RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Säkylän kirkkoympäristö
Säkylä, Satakunta, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- hautausmaa, kirkko, pappila, tori, tuulimylly
- Character (as the agency lists it)
- kirkonkylä
- Municipality
- Säkylä
- Region
- Satakunta
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.04723, 22.33713
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 3945
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Säkylän pieni puukirkko, kirkkoaukea, sen eteläpuolella moderni seurakuntakeskus ja perinteinen pappilaympäristö muodostavat mielenkiintoisen, eri ikäisistä rakennuksista koostuvan kirkkoympäristön.
Kirkko 1770-luvulta on tyypiltään pitkäkirkko, jossa lounaissuomalainen sipulikupolinen tapuli on liitetty kirkon länsipäätyyn ja jossa runkohuonetta matalammat ristivarret avautuvat kirkkosaliin. Kirkkoaukion syntyminen liittyy kirkon rakentamislupaan sisältyneeseen määräykseen, jonka mukaan kirkon ympäristö oli 150 kyynärän säteellä jätettävä palovaaran takia rakentamattomaksi.
Arkkitehti Pekka Pitkäsen betonikauden parhaisiin kuuluva seurakuntakeskus ja siihen liittyvä asuinrakennus ovat valmistuneet 1965 kirkon kaakoispuolelle. Kirkkoaukion laidalla sijaitseva kirkkoherranpappilan päärakennus on vuodelta 1921. Lehtevään pihaan liittyy lisäksi vanha luhti. Ympäristössä on myös Nikkarin tuulimylly. Jalkamylly tyyppiä edustava mylly on valmistunut 1883.
Historia
Säkylä erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1639 kuuluttuaan sitä ennen Euraan. Pitäjän keskustaksi ja kirkonkyläksi muodostui Pyhäjärven rannalla sijaitseva (Iso)Säkylän kylä, joka muodosti yhdessä Vähä-Säkylän kanssa merkittävän kyläasutuksen jo keskiajalla.
Säkylän kirkko ja kirkonkylä tuhotuivat tulipalossa elokuussa 1773. Tuhoutunut kirkko oli valmistunut 1700. Uuden kirkon rakentaminen aloitettiin keväällä 1775 rakennusmestari Anders Piimäsen johdolla. Hänen kuoltuaan kesken rakentamisen työn viimeistelystä vastasi Piimäsen poika Mikael Piimänen (Hartlin). Hallitsijan ja rakennusluvan myöntäjän Kustaa III:n mukaan nimetty kirkko vihittiin elokuussa 1776.
Kirkon ulkolaudoitus koristelistoineen sekä ikkunat ovat lääninarkkitehti C.J. von Heidekenin 1870-luvulla suunnittelemasta korjauksesta. Tällöin myös kirkkosalin seinät ja holvi verhoiltiin ponttilaudalla ja kiinteä sisustus uusittiin. Kirkon paanukatto muutettiin peltiseksi 1912. Kirkkosalin kiinteä sisustus puolestaan uudistettiin 1934 arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelemassa korjauksessa. Siihen liittyvät myös Urho Lehtisen koristemaalaukset ja Emil Filénin korkokuvat. Kirkkoa korjattiin 1974-76 (arkkitehtitoimisto Pitkänen-Laiho-Raunio), jolloin siihen myös tehtiin paanukatto.
Further reading (as the agency lists it)
Raili Nurminen, Säkylän historia I. Jyväskylä 1970.
Raili Rytkönen, Säkylän historia II Jyväskylä 1987.
Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The small wooden church of Säkylä, the church square, the modern parish centre to its south and the traditional parsonage setting together form an interesting church environment made up of buildings of different ages.
The church from the 1770s is a long-nave church type, with a south-western Finnish onion-domed bell tower attached to its west end. Transept arms, lower than the main hall, open into the church hall. The church square came about because of a condition in the building permit for the church, which required that the area within a 150-cubit (kyynärä) radius of the church be left unbuilt because of the fire risk.
The parish centre and the adjoining residential building by architect Pekka Pitkänen, one of the best examples of the concrete era, were completed in 1965 on the south-east side of the church. The main building of the kirkkoherranpappila, located on the edge of the church square, dates from 1921. An old luhti is also attached to the leafy yard. The area also includes the Nikkari windmill. The jalkamylly, a representative of the type, was completed in 1883.
History
Säkylä was separated as an independent parish in 1639, having previously belonged to Eura. The centre of the parish and its church village became (Iso)Säkylä village, located on the shore of Pyhäjärvi, which together with Vähä-Säkylä formed a significant village settlement already in the Middle Ages.
The church of Säkylä and its church village were destroyed by fire in August 1773. The destroyed church had been completed in 1700. Construction of a new church began in spring 1775 under the direction of master builder Anders Piimäsen. After Piimäsen's death during construction, the finishing work was overseen by his son Mikael Piimänen (Hartlin). The church, named after Kustaa III, the ruler and the grantor of the building permit, was consecrated in August 1776.
The church's exterior boarding with its decorative moulding, as well as its windows, date from a repair designed by provincial architect C.J. von Heideken in the 1870s. At that time the walls and vault of the church nave were also clad with tongue-and-groove boarding, and the fixed interior fittings were renewed. The church's pantile roof was changed to a sheet-metal roof in 1912. The fixed interior fittings of the nave were in turn renewed in 1934 in a repair designed by architect Kauno S. Kallio. Urho Lehtinen's decorative paintings and Emil Filén's reliefs are associated with this work. The church was repaired in 1974-76 (architectural office Pitkänen-Laiho-Raunio), when a pantile roof was also installed.