RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema
Sysmä, Päijät-Häme, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- hautausmaa, kartano, kirkko, kylä, lainamakasiini, muinaisjäännös, talonpoikaistalo
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Sysmä
- Region
- Päijät-Häme
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.49007, 25.66020
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4005
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Sysmän kirkon ympäristössä Suurikylän, Käenmäen ja Voipalan maarekisterikylien lukuisat rautakautiset kalmistot ja uhrikivet kertovat Päijänteen Majutveden rannalla paikan pitkästä asutushistoriasta ja keskeisestä asemasta. Keskiaikaisen kirkon lisäksi kylien maisemakokonaisuuteen kuuluvat pappilan, Suurikylän kartanon, Hirvelän ja Hovilan rakennusryhmät.
Sysmän kirkonseutu on jäänyt syrjään pitäjän keskuksesta, mistä syystä kirkon ympäristö on säilynyt uudisrakentamiselta. Kirkolliset rakennukset ja suurtilat kuvastavat 1800-luvulla vallinnutta kirkonseutujen rakennetta.
Sysmän myöhäiskeskiaikainen kirkko on muutettu 1830-luvulla intendenttikonttorin piirustuksilla ristikirkoksi. Kirkon kivi- ja tiilirakenteiset seinät ovat kalkittu valkoisiksi ja vanhoissa päätykolmioissa on koristellut tiilikentät. Vanhassa runko-osassa on hämäläisille kirkoille tyypilliset nurkkakivet.
Kirkkoon kuuluu vanha hautausmaa, jota on laajennettu 1700-luvun jälkeen useaan otteeseen. Kellotapuli ja kirkon länsipuolella oleva kivinen pitäjänmakasiini ovat rakennettu 1854 ja 1855.
Kirkon lounaispuolella, Majutveden rannalla oleva mansardikattoinen, jugend-vaikutteisen pappilan on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck 1918. Puistomaiseen pihapiiriin kuuluu väentupa ja aittarakennus.
Suurikylän kartano kirkolle johtavan maantien varrella on yksi pitäjän vanhoista kartanoista. Sen maisemallisesti hallitsevalla paikalla oleva päärakennus pihapiireineen on poikkeuksellista empirekauden arkkitehtuuria omaperäisine yksityiskohtineen ja koristeaiheineen. 1801 rakennettua päärakennusta on korotettu kerroksella 1867. Sivurakennukset on rakennettu 1811. Asuinpihan ulkopuolella on kivinavetta ja viljamakasiini. Kartanon länsipuolella sijaitsee Käenmäen vanha kylätontti.
Alueen eteläosassa Matjutveteen pistävällä niemellä on Voipalan kylän Hovilan kartanomiljöö. Laajan viljelymaiseman keskellä olevan tilakeskuksen päärakennuksen runko on 1700- ja 1800-luvun vaihteesta, uusrenessanssi-tyylinen ulkovuoraus, poikkipäädyt, kuistit ovat 1800- ja 1900-luvun vaihteesta. Päärakennuksen puistomaisen pihapiirin koillispuolella on kartanon talouspiha.
Historia
Suurikylän, Käenmäen ja Voipalan kylien alueelta tunnetaan lukuisia rautakautisia kalmistoja ja uhrikiviä, jotka viittaavat merkittävään esihistoriallisen ajan asutuskeskittymään.
Myöhemmin Sysmä oli hämäläisten eräaluetta, jonka sijainti Päijänteen rannalla oli vesireittien kannalta edullinen. Keskiajan alkupuolella Sysmä kuului Hollolan emäseurakuntaan. Omaksi seurakunnaksi Sysmä erosi ilmeisesti jo 1300-luvun loppupuolella, pappi mainitaan ensimmäisen kerran 1442. Pyhälle Olaville nimetty kivikirkko rakennettiin 1500-luvun alkupuolella. Rakennustyö jäi holvauksen osalta keskeneräiseksi. Pieneksi jäänyt kirkko laajennettiin 1830-luvulla ristikirkoksi.
