RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Kainuun vienalaiskylät
Kuhmo, Suomussalmi, Kainuu, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- hautausmaa, kylä
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipalities
- Kuhmo, Suomussalmi
- Region
- Kainuu
- Country
- Finland
- Coordinates
- 64.64492, 30.05394
- Pin
- Placed by TreeAlive on the edge of the largest area the agency maps, nearest its centre
- RKY number
- 3947
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Kuhmon Rimminkylä ja siihen kuuluvat Huosiusvaara ja Kiimavaara sekä Suomussalmen Kuivajärvi, Kuikkalehto ja Hietajärvi ovat ainoat Vienan Karjalan kulttuuriperintöön liittyvät kylät nykyisen valtakunnanrajan länsipuolella.
Talvisodassa poltettujen Kainuun vienalaiskylien rakennuskanta on peräisin 1940-luvulta, jolloin kylät on rakennettu yleisten jälleenrakennuskauden tyyppipiirustusten mukaisesti. Monet karjalaistaloille tyypilliset piirteet ovat kuitenkin säilyneet niin sisä- kuin ulkotiloissa sekä rakennusten sijoittelussa.
Kylien vanhaan vienankarjalaiseen elämänmuotoon ja rakennusperintöön liittyvät ortodoksiset hautausmaat, jotka sijaitsevat Suomussalmen Kuivajärven Kalmosaaressa ja Kuikkaniemessä sekä Rimmin Lapinniemessä Kuhmossa.
Suomussalmen Hietajärven ja Kuivajärven kylissä ovat säilyneet ainoat sodassa polttamatta jääneet kalamajat sekä Saavisten rankorakenteinen maja. Murhijärvellä, joka on edelleen kyläläisten kalapaikka, Saunasaaren Huovisen ja Karhusen hirsirakenteiset kalamajat edustavat alueen arkaaisinta rakentamista. Pyöröhirsiset kalamajat palautuvat kainuulaisen ja vienalaisen rakentamisen juurille: rakennukset ovat alun perin olleet maalattiallisia ja yksihuoneisia.
Hieta- ja Kuivajärven kylät sijaitsevat Ylä-Vuokin Kuivajärvi-Hietajärvi maisema-alueella, joka on perustettu Kainuun ympäristökeskuksen 19.11.2001 tekemällä päätöksellä, ensimmäisenä luonnonsuojelulain mukaisena maisema-alueena Suomessa.
Historia
Suomussalmen vienalaiskylät syntyivät muistitiedon mukaan 1700-luvun loppupuolella. Ensimmäiset asukkaat olivat perimätiedon mukaan Venäjän puolelta sotaväenottoa pakoon lähteneitä karkureita (piekloi). Karkureilla oli nimetkin: Aliipei Ahtonen ja Lari Siikow. Siikow otti Suomen puolella nimen Huovinen. Perimätiedon mukaan Huovinen palveli Ahtosella renkinä ja nai sieltä piian, karjalaistyttö Toarien. Pari muutti myöhemmin Kuivajärvenniemelle asumaan. Kuhmon Rimmin karjalaiskylän synty ajoittuu 1870-luvulle, jolloin Huovisten suvusta lähtöisin oleva Ontrei Huovinen osti Rimmilän talon.
Elämä vienalaiskylissä perustui maanviljelykselle. Oma merkityksensä oli myös kalastuksella, metsästyksellä, tervanpoltolla ja laukkukaupalla. Kylien henkinen ja aineellinen kulttuuri liittyi rajantakaiseen Karjalaan, jonne yhteydet olivat vilkkaat, kun taas yhteydet Kainuuseen ja sitä kautta Suomeen olivat lähinnä hallinnollisia. Kylät elivät verrattain eristyksissä muista kainuulaiskylistä. Suomussalmen Kuikkalehdon talot olivat viimeisiä karjalaistaloja ennen Veihtivaaran kylää, joka on jo ollut "Ruotshia" - eli suomalaistaloja ja kainuulaisasutusta.
