RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Vihdin kirkonkylä ja Vanhalan viljelymaisema
Vihti, Uusimaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- hautausmaa, huvila, kauppa- ja liikerakennus, kirkko, koulu, kylä, lainamakasiini, muinaisjäännös, muu hallintorakennus, muu tuotantorakennus, navetta, pappila, pihapiiri, sairaala, parantola, talonpoikaistalo, tie
- Character (as the agency lists it)
- kirkonkylä
- Municipality
- Vihti
- Region
- Uusimaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.41607, 24.29791
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4034
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Vihdin kirkonkylä on tiiviisti kylänraitin varteen rakentunut, ajallisesti kerroksinen kunnan historiallinen keskus. Kirkonkylään välittömästi liityvät Vanhalan ja Sukselan kylät muodostavat Uudenmaan mittakaavassa merkittävän keskiaikaisperäisen kyläasutuksen viljelymaisemakokonaisuuden.
Vihdin kirkonkylä on Hiidenveden Kirkkojärven rannalla. Sen rakennuskantaan kuuluvat Kirkkoniemessä keskiaikaisen Pyhän Birgitan kivikirkon rauniot, kirkonkylän mäellä maisemallisena kiintopisteenä 1700-luvun lopun rapattu tiilikirkko, kylänraitin yhteydessä seurakunnan ja kunnan julkiset rakennukset, kuten pappila, pitäjänmakasiini, entiset kunnantalot ja eri-ikäiset koulut 1800-luvun lopulta 1900-luvun lopulle sekä meijeri ja kirkonkylille ominaiset eri-ikäiset kauppa- ja pankkirakennukset.
Vihdin kirkko on päätytornillinen erivartinen ristikirkko, jonka kuoriosa on kolmitaitteinen. Tornin empiretyylinen huippu on kahdeksankulmainen. Kirkkosalia kattaa laakea tynnyriholvi. Kiinteä sisustus koristemaalauksineen edustaa yleisilmeeltään 1920-luvun klassismia. Alttaritaulu vuodelta 1846 on Berndt Godenhjelmin maalaama. Kirkkotarhan lounaisreunassa on kaksi muurattua maanalaista hautaholvia 1790-luvulta. Oravalan Hiidenheimo-suvun hautamuistomerkki vuodelta 1930 on arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelema katettu pylväistö, jonka katossa olevat freskomaalaukset on suunnitellut ja toteuttanut koristetaiteilija Antti Salmenlinna 1936. Kirkonmäellä oleva sankarihauta-alue valkoisine puuristeineen kuuluu Suomen kauneimpiin.
Niuhalan kylän kolmen kantatalon punamullatut 1800-luvun lopun päärakennukset sijoittuvat muun kylärakenteen joukkoon, Myyri keskiaikaisella kylämäellä, Liukas keskusraitin ja Kuortila eli Pikkupappila Kirkkoniemeen johtavan tien varressa. Keskusraittiin tukeutuva asuinrakentaminen on peräisin 1800-luvun lopulta jälleenrakennuskaudelle, kirkonkylän ranta-alueelle on rakennettu uudempaa omakotiasutusta.
Vanhalan ja Sukselan keskiaikaisperäiset kylät sijoittuvat Kirkkojärven länsipuolen kumpuilevaan peltomaisemaan. Kylien halki kulkee vanha Turun maantie. Vanhalan rakennuskannasta merkittävimpiä ovat Ylöstalon rakennusryhmä, Peltolan harmaakivinavetta 1700-luvulta, Tähkälän talouskeskus sekä Juotilan päärakennus. Kunnansairaala eri-ikäisine sairaalarakennuksineen on Vanhalan kylässä.
Sukselan kylän Laatta ja Ryyttä sijaitsevat keskiaikaisella kylämäellä peltojen ympäröimänä. Laatan aumakattoinen kaksikerroksinen päärakennus 1920-luvulta on maltillista uusklassismia. Päärakennuksen vieressä on Laattaan liitetyn Ryytän päärakennus 1770-luvulta. Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema, Laattaan kuuluva Musta Huvila vuodelta 1905 on tien toisella puolella.
Historia
Vihti oli jo historiallisen ajan alussa keskimääräistä vauraampi ja suurempi maanviljelyspitäjä. Kylät olivat neljän, viiden talon ryhmäkyliä. Pitäjän hallinnollinen ja kirkollinen keskuspaikka muodostui keskiajan lopulla Niuhalan kylästä sekä naapurikylistä Vanhalasta ja Sukselasta.
Pyhän Birgitan kirkko rakennettiin 1400-luvun lopussa Vihdin seurakunnan kirkoksi. Runkohuoneeseen liittyi sakaristo ja kirkkoa kattoi puuholvi. Holvissa ja sisäseinissä oli 1670 tehdyt maalauskoristelut. Kirkon viereen rakennettiin 1682 puinen kellotorni.
