RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Ruskealan ja Kirkkolan kylien viljelymaisema
Hartola, Päijät-Häme, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kartano, kylä, muinaisjäännös, pappila, talonpoikaistalo
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Hartola
- Region
- Päijät-Häme
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.61306, 26.00719
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4037
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Rautakaudelle ulottuva asutushistoria, Ruskealan ja Kirkkolan kyläasutus sekä laaja viljelymaisema järvikannaksella kuvastavat historiallisen asutuksen jatkuvuutta ja keskeistä sijaintia maisemassa.
Hartolan kirkonkylän pohjoispuolella, Rautaveden ja Jääsjärven välisellä kannaksella, valtatie 4:n molemmin puolin avautuva Ruskealan ja Kirkkolan kylien viljelymaisema on kirkonseudun ohella toinen Hartolan 1700-luvun laajoista viljelyaukeista.
Ruskealan asuttuna säilyneen kylätontin pohjoispuolella olevat Kirkkolan ja Tollinmäen rusthollit sekä entinen kirkkoherranpappila on rakennettu viljelyaukealta nouseville kumpareille.
Ruskealan kyläraitti peltoaukean eteläreunalla on jäänyt uudemman valtatien itäpuolelle. Vanhan kylätontin vaiheilla sijaitsevat Ruskealan ja Uusi-Ruskealan tilakeskukset perinteisine rakennuksineen.
Kirkkolan rusthollin tilakeskus on rakennettu Rautaveteen rajautuvan pellon keskelle. Poikkeuksellisen pitkä koivukuja johtaa miespihaan, jonka itälaidassa on 1800-luvun alkupuolella valmistunut päärakennus. Pitkän yksikerroksisen rakennuksen julkisivujen detaljoinnissa on taitavia empirekauden koristeaiheita. Rakennus pienine päätykolmioineen on saanut selvästi vaikutteita Koskipään kartanon ulkoarkkitehtuurista - koristeaiheiden tekijä on sama kuin Koskipään kartanossa, Jacob Nygrén. Talouspihan puolella sijaitsee vanha väentupa. Hirsinen makasiini lienee päärakennuksen ikäinen. Päärakennuksen ympärillä on vanha puisto ja puutarha.
Rautaveden rannassa sijaitseva Hartolan entinen kirkkoherranpappila ja sen puisto on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Uusklassismia edustavan päärakennukseen liittyy nikkarityylinen kuisti.
Tollinmäen rustholli sijaitsee viljelyaukean itäreunassa, Tollinmäenharjulla. Puiston ympäröimä päärakennus on rakennettu mahdollisesti 1812. Pihapiirissä on savirakenteinen muonamiesten asuinrakennus ja vesitorni- ja pesutuparakennus 1920-luvulta.
Historia
Historiallisissa lähteissä Kirkkolan kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1443 ja Ruskealan kylä 1462. Alueelta tunnetaan myös rautakaudelta peräisin olevia uhrikiviä. Kirkkolassa on oletettavasti ollut Itä-Hämeen ensimmäinen kirkko. Uuden ajan alkupuolella Ruskealan ja Kirkkolan kylässä oli kahdeksan taloa.
Kirkkolan kylässä oli ruotsinvallan aikana useita ratsutiloja. Kirkkolan kartano kuului 1600-luvulta 1800-luvulle Tandefeltin suvulle. Isojako suoritettiin kylässä 1801, jonka jälkeen Rautaveden rannalle rakennettiin 1784 perustetun seurakunnan kirkkoherran pappila.
Kirkkolan Tollinmäen ratsutila (ent. Fredriksgård) oli 1800-luvun alkupuolella Tandefelt -suvun hallussa. Kartanon sivurakennuksessa on toiminut Hartolan kunnansairaala vuosina 1922-1956, päärakennus oli ylilääkärin asuntona.
Further reading (as the agency lists it)
Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.
Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973.
Leena Sammallahti, Iittiläisiä puuseppiä SKS. 1986.
Hartola. Hämeen kartanoinventointi. Lahden kaupunginmuseo 1999.
Nina Könönen, Hartolan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Kuntien ympäristöselvitys, KUKUSE. Hartola, Hausjärvi, Heinola, Orimattila, Sysmä. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 94/2005.
Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006.
Marja Terttu Knapas et al., Suomalaiset pappilat, kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1238/Tieto. 2009.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The settlement history extending back to the Iron Age, the Ruskeala and Kirkkola village settlements, and the extensive cultivated landscape on the lake isthmus reflect the continuity of historical settlement and its central location in the landscape.
North of the Hartola church village, on the isthmus between Rautavesi and Jääsjärvi, the cultivated landscape of the Ruskeala and Kirkkola villages stretches on both sides of valtatie 4. Alongside the church village area, it is one of the two extensive 18th-century cultivated clearings of Hartola.
North of the village site of Ruskeala, which has remained inhabited, the Kirkkola and Tollinmäki rusthollit and the former vicar's parsonage are built on knolls rising from the cultivated clearing.
The Ruskeala village street on the southern edge of the field clearing has been left east of the newer valtatie. The Ruskeala and Uusi-Ruskeala farmsteads, with their traditional buildings, are located on the site of the old village.
The Kirkkola rustholli farmstead is built in the middle of a field bordering Rautavesi. An unusually long birch avenue leads to the miespiha, at the east end of which stands the main building, completed in the first half of the 19th century. The long single-storey building's façades feature skilful Empire-period decorative motifs. With its small gable pediments, the building has clearly been influenced by the exterior architecture of Koskipää manor; the author of the decorative motifs is the same as at Koskipää manor, Jacob Nygrén. On the farmyard side is an old väentupa. The log storehouse is probably the same age as the main building. Around the main building there is an old park and garden.
The former vicar's parsonage of Hartola on the shore of Rautavesi and its park were built in the mid-19th century. The neoclassical main building is joined by a nikkari-style porch.
Tollinmäki rustholli is located on the eastern edge of the cultivated clearing, on the Tollinmäki ridge. The main building, surrounded by a park, was possibly built in 1812. In the yard there is a clay-built muonamies residential building and a water tower and laundry building from the 1920s.
History
In historical sources, Kirkkola village is first mentioned in 1443 and Ruskeala village in 1462. Sacrificial stones dating from the Iron Age are also known from the area. Kirkkola is presumed to have been the site of the first church in eastern Tavastia. In the early modern period, Ruskeala and Kirkkola villages had eight farms.
During the Swedish period, Kirkkola village had several ratsutilat. Kirkkola manor belonged to the Tandefelt family from the 17th century to the 19th century. The Isojako was carried out in the village in 1801, after which the parsonage of the vicar of the parish, founded in 1784, was built on the shore of Rautavesi.
The Tollinmäki ratsutila of Kirkkola (formerly Fredriksgård) was in the possession of the Tandefelt family in the first half of the 19th century. The municipal hospital of Hartola operated in the manor's outbuilding in 1922-1956; the main building served as the residence of the chief physician.