RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Laukon kartano
Vesilahti, Pirkanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- hautakappeli, kartano, muinaisjäännös, navetta, puisto, talousrakennus
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Vesilahti
- Region
- Pirkanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.33096, 23.50852
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 3988
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Laukon kartanoympäristön historia ulottuu aina esihistorialliselle ajalle ja Kartano tunnetaan myös kansanballadin tapahtumapaikkana.
Laukonselän ja Vakkalanselän välisellä kannaksella, rautakautisella kalmistomäellä sijaitsevan Laukon kartanon rakennukset ovat aina sijainneet Laukonselälle etelään antavalla rannalla. Puiston ympäröimä, 1931 valmistunut päärakennus on tyylillinen kopio uusklassismin kauden kartanorakennuksista. Puistoympäristössä sijaitsevat, etupäässä 1900-luvun alusta olevat talousrakennukset ovat päärakennuksen tapaan valkeaksi kalkittuja. Pihapiirissä on keskiajalta peräisin oleva kellari, jonka katsotaan kuuluvan kartanon keskiaikaiseen rakennukseen.
Hautaniemessä on 1800-luvun lopulla rakennettu Standertskjöld-Nordenstam-suvun hautakappeli.
Laukon kartano on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Vesilahden kulttuurimaisemat.
Historia
Laukon kylästä muodostunut säterikartano mainittiin historiallisissa asiakirjoissa 1416, mutta tilan arvellaan syntyneen jo varhaiskeskiajalla. Laukosta kasvoi keskiajan aikana yksi Suomen mahtavimmista kartanoista, jonka tilukset käsittivät 1600-luvun lopulla yli 37 000 hehtaaria. Laukossa on mainittu keskiajalla olleen kivinen asuntolinna, jonka jäänteenä pidetään kartanon pihapiirissä olevaa harmaakivikellaria. Laukossa tehdyt arkeologiset kaivaukset ovat täsmentäneet kuvaa kartanon vaiheista ja asumiseen liittyvistä yksityiskohdista.
Kartano siirtyi Kurki-suvun omistukseen 1400-luvulla. Myöhäiskeskiaikaisista isännistä kuuluisimmat olivat "Elinan surma" -balladin Klaus Kurki ja Suomen viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki. Kansanballadin merkitsi muistiin ensimmäisiä runonkeräystöitään tehnyt Elias Lönnrot, joka vietti kesiä Laukon kartanossa 1820-luvulla.
1700-luvun rappiokauden jälkeen Laukon vauraus alkoi hiljalleen palata, mutta Kurki-suku luopui kartanosta 1817. Kartanoon liittyvät 1906-1907 torpparimellakat ja -häädöt, jotka myöhemmin todennäköisesti vaikuttivat maanlainsäädännön uudistamiseen ja toisaalta Laukon rakennuskannan laajamittaiseen tuhoutumiseen sisällissodassa.
Kartanon nykyisen päärakennuksen rakennutti kauppaneuvos Rafael Haarla arkkitehti Veikko Kallion suunnitelmien mukaan 1931. Suurin osa talousrakennuksista valmistui samaan aikaan. Puutarhurin asunto valmistui 1830-luvulla ja kivinavetta 1879.
Further reading (as the agency lists it)
Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander (toim.), Hämäläisiä kartanoita ja suurtiloja. Helsinki 1946.
Kari Uotila (toim.), Vesilahden Laukko. Linna, kartano, koti. Archaelogia Medii Aevi Finlandiae IV. Turku 2000.
Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto, arkeologian osasto 2001.
Liisa Lagerstam, Laukon herra - Gabriel Kurki 1630-1712. Laukko historicum 2008.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The history of the Laukko manor environment reaches back to prehistoric times, and the manor is also known as the setting of a folk ballad.
The buildings of Laukko manor, situated on an isthmus between Laukonselkä and Vakkalanselkä on an Iron Age cemetery hill, have always been located on the shore facing south towards Laukonselkä. The main building, completed in 1931 and surrounded by a park, is a stylistic copy of the manor buildings of the neoclassical era. The outbuildings in the park setting, mainly dating from the early 20th century, are whitewashed like the main building. In the courtyard there is a cellar dating from the Middle Ages, which is considered to belong to the manor's medieval building.
In Hautaniemi there is a burial chapel of the Standertskjöld-Nordenstam family, built at the end of the 19th century.
Laukko manor is part of the Vesilahti cultural landscapes, a nationally significant landscape area.
History
The village of Laukko, from which the manor grew, was mentioned in historical documents in 1416, but the estate is thought to have originated already in the early Middle Ages. Laukko grew during the Middle Ages into one of Finland's most powerful manors, whose estates covered over 37 000 hectares at the end of the 17th century. Laukko is recorded as having had a stone residential castle in the Middle Ages, and the harmaakivikellari in the manor's courtyard is considered its remnant. Archaeological excavations carried out at Laukko have refined the picture of the manor's phases and of details relating to its habitation.
The manor passed to the Kurki family in the 15th century. The most famous of the late medieval lords were Klaus Kurki of the ballad "Elinan surma" and Arvid Kurki, the last Catholic bishop of Finland. The folk ballad was written down by Elias Lönnrot, who made his first rune-collecting expeditions and spent summers at Laukko manor in the 1820s.
After the period of decline in the 18th century, Laukko's prosperity gradually began to recover, but the Kurki family gave up the manor in 1817. The crofter riots and evictions at the manor in 1906-1907 later probably influenced the reform of land legislation and, on the other hand, the extensive destruction of Laukko's building stock in the Civil War.
The present main building of the manor was built in 1931 for Commercial Counsellor Rafael Haarla, to designs by architect Veikko Kallio. Most of the outbuildings were completed at the same time. The gardener's house was completed in the 1830s and the kivinavetta in 1879.