Kostean maaperän vuoksi rapistunut keskiaikainen kivikirkko korvattiin 1772 valmistuneella Anders Piimäsen johdolla rakennetulla suurella tiilikirkolla. Kirkko paloi 1800-luvulla kahteen otteeseen salaman sytyttämänä. Vuoden 1818 salamaniskua seurannut Intendenttikonttorin suunnittelema korjaus, jossa myös seiniä korotettiin, toteutettiin Aksel Magnus Tolpon johdolla. Vuonna 1846 palon jälkeisessä, Theodor Johan Tolpon johdolla tehdyssä korjauksessa kirkko sai gotisoivia piirteitä. Arkkitehti Kauno S. Kallio suunnitteli uudistuksia 1928-29. Tällöin mm. tornin yläosa palautettiin Intendenttikonttorin piirustuksen mukaiseen asuun. Kiinteän sisustuksen uusimisen ohella ristivarret erotettiin runkohuoneesta, pohjoisesta tehtiin rippikoulusali ja eteläiseen sakaristo. Korjauksen 1982 suunnitteli arkkitehti Carl-Johan Slotte.
Vihdin pappila rakennettiin rappeutuneiden rakennusten tilalle 1855 Intendetinkonttorissa laadittujen piirustusten mukaan, mutta myöhemmin rakennusta jatkettiin ja muutettiin. Pappilan leivin- ja väentupa muutettiin kanttorilaksi 1938. Pappilan maille 1811 rakennetun kookkaan, kolmikerroksinen viljamakasiinin suunnitteli kapteeni C.F. Arnkihl. Hirsimakasiini vuorattiin ja punamullattiin 1844.
Niuhalan kylässä oli 1500-luvun loppupuolelta alkaen kolme taloa, Myyrin rustholli, Liukkaan verotalo ja kappalaisen puustelli Kuorttila. Kylä kasvoi hitaasti, 1800-luvun puolivälissä siellä oli neljä taloa, kuusi torppaa ja neljä muonamiesmökkiä. Myyri toimi kestikievarina ja käräjätupana nykyisen päärakennuksen ollessa vuodelta 1882, kivisen viljamakasiinin 1800-luvulta. Myös Kuortilan ja Liukkaan rakennukset ovat 1800-luvun loppupuolelta.
Niuhalaan rakennettiin kansakoulu 1874 ja kunnantalo 1911, opettajattarelle asuintalo 1910-luvun lopulla ja kunnankirjurille 1920. Apteekkari rakennutti raitin varteen 1896 asuin-liikerakennuksen, jossa toimi pitkään Vihdin Säästöpankki 1900-luvulla. Meijeri rakennettiin 1908 (laajennukset 1923 ja 1954), työväenasuinrakennuksen vanhin osa 1936.
Puhelinyhdistys sai oman talon 1930- ja 1940-lukujen taitteessa. 1938 rakennettua paloasemaa laajennettiin 1952. Pankkirakennuksia nousi raitin varrelle 1950-luvulta lähtien esim. Kansallis-Osake-Pankki 1955 (arkkitehti Niilo Kokko) ja Säästöpankki 1958 (arkkitehti Iikka Martas).
Työväen Osuuskauppa aloitti keskusraitin varressa 1917-18. Maanviljelijäin Kauppaosakeyhtiön kauppatalo siirtyi heti valmistuttuaan 1929 Osuusliike Auralle ja oli 1940-luvulla SOK:n suurimpia sivumyymälöitä. Vihdinseudun Osuusliikkeen vanhin osa rakennettiin 1938. 1940-luvulla kylään nousi elintarvikeliikkeitä ja sekatavarakauppoja mm. Keskon tyyppipiirustusten mukaan. Toimintansa aloitti myös elokuvateatteri.
Uusi kansakoulu rakennettiin Kirkkoniemeen 1955 Maaseudun keskusrakennustoimistossa laadittujen suunnitelmien mukaan. Sukselan Ali-Jaakkolan rusthollin päärakennuksessa 1930 aloittanut Vihdin yhteiskoulu siirtyi 1959 valmistuneeseen koulurakennukseen.
1800-luvun lopulla kirkonkylään rakensivat asuintalojaan käsityöläiset kuten nahkurimestari, satulaseppä ja kelloseppä, 1920-1950-luvulla kirkonkylissä asuvat ammattienharjoittajat kuten poliisi, kauppiaat, leipurit, teurastajat, kampaajat, vaatturit, autonkuljettajat ja rakennusmestarit. Osa rakennuksista oli paikallisten rakennusmestarien kuten J. Aarnin, osa arkkitehtien suunnittelemia.
