RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus
Hollola, Päijät-Häme, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- hautakappeli, hautausmaa, kartano, kellotapuli, kirkko, kylä, linnoitus, muinaisjäännös, muu hallintorakennus, pappila, tie
- Character (as the agency lists it)
- kirkonkylä
- Municipality
- Hollola
- Region
- Päijät-Häme
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.05163, 25.43310
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 284
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Hollolan keskiaikainen kivikirkko on Hämeen keskiaikaisista kirkoista merkittävin. Hollolan pitäjänkeskuksen kirkolliset, hallinnolliset ja kaupalliset rakennukset muodostavat poikkeuksellisen edustavan ja hyvin säilyneen perinteisen kirkonkylämiljöön.
Hollolan Neitsyt Marialle omistettu kivikirkko sijaitsee Vesijärven Kirkonlahden rannalla, rautakaudelta varhaiskeskiajalle käytössä olleen Kapatuosian linnavuoren juurella. Kirkon lähiympäristöön kuuluvat keltaiseksi maalattu komea empiretapuli, ikiaikaisella paikallaan sijaitseva kirkkoherranpappila, Nyström-Penttilä-Petrelius arkkitehtitoimiston suunnittelema kansallisromanttinen kunnantupa ja vanhan maantien varren kyläasutus sekä hieman kauempana itäpuolella oleva Pyhäniemen kartanomiljöö. Kirkon ja kartanon välinen kulttuurimaisema on tasaista viljelyaukeaa. Hollolan kirkko ja pitäjänkeskus ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Kastari - Hatsina - Kutajoki -maisema-aluetta.
Harmaakivestä rakennetun kirkon itä- ja länsipäätyjen tiilikoristelu on poikkeuksellisen runsas. Runkohuoneessa on Hämeen kirkoille tyypilliset suuret nurkkakivet. Asehuoneen päädyssä on ulkoinen saarnastuoli. Kirkkosali on kaksilaivainen ja viisitraveinen. Holvit ovat ns. rengasholveja, ts. tähtiholvin ruoteiden yhtymäkohdassa on pyörylät. Kirkkosalin primitiiviset maalaukset keskittyvät ruoteisiin. Taontakoristeiset asehuoneesta kirkkosaliin johtavan eteläportaalin ovilevyt ovat Suomen hienoimmat. Sisustukseen kuuluu lukuisia veistoksia ja suurvalta-ajan lahjoitusesineistöä. Kirkkotarhan itäosassa olevat kaksi hautakappelia ovat kuuluneet Boucht- ja Ammond-suvuille.
Kellotapuli on rakennettu 1829-1831 arkkitehti C.L. Engelin suunnitelman mukaan. Sen läpikäytävä ja siihen liittyvät siipiosat ovat kiveä, muilta osin kellotapuli on puurakenteinen.
Kirkon luona sijaitseva jyrkkälappeinen kunnantupa lienee ainoita säilyneitä varhaisen kunnallishallinnon tarpeisiin tehtyjä uudisrakennuksia Suomen maaseudulla.
Kirkkoherranpappila on jo keskiajalta periytyvällä paikalla kirkon ja Vesijärven välissä. Vuonna 1813 rakennetun pappilan ulkoasu on pääosin peräisin 1850-luvulta. Sisätilat on uudistettu 1992.
Vanhan, hiekkapintaisen raitin varrella ovat kaupparakennus (1930-l) sekä lukkarin (1880-l) ja apteekkarin (1860-l) talot.
Päijänteen Kirkonselkään pistävän niemen tyvessä oleva Pyhäniemen kartanon puinen kaksikerroksinen päärakennus on rungoltaan 1820-luvulta nykyisen ulkoasun juontaessa vuoden 1907 korjauksesta (A.W. Stenfors). Pihapiiriä rajaava suuri sivurakennus on 1880-luvulta (A. Nordberg). Rakennuksia ympäröi tuuhea puisto ja pihasta johtaa puistokuja kirkon suuntaan.
Historia
Vesijärven Kirkonselän lukuisat kivi-, pronssi- ja rautakauden asuinpaikat, linnamäki sekä keskiajan kirkko ja kylät kertovat alueen pitkästä asutushistoriasta ja keskeisestä sijainnista.
Hollola on itäisen Hämeen vanhin seurakunta ja lienee perustettu jo 1200-luvun jälkipuoliskolla. Kirkon 1400-luvulle ajoittuvista rakennusvaiheista sakaristo on runkohuonetta vanhempi. Itse kirkko ja sen holvaus kuuluvat rakennusvaiheeseen, joka on ajoitettu tapahtuneeksi vuosien 1475-1485 välisenä aikana. Kirkossa tehtiin 1934-1935 arkkitehti Carolus Lindbergin suunnittelema restaurointi, joka kuuluu Suomen parhaisiin.