Suomussalmen vienalaiskylät olivat pitkään tiettömien taipaleiden takana. Kuivajärvelle tie valmistui 1933 ja sieltä edelleen Hietajärvelle 1956.
Further reading (as the agency lists it)
Vienan kansa muistelee. Porvoo 1958.
Pertti Virtaranta."Polku sammui". Vienalaiskylien vaiheita rajan molemmin puolin. Vammala 1972.
Jorma Keränen, Kainuun asuttaminen. Studia historica Jyväskyläensia 28. Jyväskylän yliopisto 1984.
Päivi Tervonen, Kainuun vienalaiskylien rakennusperinne. Rajamailla IV. Jyväskylä 1998.
Liisa Heikkinen, Mika Pouke, Kotiseutumme kasvot. Suomussalmen kulttuuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 197. Kainuun ympäristökeskus 2000.
Suvi Tauriainen, Vienan veräjillä: Suomussalmen vienalaiskylien maisema-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 341. Kainuun ympäristökeskus 2004.
Kari Tervo, Kuhmo - Rajalla. Kuhmon kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2006. Kajaani 2006.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The villages of Rimminkylä in Kuhmo, with Huosiusvaara and Kiimavaara belonging to it, and Kuivajärvi, Kuikkalehto and Hietajärvi in Suomussalmi, are the only villages linked to the cultural heritage of Vienan Karelia west of the present national border.
The building stock of the Vienan Karelian villages of Kainuu that were burned during the Winter War dates from the 1940s, when the villages were built according to the general standard drawings of the post-war reconstruction period. However, many features typical of Karelian houses have survived in both the interior and exterior spaces, as well as in the placement of the buildings.
The Orthodox cemeteries linked to the villages' old Vienan Karelian way of life and building heritage are located at Kalmosaari and Kuikkaniemi in Kuivajärvi, Suomussalmi, and at Lapinniemi in Rimmi, Kuhmo.
The villages of Hietajärvi and Kuivajärvi in Suomussalmi have preserved the only fishing huts that were not burned during the war, as well as the post-and-beam hut of the Saavinen family. At Murhijärvi, which is still a fishing place for the villagers, the log-built fishing huts of Saunasaari Huovinen and Karhunen represent the most archaic building in the area. Round-log fishing huts go back to the roots of Kainuu and Vienan Karelian building traditions: the buildings were originally single-room with earthen floors.
The villages of Hietajärvi and Kuivajärvi are located in the Kuivajärvi-Hietajärvi landscape area in Ylä-Vuoki, which was established by decision of Kainuun ympäristökeskus on 19.11.2001, the first landscape area in Finland established under the Nature Conservation Act.
History
According to oral history, the Viena Karelian villages of Suomussalmi came into being in the late 18th century. According to tradition, the first residents were deserters (piekloi) who had fled from conscription on the Russian side. The deserters even had names: Aliipei Ahtonen and Lari Siikow. On the Finnish side, Siikow took the name Huovinen. According to tradition, Huovinen worked as a farmhand at Ahtonen's and married a maid from there, the Karelian girl Toarie. The couple later moved to live at Kuivajärvenniemi. The Karelian village of Rimmi in Kuhmo came into being in the 1870s, when Ontrei Huovinen, originating from the Huovinen family, bought the Rimmilä farm.
Life in the Viena Karelian villages was based on farming. Fishing, hunting, tar burning and bag peddling were also of significance. The spiritual and material culture of the villages was linked to Karelia across the border, with which contacts were lively, whereas contacts with Kainuu and, through it, with Finland were mainly administrative. The villages lived relatively isolated from other Kainuu villages. The Kuikkalehto farms in Suomussalmi were the last Karelian farms before the village of Veihtivaara, which is already "Ruotshia" – that is, Finnish farms and Kainuu settlement.
The Viena Karelian villages of Suomussalmi were for a long time located behind roadless stretches. A road to Kuivajärvi was completed in 1933, and from there on to Hietajärvi in 1956.