Vanhalan kantatilat Ylöstalo, Peltola, Juotila ja Tähkälä sijoittuivat Vanhalan rinteeseen Turkuun johtavan maantien varteen. Ylöstalon ja Juotilan nykyiset päärakennukset rakennettiin 1800-luvulla, Peltolan on purettu ja Tähkälän päärakennus rakennettiin 1930-luvulla. Peltolan navetta on harvinaista "fysiokraattista" tyyliä 1700-luvulta. Kunnansairaalan rakentaminen Vanhalan kylään alkoi jo 1800-luvun viimeisinä vuosina.
Sukselassa mainitaan keskiajalla 5-6 taloa. Talomääräksi vakiintui neljä, joista kaksi, Jaakkola ja Sipilä siirtyivät 1800-luvulla pois keskiaikaiselta kylätontilta. Ali-Jaakkolassa toimi kestikievari 1920-luvulle asti maantien varressa. Laatan nykyinen päärakennus valmistui 1922 Jussi Paatelan suunnitelmien mukaan. Vieressä oleva Ryytän päärakennus rakennettiin 1770-luvulla.
Further reading (as the agency lists it)
Seppo Myllyniemi, Vihdin historia 1800-1918, Vihti Venäjän vallan aikana. Vihdin kunta 1990.
Mervi Piipponen, Vihdin kirkonkylän opas. Vihdin rakennuskulttuurisäätiö. Vihti 1993.
Eino Ketola, Vihdin historia 1918-1965 maanjaon aika 1 : 1918-1939. Vihdin kunta 1996.
Eino Ketola, Vihdin historia 1918-1965 maanjaon aika 2 : 1939-1965. Vihdin kunta 1997.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Vihti kirkonkylä is a compactly built, chronologically layered historical centre of the municipality, developed closely along the village street. The villages of Vanhala and Suksela, which directly adjoin the kirkonkylä, form a cultivated landscape complex of medieval-origin village settlement of significance on the scale of Uusimaa.
Vihti kirkonkylä lies on the shore of Kirkkojärvi in Hiidenvesi. Its building stock includes the ruins of the medieval Pyhän Birgitan stone church at Kirkkoniemi, the rendered brick church dating from the end of the 18th century, which serves as a landmark on the church hill, and, along the village street, the public buildings of the parish and municipality, such as the parsonage, the parish storehouse, the former municipal offices and schools of various ages from the end of the 19th century to the end of the 20th century. Also present are the dairy and the shop and bank buildings of various ages typical of kirkonkylä.
Vihti church is a cross church with unequal arms and a gable tower, and its chancel is three-sided. The octagonal top of the tower is in the Empire style. The nave is covered by a flat barrel vault. The fixed interior, with its decorative paintings, represents the classicism of the 1920s in its overall appearance. The altarpiece dating from 1846 was painted by Berndt Godenhjelm. In the south-western edge of the churchyard there are two built underground burial vaults from the 1790s. The Hiidenheimo family memorial of Oravala, dating from 1930, is a covered colonnade designed by architect Kauno S. Kallio, and the frescoes on its ceiling were designed and executed by decorative artist Antti Salmenlinna in 1936. The heroes' grave area on the church hill, with its white wooden crosses, is among the most beautiful in Finland.
The three kantatalo farms of Niuhala, with their red-ochre-painted main buildings from the end of the 19th century, are located among the rest of the village structure: Myyri on the medieval village hill, Liukas on the central street, and Kuortila, also known as Pikkupappila, along the road leading to Kirkkoniemi. Residential building that relies on the central street dates from the end of the 19th century to the post-war reconstruction period. Newer detached housing has been built on the shore area of the kirkonkylä.
The medieval villages of Vanhala and Suksela are situated in the rolling farmland landscape on the western side of Kirkkojärvi. The old Turun maantie runs through both villages. Among the most significant buildings in Vanhala are the Ylöstalo building group, the grey stone cowshed of Peltola from the 18th century, the Tähkälä farm complex, and the main building of Juotila. The municipal hospital, with hospital buildings of various ages, is in the village of Vanhala.
Laatta and Ryytä in the village of Suksela are located on the medieval village hill, surrounded by fields. Laatta's two-storey, hipped-roof main building from the 1920s is in a restrained neoclassical style. Next to the main building is the main building of Ryytä from the 1770s, which has been annexed to Laatta. The Musta Huvila, designed by architect Eliel Saarinen and dating from 1905, belongs to Laatta and is located on the other side of the road.