Keskiajalla perustetusta pappilasta muodostettiin kuninkaankartano Kustaa Vaasan aikana.
Kirkon luona sijainneen pitäjäntuvan perinteitä jatkava kunnantupa valmistui 1902.
Pyhäniemen kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1467. Pyhäniemen kartano muodostettiin 1700-luvun loppupuolella kahdesta ratsutilasta.
Further reading (as the agency lists it)
Hollolan kirkko. Uusintelu 1934-1935. Arkitekten 12/1935.
Hollolan kirkko - asutuksen, kirkon ja seurakunnan historiaa. Hollolan seurakunta 1985.
Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto, arkeologian osasto 2001.
Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006.
Teija Ahola, Rakennusinventointi - Hollola. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 110/2006. Hämeen ympäristökeskus, Hollolan kunta 2006.
Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117. 2007.
Sanna Kaisa Spoof, Hollolan kunnantupa - Lahden kaupungintalon maalaisserkku. Lauri Putkonen (toim.), Päätöksen paikka. Kunnantalot ja kaupungintalot. Euroopan rakennusperintöpäivät 2009.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The medieval stone church of Hollola is the most important of Tavastia's medieval churches. The ecclesiastical, administrative and commercial buildings of the Hollola parish centre form an exceptionally representative and well-preserved traditional church village environment.
The stone church dedicated to Neitsyt Maria stands on the shore of Kirkonlahti on Vesijärvi, at the foot of the Kapatuosia hillfort, which was in use from the Iron Age to the Early Middle Ages. The church surroundings include the yellow-painted, handsome Empire bell tower, the vicar's parsonage on its age-old site, the National Romantic municipal hall (kunnantupa) designed by the Nyström-Penttilä-Petrelius architectural office, and the village settlement along the old main road, as well as the Pyhäniemi manor environment somewhat further to the east. The cultural landscape between the church and the manor is flat cultivated open country. The Hollola church and parish centre are part of the nationally valuable Kastari - Hatsina - Kutajoki landscape area.
Built of grey stone, the church has exceptionally rich brick decoration on its east and west gables. The main body (runkohuone) has large corner stones typical of Tavastian churches. The gable of the asehuone has an external pulpit. The nave is two-aisled and five bays long. The vaults are so-called ring vaults, i.e. at the junctions of the ribs of the star vaults there are roundels. The primitive paintings in the nave concentrate on the ribs. The wrought-iron decorated door panels of the south portal leading from the asehuone into the nave are the finest in Finland. The furnishings include numerous sculptures and donation objects from the Great Power period. The two burial chapels in the eastern part of the churchyard belonged to the Boucht and Ammond families.
The bell tower was built in 1829-1831 to a design by architect C.L. Engel. Its passageway and the wing sections attached to it are of stone; otherwise the bell tower is of timber construction.
The steep-roofed kunnantupa beside the church is probably one of the few surviving new buildings in the Finnish countryside erected for the needs of early municipal administration.
The vicar's parsonage stands on a site dating back to the Middle Ages, between the church and Vesijärvi. The parsonage, built in 1813, has an exterior that dates mainly from the 1850s. The interior was renovated in 1992.
Along the old sand-surfaced street are a shop building (1930s) and the houses of the parish clerk (1880s) and the apothecary (1860s).
The two-storey timber main building of Pyhäniemi manor, situated at the base of the headland jutting into the Kirkonselkä of Päijänne, has a frame from the 1820s, and its present appearance dates from the 1907 renovation (A.W. Stenfors). The large outbuilding bounding the courtyard dates from the 1880s (A. Nordberg). The buildings are surrounded by a dense park, and from the yard a park avenue leads towards the church.
History
The numerous Stone, Bronze and Iron Age settlement sites, the hillfort, and the medieval church and villages of Vesijärven Kirkonselkä bear witness to the area's long settlement history and central location.
Hollola is the oldest parish in eastern Häme and was probably founded as early as the second half of the 13th century. Of the church's building phases, which date to the 15th century, the sacristy is older than the nave. The church itself and its vaulting belong to a building phase dated to between 1475-1485. In 1934-1935 the church was restored to a design by architect Carolus Lindberg, a restoration that is among the finest in Finland.
In the time of Kustaa Vaasa, a royal manor was formed from the parsonage, which had been founded in the Middle Ages.
The municipal hall, which continues the traditions of the parish hall that stood beside the church, was completed in 1902.
The village of Pyhäniemi is first mentioned in 1467. Pyhäniemi manor was formed in the late 18th century from two ratsutila.