RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Kabanovin tykkitie (Kabanovs kanonväg)
Kirkkonummi, Siuntio (Kyrkslätt Sjundeå), Uusimaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- tie
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipalities
- Kirkkonummi, Siuntio (Kyrkslätt Sjundeå)
- Region
- Uusimaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.08267, 24.45259
- Pin
- Placed by TreeAlive at the middle of the longest line the agency maps
- RKY number
- 3937
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Neuvostoliiton Porkkalan tukikohdan vuokra-ajasta 1944-1956 säilynyt tykkitie on toisen maailmansodan jälkeisen ns. kylmän sodan dokumentti. Tykkitie, joka on harvoja vuokra-ajasta säilyneitä merkkejä, on alun perin kulkenut tukikohdan poikki.
Vuokra-ajasta on alueen rakennetussa ympäristössä säilynyt erilaisia katkelmia, joita valtakunnallisesti merkittävien kohteiden valikoimassa edustaa Porkkalan tukikohdan viimeisen komentajan mukaan nimetty tykkitie, ns. Kabanovin tie. Tie on perinteisellä kenttäkiveysmenetelmällä rakennetuista teistä parhaiten ja pisimpänä säilynyt, vaikka tien kiveys on paikoin jäänyt muiden pinnoitteiden alle.
Siuntiossa tykkitietä on Pikkalan kartanon tuntumassa. Pikkalanjoen ylittävän sillan jälkeen tie kulkee kartanon tilakeskuksen ohi ja kaartuu kaakkoon ja koilliseen. Kabanovintien ja Marsuddenintien risteyksestä etelään, tien länsipuolella, on vuokra-aikaisen tukikohdan kasarmialueen kohdalla rautapalkeista koottu portti. Tie on kulkenut Båtvikiin, missä on ollut lastaus- ja huoltokeskus.
Kabanovin tie jatkuu Kirkkonummen puolella. Alunperin se on tehty Friggesbyssä sijainneelle tukikohdan lentokentälle. Kirkkonummella tykkitie ylittää Sperrings sund –joen. Neuvostoliittolaiset ovat rakentaneet paikalle 139 metriä pitkän Vårnäsin puusillan.
Historia
Moskovan välirauhansopimuksessa 19.9.1944 Neuvostoliitto vaati 20 km Helsingistä länteen sijaitsevan Porkkalan tukikohdakseen. Pariisin rauhansopimuksessa 1947 vahvistettiin vuokrakauden pituudeksi 50 vuotta. Tukikohtaan kuului osia Kirkkonummen, Inkoon ja Siuntion kunnista sekä lähes koko Degerbyn kunta. Alueen noin 10 000 asukkaan oli lähdettävä kodeistaan 10 päivän kuluessa. Neuvostoliitto luopuikin Porkkalan tukikohdasta jo 1956 ja asukkaat pääsivät palaamaan alueelle.
Porkkalan tukikohdan hallinto oli Kirkkonummen keskustassa. Sotilaallisena keskuksena oli Upinniemen sotasatama ja varuskunta. Puna-armeijan rakentamat yksikerroksiset, aumakattoiset puukasarmit ja kantahenkilökunnan muuratut asuinrakennukset ovat nykyisin Suomen puolustusvoimien käytössä. Eri puolilla vuokra-aluetta on linnoitteiden jäännöksiä.
Neuvostoliitto rakensi Porkkalan tukikohdan poikki uuden kiveyksellä päällystetyn tieyhteyden raskaita sotilaskuljetuksia varten. Se nimettiin tukikohdan viimeisen komentajan kenraaliluutnantti Sergei Kabanovin mukaan.
Kabanovin tiehen kuuluva Vårnäsin silta rakennettiin 1948 ja määriteltiin museosillaksi 1982.
Beskrivning (på svenska)
The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.
Kanonvägen som har bevarats från Sovjetunionens arrendering av Porkala-basen 1944-1956 dokumenterar det s.k. kalla kriget efter andra världskriget. Kanonvägen, som är ett av de få spåren från arrendetiden som har bevarats, har ursprungligen löpt genom basen.
Från arrendetiden har i områdets byggda miljö bevarats olika brottstycken, som i urvalet, nationellt betydelsefulla objekt, representeras av den kanonväg, kallad Kabanovsvägen, som har uppkallats efter Porkala-basens sista kommendör. Av de vägar som har byggts med traditionell kullerstensbeläggning har denna väg bevarats bäst och med den längsta sträckningen, även om stenbeläggningen ställvis har dolts under andra beläggningar.
I Sjundeå går en del av kanonvägen nära Pickala gård. Efter bron över Pickala å löper vägen förbi gårdens centrum och kröker sig mot sydost och nordost. Söder om korsningen av Kabanovsvägen och Marsuddsvägen, på vägens västra sida, finns en port av järnbalkar vid den plats där kasernområdet låg under arrendetiden. Vägen har lett till Båtvik, där man hade en lastnings- och underhållscentral.
