RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Tuovilanlahden kylä
Kuopio, Pohjois-Savo, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kauppa- ja liikerakennus, kylä, kylä, piensatama
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Kuopio
- Region
- Pohjois-Savo
- Country
- Finland
- Coordinates
- 63.22059, 27.13012
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 3921
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Tuovilanlahti on tyypillinen Sisä-Suomen vesiliikenteen kehityksen myötä syntynyt kyläkeskus, jollaiset sotien jälkeisessä taajamakehityksessä ovat lähes tyystin hävinneet. Tuovilanlahden kyläasutus on tiivistynyt Maaninkajärven pohjukkaan vesireitin ja maantien risteyskohtaan. Säilynyt rakennuskanta kuvastaa hyvin kylän sosiaalista rakennetta.
Laivaliikenteen päätepiste sijaitsee Maaninkajärveen kuuluvan kapean Tuovilanlahden pohjukassa. Kylän kauppahuoneet ovat ryhmittyneet sataman äärelle ja pienasumukset mukailevat vanhaa itä-länsi -suuntaista maantietä.
Kylän pellot levittäytyvät lahden molemmille rannoille. Tuovilanlahti on osa Maaninkajärven valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.
Historia
Maaninkajärven Tuovilanlahden pohjukassa sijainneessa kylässä oli 1560-luvulla kaksi taloa.
Kylän elinvoimaisuutta lisäsi 1864-1949 toiminut laivaliikenne, joka toi ihmisiä tutustumaan kylän kolmeen luonnonnähtävyyteen. Vuolas Korkeakoski Tuovilanlahden pohjoispuolella oli jo 1800-luvulla tunnettu maisemanähtävyys ja matkailukohde. Muita vanhoja nähtävyyksiä olivat Pirunpesä ja Mustalähde. Tuovilanlahden maisemien kauneus välittyi laajalti jo 1900-luvun alkupuolella mm. I.K. Inhan ja Z. Topeliuksen ansioista.
Further reading (as the agency lists it)
Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.
Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973.
Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö. Ympäristöministeriö. Mietintö 66/1992.
Marja-Sisko Kataikko, Hilseilevän pinnan alla - vanhan rakennuksen omistamisen autuus ja ahdinko. Ajankohtaista ympäristöstä Pohjois-Savossa. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen tiedotuslehti 1/2003.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Tuovilanlahti is a typical village centre in Inland Finland that came into being with the development of water transport, the kind of village that has almost entirely disappeared with the urban development after the wars. The village settlement of Tuovilanlahti has become concentrated at the head of Maaninkajärvi, at the junction of a water route and a main road. The surviving building stock illustrates the social structure of the village well.
The end point of the passenger boat service is located at the head of the narrow Tuovilanlahti, which belongs to Maaninkajärvi. The village shops are grouped around the harbour, and the small dwellings follow the old east-west main road.
The village fields spread along both shores of the bay. Tuovilanlahti is part of the Maaninkajärvi nationally valuable landscape area.
History
In the 1560s, there were two farms in the village at the head of Tuovilanlahti, in Maaninkajärvi.
The vitality of the village was increased by the shipping service that operated from 1864 to 1949, which brought people to see the village's three natural attractions. The Vuolas Korkeakoski rapids, north of Tuovilanlahti, were already a well-known scenic attraction and tourist destination in the 19th century. Other old attractions were Pirunpesä and Mustalähde. The beauty of the Tuovilanlahti landscapes became widely known in the early part of the 20th century, thanks, among others, to I.K. Inha and Z. Topelius.