History
Vihti was already more prosperous and larger than the average agricultural parish at the beginning of the historical period. The villages were groups of four or five farms. The administrative and ecclesiastical centre of the parish was formed at the end of the Middle Ages in the village of Niuhala and the neighbouring villages of Vanhala and Suksela.
Pyhän Birgitan kirkko was built at the end of the 15th century as the church of Vihti parish. A sacristy was attached to the nave, and the church was covered by a wooden vault. The vault and interior walls had painted decorations made in 1670. A wooden bell tower was built beside the church in 1682.
Because of the damp soil, the dilapidated medieval stone church was replaced by a large brick church built under the direction of Anders Piimänen, completed in 1772. The church burned twice in the 19th century after being struck by lightning. The repair following the lightning strike of 1818, which was designed by the Intendetinkonttori and in which the walls were also raised, was carried out under the direction of Aksel Magnus Tolppo. In the repair after the fire of 1846, carried out under the direction of Theodor Johan Tolppo, the church acquired Gothicising features. Architect Kauno S. Kallio planned renovations in 1928-29. At that time, among other things, the upper part of the tower was restored to its form according to the Intendetinkonttori's drawing. Alongside the renewal of the fixed interior, the transepts were separated from the nave, the north side was made into a confirmation classroom, and the south side into a sacristy. The 1982 repair was designed by architect Carl-Johan Slotte.
The Vihti parsonage was built in 1855 on the site of dilapidated buildings, according to drawings prepared at the Intendetinkonttori, but the building was later extended and altered. The bakehouse and servants' quarters of the parsonage were converted into a kanttorila in 1938. The large three-storey grain storehouse built on the parsonage grounds in 1811 was designed by Captain C.F. Arnkihl. The log storehouse was lined and painted with red ochre in 1844.
In the village of Niuhala, from the late 16th century there were three farms: the Myyri rustholli, the Liukas verotalo and the chaplain's puustelli Kuorttila. The village grew slowly; in the mid-19th century there were four farms, six crofts and four muonamiesmökki. Myyri functioned as a coaching inn and court house, with the present main building dating from 1882 and the stone grain storehouse from the 19th century. The buildings of Kuorttila and Liukas also date from the late 19th century.
A elementary school was built in Niuhala in 1874, a municipal hall in 1911, a residential house for a female teacher in the late 1910s, and a house for the municipal clerk in 1920. A pharmacist had a residential and commercial building constructed along the raitti in 1896, which housed the Vihdin Säästöpankki for many years in the 20th century. The dairy was built in 1908 (extended in 1923 and 1954), and the oldest part of the workers' housing building in 1936.
The telephone association acquired its own house at the turn of the 1930s and 1940s. The fire station built in 1938 was extended in 1952. Bank buildings rose along the raitti from the 1950s onward, for example Kansallis-Osake-Pankki in 1955 (architect Niilo Kokko) and Säästöpankki in 1958 (architect Iikka Martas).
Työväen Osuuskauppa began operating along the central raitti in 1917-18. The commercial building of Maanviljelijäin Kauppaosakeyhtiö passed to Osuusliike Aura immediately after its completion in 1929, and in the 1940s it was one of SOK's largest branch shops. The oldest part of the Vihdinseudun Osuusliike was built in 1938. In the 1940s, grocery shops and general stores were established in the village, for example according to Kesko's type drawings. A cinema also began operating.
A new elementary school was built in Kirkkoniemi in 1955, according to plans prepared at the Maaseudun keskusrakennustoimisto. The Vihdin yhteiskoulu, which began in 1930 in the main building of the Ali-Jaakkola rustholli in Suksela, moved in 1959 to the school building completed that year.
At the end of the 19th century, craftsmen such as a master tanner, a saddler and a watchmaker built their residential houses in the church village. In the 1920s-1950s, tradespeople living in the church villages, such as police officers, merchants, bakers, butchers, hairdressers, tailors, drivers and master builders. Some of the buildings were by local master builders such as J. Aarni, and some were designed by architects.
The original farms of Vanhala, Ylöstalo, Peltola, Juotila and Tähkälä were located on the Vanhala slope along the road leading to Turku. The present main buildings of Ylöstalo and Juotila were built in the 19th century, Peltola has been demolished, and the main building of Tähkälä was built in the 1930s. The cowshed at Peltola is a rare example of the "physiocratic" style from the 18th century. Construction of the municipal hospital in Vanhala village began as early as the last years of the 19th century.
In the Middle Ages, five to six farms are mentioned in Suksela. Four became established as the number of farms, two of which, Jaakkola and Sipilä, moved away from the medieval village site in the 19th century. At Ali-Jaakkola a coaching inn operated along the main road until the 1920s. The present main building of Laatta was completed in 1922 according to plans by Jussi Paatela. The adjacent main building of Ryytä was built in the 1770s.