Kabanovsvägen fortsätter på Kyrkslätts sida. Ursprungligen har den byggts till basens flygfält som låg i Friggesby. I Kyrkslätt går vägen över ån Sperrings sund. Den 139 meter långa Vårnäs bro av trä byggdes där av de sovjetiska trupperna.
Historia (på svenska)
I vapenstilleståndsavtalet i Moskva 19.9.1944 krävde Sovjetunionen att få Porkala, beläget 20 km väster om Helsingfors, som bas. I fredsavtalet i Paris 1947 fastställdes arrendetidens längd till 50 år. Till basen hörde delar av Kyrkslätt, Ingå och Sjundeå kommuner samt nästan hela Degerby kommun. De ca 10 000 invånarna i regionen hade att lämna sina hem inom 10 dygn. Sovjetunionen avstod emellertid från Porkala-basen redan år 1956 och invånarna kunde återvända till området.
Porkala-basens administration fanns i Kyrkslätt centrum. Det militära centrumet var Obbnäs örlogshamn och garnison. De av Röda armén byggda kasernerna av trä, i en våning med valmtak, och stampersonalens murade bostadsbyggnader används i dag av Finlands försvarsmakt. Runtom på arrendeområdet finns lämningar av befästningar.
Sovjetunionen byggde tvärs genom Porkala-basen en ny stenlagd vägförbindelse för tunga militärtransporter. Den namngavs efter basens sista kommendör generallöjtnant Sergei Kabanov.
Vårnäs bro som hör till Kabanovsvägen byggdes 1948. Den definierades som museibro 1982.
Uppdatering: Vårnäs bro är numera riven och den nya betongbron har tagits i bruk 2010.
Further reading (as the agency lists it)
Kai Brunila, Porkkalan kohtalot. Hanko 1986.
Leena Sälejoki-Hiekkanen (toim.), Tie yhdistää. Tiemuseo 1986.
Maunu Häyrynen, Kirkkonummen historiallisen tiestön inventointi. Kirkkonummen kunnan kaavoitustoimisto 1987.
Sigbritt Backman, Kirkkonummen rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Kirkkonummen kunta 1990.
Mikko Härö, Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto. Tammisaari 1993.
Pirkko Kokkonen, Siuntion kulttuuriympäristöohjelma / Kulturmiljöprogrammet för Sjundeå. Suomen ympäristö 367. Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto 1999.
Jari Leskinen, Pekka Silvast, Suljettu aika. Porkkala Neuvostoliiton sotiaallisena tukikohtana vuosina 1944-56. Juva 2001.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The gun road from the Soviet Union's Porkkala base lease period, 1944-1956, that has survived is a document of the so-called Cold War that followed the Second World War. The gun road, one of the few surviving traces of the lease period, originally ran across the base.
Fragments from the lease period have survived in the built environment of the area. Among the nationally significant sites, the selection is represented by the gun road named after the last commander of the Porkkala base, the so-called Kabanovin tie. The road is the best preserved and longest surviving of the roads built with the traditional field-stone paving method, although the paving has in places been covered by other surfacings.
In Siuntio, the gun road is near Pikkala manor. After the bridge crossing the Pikkalanjoki river, the road runs past the manor's farm centre and curves south-east and north-east. South of the junction of Kabanovin tie and Marsuddenintie, on the west side of the road, at the site of the barracks area of the base from the lease period, there is a gate assembled from iron beams. The road ran to Båtvik, where there was a loading and service centre.
Kabanovin tie continues on the Kirkkonummi side. It was originally built for the base's airfield, which was located at Friggesby. In Kirkkonummi, the gun road crosses the Sperrings sund river. The Soviets built the 139-metre-long Vårnäs timber bridge at the site.
History
In the Moskova interim peace agreement of 19 September 1944, the Soviet Union demanded the Porkkala area, 20 km west of Helsinki, as a base. The Pariisi peace treaty of 1947 set the lease period at 50 years. The base included parts of the municipalities of Kirkkonummi, Inkoo and Siuntio, and nearly all of the municipality of Degerby. About 10,000 residents of the area had to leave their homes within 10 days. The Soviet Union in fact relinquished the Porkkala base as early as 1956, and the residents were able to return to the area.
The administration of the Porkkala base was in the centre of Kirkkonummi. The military centre was the Upinniemi naval harbour and garrison. The single-storey, gabled wooden barracks built by the Red Army and the masonry residential buildings of the permanent staff are now used by the Finnish Defence Forces. Remains of fortifications are found in various parts of the leased area.
The Soviet Union built a new stone-paved road across the Porkkala base for heavy military transport. It was named after Lieutenant General Sergei Kabanov, the last commander of the base.
The Vårnäs Bridge, which is part of the Kabanov road, was built in 1948 and designated a museum bridge in 1982.