RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Kolkanniemen pappila
Saarijärvi, Keski-Suomi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- pappila, puisto
- Character (as the agency lists it)
- kulttuurimaisema
- Municipality
- Saarijärvi
- Region
- Keski-Suomi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.72744, 25.16328
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 364
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Kolkanniemen pappila on Virtain ja Punkalaitumen pappiloiden ohella luonteenomainen esimerkki 1800-luvun lopun rakennustaiteellisista tavoitteista ja sillä on tärkeä merkitys hahmoteltaessa pappilarakentamisen historian kokonaiskuvaa.
Kolkanniemen pappila on rakennettu loitolle varsinaisesta kirkonkylästä, kun taas kappalaisen pappila on läheisessä yhteydessä kirkkoon.
Kolkanniemi sijaitsee Saarijärven Pappilanlahteen työntyvän niemen kärjessä pappilan maatilaan kuuluneiden peltojen ympäröimänä ja sillä on maisemallinen näköyhteys järven takana sijaitsevaan kirkkoon. Rakennus on ajalleen tyypillinen huvilamainen talo, jolle on leimallista epäsymmetrisyys ja suuret suippokaariset ikkunat.
Pappilaan liittyy myös laaja puisto ja puutarha.
Historia
Saarijärven pappilaksi hankittiin 1639 Kolkanniemen tila, joka oli erotettu Kantala-nimisestä tilasta 1610. Pappilan päärakennus rakennettiin 1898-1904, koska 1794 valmistunut vanha pappila ei enää vastannut papiston virkataloista 1892 annettua asetusta. Vanha päärakennus siirrettiin pihan itäsivulle toimimaan palvelusväen asuntona ja talousrakennuksena. Piirustukset pappilan rakentamiseksi teki Vaasan lääninarkkitehti K.V. Reinius 1897, mutta jo 1901 arkkitehti Bertel Jung muutti rakenteilla olevan pappilan suunnitelmia.
Pappilaa korjattiin J. Kurosen ja E. I. Sarasen suunnitelmien mukaan 1953, kun se siirtyi Saarijärven kunnan omistukseen. Vuosina 1953-1984 rakennuksessa toimi lastenkoti ja sen jälkeen se siirtyi yksityisomistukseen.
Further reading (as the agency lists it)
Pirjo Pennanen, Keskisuomalaista pappila-arkkitehtuuria 1800-luvulla. Pro Gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto, taidehistorian laitos 1986.
Reino Kallio, Vanhan Saarijärven historia, Karstula 1987.
Eija-Liisa Lahnala, Saarijärven rakennusperinnettä. Keskisuomalaisia rakennustutkimuksia 4. Keski-Suomen museo 1990.
Heikki Junnila, Saarijärven Historia 1865-1985, Paavon Saarijärvestä kaupungiksi. 1995.
Tiina Koskimies, Ravintoa sielulle ja ruumiille. Suomalainen pappilapuutarha 1900-luvun alkupuoliskolla. Jyväskylän yliopisto, etnologian laitos, tutkimuksia 39, 1999.
Anu Soikkeli, Suomen vanhat pappilat - menneisyyden tulevaisuus. Oulun yliopisto 2000.
Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006.
Saija Silén, Mervi Koskinen, Anna Naukkarinen ja Nina Äijälä, Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma. Paavon portilta Palavasalmelle. Keski-Suomen ympäristökeskus 2007.
Marja Terttu Knapas et al., Suomalaiset pappilat, kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1238/Tieto. 2009.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Kolkanniemi parsonage, along with the parsonages of Virtta and Punkalaidun, is a characteristic example of the architectural aims of the end of the 19th century and is of great importance in outlining the overall picture of the history of parsonage construction.
The Kolkanniemi parsonage was built at a distance from the actual church village, whereas the curate's parsonage is closely connected to the church.
Kolkanniemi is located at the tip of a headland projecting into the Pappilanlahti bay of Saarijärvi, surrounded by fields that belonged to the parsonage farm, and it has a visual connection across the lake to the church located beyond it. The building is a villa-like house typical of its time, characterised by asymmetry and large pointed-arch windows.
The parsonage is also associated with an extensive park and garden.
History
The Kolkanniemi farm was acquired as the parsonage of Saarijärvi in 1639; it had been separated from the farm called Kantala in 1610. The main building of the parsonage was built in 1898 - 1904, because the old parsonage, completed in 1794, no longer met the regulation on clergy official residences issued in 1892. The old main building was moved to the east side of the yard, where it served as servants' accommodation and an outbuilding. The drawings for building the parsonage were made by Vaasa provincial architect K.V. Reinius in 1897, but as early as 1901 architect Bertel Jung altered the plans of the parsonage under construction.
The parsonage was renovated in 1953 to the plans of J. Kuronen and E. I. Saranen, when it passed into the ownership of the municipality of Saarijärvi. From 1953 to 1984 the building housed a children's home, after which it passed into private ownership.