Suurikylä mainitaan ensimmäisen kerran 1462. Uuden ajan alkupuolella kylässä oli 15 taloa. Kylän taloluku väheni 1600-luvulla ja 1800-luvun alussa taloja oli viisi. Suurikylän kartano on entinen kruunun ratsutila. Käenmäen kylässä oli 1560-luvulla kahdeksan taloa.
Voipalan kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1460. Uuden ajan alkupuolella kylässä oli kahdeksan taloa. Taloluku putosi Ilolan rusthollin ja Hovilan rälssitilan perustamisen seurauksena. Hovila kuului Tandefelt-suvun kartanoihin.
Further reading (as the agency lists it)
Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto, arkeologian osasto 2001.
Nina Könönen, Sysmän rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Kuntien ympäristöselvitys, KUKUSE. Hartola, Hausjärvi, Heinola, Orimattila, Sysmä. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98/2005.
Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006.
Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007.
Birgitta Stjernvall-Järvi, Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa. Jyväskylä studies in humanities. Jyväskylä 2007.
Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1117. 2007.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The numerous Iron Age cemeteries and sacrificial stones in the surroundings of Sysmä church, in the cadastral villages of Suurikylä, Käenmäki and Voipala, tell of the site's long settlement history and central role on the shore of Päijänne's Majutvesi. In addition to the medieval church, the landscape ensemble of the villages includes the building groups of the parsonage, Suurikylä manor, Hirvelä and Hovila.
The Sysmä church area has been left aside from the parish centre, which is why the church surroundings have been preserved from new construction. The church buildings and large estates reflect the structure of church areas that prevailed in the 19th century.
Sysmä's late medieval church was converted into a cruciform church in the 1830s to drawings by the Intendent's Office. The stone and brick walls of the church are whitewashed, and the old gable triangles have decorative brick panels. The old nave has quoins typical of Häme churches.
The church includes an old cemetery, which has been extended several times since the 18th century. The bell tower and the stone parish storehouse west of the church were built in 1854 and 1855.
The mansard-roofed, Jugend-influenced parsonage on the shore of Majutvesi, south-west of the church, was designed by architect Josef Stenbäck in 1918. The park-like yard includes a servants' room (väentupa) and a granary building.
Suurikylä manor, along the main road leading to the church, is one of the parish's old manors. Its main building, with its yards, stands in a landscape-dominating position and is exceptional Empire-period architecture with distinctive details and decorative motifs. The main building, built in 1801, was raised by a storey in 1867. The side buildings were built in 1811. Outside the residential yard are a stone cowshed and a grain storehouse. West of the manor is the old village site of Käenmäki.
In the southern part of the area, on a promontory projecting into Matjutvesi, is the Hovila manor environment of Voipala village. The frame of the main building, in the middle of the broad cultivated landscape of the farm complex, dates from the turn of the 18th and 19th centuries. The neo-Renaissance-style exterior cladding, the cross gables and the porches date from the turn of the 19th and 20th centuries. North-east of the park-like yard of the main building is the manor's farmyard.
History
Numerous Iron Age cemeteries and sacrificial stones are known from the area of the villages of Suurikylä, Käenmäki and Voipala, pointing to a significant prehistoric settlement concentration.
Later, Sysmä was a hunting territory of the Hämäläiset, and its location on the shore of Päijänne was advantageous for waterways. In the early Middle Ages, Sysmä belonged to the mother parish of Hollola. It apparently separated as an independent parish already in the late 14th century, and a priest is first mentioned in 1442. The stone church dedicated to Pyhä Olavi was built in the early 16th century. Construction of the vaulting remained unfinished. The church, which had become too small, was extended into a cruciform church in the 1830s.
Suurikylä is first mentioned in 1462. In the early modern period the village had 15 farms. The number of farms decreased in the 17th century, and at the beginning of the 19th century there were five. The Suurikylä manor is a former crown ratsutila. In the 1560s the village of Käenmäki had eight farms.
Voipala village is first mentioned in 1460. In the early modern period the village had eight farms. The number of farms fell as a result of the establishment of the Ilola rustholl and the Hovila rälssitila. Hovila belonged to the manors of the Tandefelt family.