as Itä-Hämeen museo, has been the most significant manor in Itä-Häme, with its extensive landholdings. The manor complex includes two main buildings of different ages. The old main building is aligned with Tainionvirta. It dates from the 1780s and was converted to the empire style when the newer main building was completed in 1828. It is painted yellow. The facades of the newer main building are painted green. The high-quality wood carvings on the facade and in the interiors were made by Jacob Nygrén, a well-known master builder and joiner who worked in Häme and Kymenlaakso. The tiled stoves are from the 1880s.
Besides the newer main building, the courtyard square is bounded by an empire-style väentupa, whose oldest part is a 17th-century savupirtti. On the south side of the courtyard stands a granary storehouse building built over a cellar. The manor is surrounded by a park, which is partly a reconstruction of an older park.
The long settlement history of the area, extending back to the Iron Age, is attested by the numerous Iron Age settlement sites and cup-marked stones in the surroundings.
History
The village of Hartola had 13 farms in the 1560s. The Koskipää rälssisäteri was formed in the 1580s, after Sipi Henrikinpoika acquired farms in the village of Hartola. The family was ennobled in 1639 under the name Silferbögel. In the 1660s Koskipää manor passed by marriage to the Tandefelt family, who owned several manors in Hartola and Sysmä. At its greatest extent the manor comprised 25,000 hectares of land and had about 50 crofts. Robert Tandefelt had the neoclassical main building constructed in 1828. The drawings were prepared in 1792 by master builder Jacob Nygrén in Suomenlinna.
The manor passed to the von Gerdten family in the 1850s. The last owner of Koskipää was Annie von Gerdten-Boisman, sister of the writer Maila Talvio.
On the initiative of the writer Maila Talvio, the Itä-Hämeen museo was established at the manor in 1929. The interiors reflect the interior decoration styles of the Empire period. The museum also includes a section on the life's work of Maila Talvio, and the memorial room of Uuno Kailas. The museum was opened by President J.K. Relander. The spruce tree dominating the manor yard was planted by President Kyösti Kallio in 1938 at the museum's 10th anniversary celebrations.
In 1973 the manor passed into the ownership of the municipality of Hartola.