RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Pihlavan saha ja asuinalueet
Pori, Satakunta, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- pienasumus, puunjalostustehdas, saha, saha, työväen asuintalo, voimalaitos
- Character (as the agency lists it)
- taajama
- Municipality
- Pori
- Region
- Satakunta
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.56894, 21.60902
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 350
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Pihlavan sahan ja siihen liittyvän yhdyskunnan rakennuskanta sisältää kerrostumia huomattavan pitkältä ajalta. Pihlavan 1870-luvulla perustettu saha on Porin Isonsannan ja Haukiputaan Martinniemen sahojen rinnalla ainoa säilynyt höyrysahakauden suursahan rakennus. Sahaan liittyvät Kaunismäen virkailijatalot sekä Kappalemaan ja Halssin työväenasuinalueet. Eri rakennusvaiheita edustavat alueet ilmentävät sahayhdyskunnan hierarkiaa.
Pihlavassa on vanhan 1900 valmistuneen saharakennuksen sisälle asennettu moderni sahateknologia. Nykyiseen laajuuteen saha rakennettiin 1910-luvulla. Aarne Ervi piirsi vanhaan höyrykonehuoneeseen funktionalistisen ruokalan 1949. Punatiilinen kuitulevytehdas rakennettiin 1948 arkkitehti Olav Hammarströmin piirustusten mukaan. Ranta-alueen maamerkkinä on suuri sahatavaran kuivaamo.
Pihlavan tehtaan välittömässä läheisyydessä on Ahlström Osayhtiön sahan johtajan ja virkailija-asuntojen alue Kaunismäki. Tehtaanjohtajan asunto on rakennettu 1946 Alvar Aallon tyyppipiirustuksin. Kolme virkailijataloa on rakennettu 1920-luvulla arkkitehti Karl Lindahlin suunnitelmien mukaan. Virkailijoiden ketjutalon suunnitteli arkkitehti Olav Hammarström 1940-luvulla. Atriumtalojen rivin suunnitteli arkkitehti Kristian Gullichsen. Kaunismäen luoteispuolella alkaa huvila-alue, jonka huviloista kaksi liittyy Ahlström -suvun historiaan. (kts. Pihlavan huvila-alue)
Sahan kaakkoispuolella on 1920-luvulla rakennettujen mansardikattoisten työväenasuntojen rivistö, Halssi. Rakennukset suunnitteli arkkitehti Karl Lindahl.
Sahan eteläpuolelle jäävä Kappalemaa edustaa sahan vanhinta työväenasutusaluetta. Rakennuskannaltaan eri-ikäinen alue rakentui alunperin vapaamuotoisesti. Rakennuskanta on pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Rakennuksissa on usein käytetty hyväksi sahalta hankittua jätepuuta. Koulurakennukset valmistuivat 1920-luvulla.
Historia
Harvaanasutun Kokemäenjoen suulle perustetun Pihlavan höyrysahan rakennutti 1874 - 1875 ruotsalaisten liikemiesten perustama Fredriksfors Osakeyhtiö. Pieniä saaria ja rantaa käsittänyt tontti vuokrattiin Rieskalan tilalta. Yhtiön vararikon jälkeen saha siirtyi Antti Ahlströmille 1889. Jo ostohetkellä saha oli Porin seudun suurimpia teollisuusyrityksiä. Ahlström modernisoi sen kannattavaksi uusimalla koneistoa, laajentamalla proomutelakkaa ja asennuttamalla sähkövalaistuksen. Sahan yhteyteen rakennettiin konepaja 1894. Saharakennukset tuhoutuivat täydellisesti tulipalossa 1900 ja rakennettiin uudelleen vielä samana vuonna. Sahaa laajennettiin 1916 ruotsalaisen Bolinder-yhtiön toimittamien piirustusten mukaan.
Sotien jälkeen merkittäviä laajennuksia olivat kuitulevytehdas 1948 ja voima-asema. Rannalla oleva suuri kuivaamo valmistui 1954.
Sahan työväen asutus keskittyi sahan ympäristöön. Vanhimpia, vapaasti kasvaneita asuinalueita olivat Kappalemaan, Holman, Viinahaminan ja Sahamäen asuinalueet. Arkkitehtien suunnitelmiin perustuivat Pihlajan Halssin työväenasuinalue ja Kaunismäen tehtaan johdolle ja virkailijoille tarkoitetut asunnot. Tehtaan ympärille kehittyi pieni teollisuustaajama, jossa tehdas huolehti alkuaikoina useista yhteiskunnalle kuuluvista toiminnoista. Saha rakennutti mm. ensimmäisen koulun 1800-luvun loppupuolella.
Pihlava oli pitkään Ahlström yhtiön tuotannoltaan suurin saha. Se jatkaa edelleen toimintaansa uusimmalla sahatekniikalla varustettuna.
Further reading (as the agency lists it)
Antti Mattila, Pihlavan tehtaat 1875-1975, Pori 1975.
Anneli Karvinen, Pihlavan tehdasyhdyskunnan kehitys. - Satakunnan museo 1976.
Satakunnan rakennusperinne, Satakunnan seutukaavaliitto A:177. Pori 1990.
Per Schybergson, Työt ja päivät. Ahlströmin historia 1851 - 1981. Vammala 1992.
Timo Kantonen, Satakunta sahaa Suomessa, Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä saharakennuksia ja -ympäristöjä, Helsinki 1996.
Toiveet ja todellisuus. Satakunnan rakennusperinnön hoito-projekti 1998-2000. Loppuraportti. Toim. Minna Linnala ja Liisa Nummelin. Satakunnan museon julkaisuja 13/2000.
Pihlavan Kaunismäki puutarhainventoinnin loppuraportti, Turun yliopisto, kulttuurituotanon ja maisemantutkimuksen laitos, 2005.
Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The building stock of the Pihlava sawmill and its associated community contains layers from a remarkably long period. The sawmill at Pihlava, established in the 1870s, is, alongside the Porin Isonsanta and Haukipudas Martinniemi sawmills, the only surviving large sawmill building of the steam sawmill era. The sawmill is associated with the Kaunismäki office staff houses and the Kappalemaa and Halssi workers' residential areas. The areas representing different building phases reflect the social hierarchy of the sawmill community.
At Pihlava, modern sawmill technology has been installed inside the old sawmill building completed in 1900. The sawmill was built to its present extent in the 1910s. In 1949 Aarne Ervi designed a functionalist canteen in the old steam engine room. The red-brick fibreboard factory was built in 1948 to the drawings of architect Olav Hammarström. A large sawn-timber drying kiln is a landmark of the waterfront area.
Immediately adjacent to the Pihlava mill is Kaunismäki, the residential area for the manager and office staff of the Ahlström Osayhtiö sawmill. The factory manager's house was built in 1946 to Alvar Aalto's standard-type drawings. Three office staff houses were built in the 1920s to the designs of architect Karl Lindahl. The office staff terraced house was designed by architect Olav Hammarström in the 1940s. The row of atrium houses was designed by architect Kristian Gullichsen. To the north-west of Kaunismäki begins a villa area, two of whose villas are connected with the history of the Ahlström family (see Pihlava villa area).
To the south-east of the sawmill is Halssi, a row of mansard-roofed workers' dwellings built in the 1920s. The buildings were designed by architect Karl Lindahl.
Kappalemaa, located to the south of the sawmill, represents the sawmill's oldest workers' residential area. The area, whose building stock is of varying ages, originally developed in an informal layout. The building stock dates mainly from the second half of the 19th century and the first half of the 20th century. Buildings often made use of waste timber obtained from the sawmill. The school buildings were completed in the 1920s.
History
The Pihlava steam sawmill, established at the mouth of the sparsely populated Kokemäenjoki river, was built in 1874 - 1875 by Fredriksfors Osakeyhtiö, a company founded by Swedish businessmen. The plot, comprising small islands and shoreline, was leased from the Rieskala farm. After the company's bankruptcy, the sawmill passed to Antti Ahlström in 1889. Already at the time of purchase, the sawmill was one of the largest industrial enterprises in the Pori region. Ahlström modernised it to make it profitable by renewing its machinery, enlarging the barge slipway and having electric lighting installed. A machine workshop was built in connection with the sawmill in 1894. The sawmill buildings were completely destroyed in a fire in 1900 and rebuilt the same year. The sawmill was extended in 1916 according to drawings supplied by the Swedish company Bolinder.
After the wars, significant extensions included the fibreboard factory in 1948 and the power station. The large drying kiln on the shore was completed in 1954.
The sawmill's workers' housing was concentrated around the sawmill. The oldest, freely developed residential areas were Kappalemaa, Holma, Viinahamina and Sahamäki. Based on architects' plans were the Halssi workers' residential area in Pihlaja and the housing for the factory management and office staff at Kaunismäki. A small industrial settlement developed around the factory, in which the factory in its early years took care of many functions that were otherwise the responsibility of society. Among other things, the sawmill built the first school in the second half of the 19th century.
For a long time Pihlava was the largest sawmill in the Ahlström company by output. It continues to operate, equipped with the latest sawmill technology.
Nearby in the register
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.